Hätälähettimet (ei gsm) tai muut viestintälaitteet.

[Nuortti]

En tiedä juuri mitään näistä paikallistamissysteemeistä. Kokeilin vuosi sitten hätänumerosovelluksen paikallistamiskykyä. Olin Luirojärvellä ja sain koordinaatit, joiden perusteella olisin ollut parisenkymmentä kilometriä kaakkoon olinpaikastani.
Ilmoitin asiasta hätänumerokeskukseen. Muutaman viikon kuluttua ilmoittivat, että virhe on korjattu.
Nyt kun olen testaillut 112-sovelluksen paikantamiskykyä, niin aina on oikein.
Voisiko nämä molemmat virheet paikantamisessa olla peräisin jostakin ohjelmointiongelmasta?

[akallio]

Yleisenä johtopäätöksenä voisi varmaan todeta, että kommunikointivälineissä on kolme kategoriaa, parhaimmasta alkaen: puhelin, kaksisuuntainen viestin ja yksisuuntainen viestin. Mahdollisuus kommunikoida hätäkeskuksen kanssa on hyvä ja vielä parempi on jos he voivat kuulla äänesi, koska tällöin herkemmin lähettävät todelliseen hätään esim. helikopterin ripeästi. Näin minulle ainakin eräensiapukurssilla kerrottiin.

Tässä tapauksessa kaksisuuntaisella viestimellä olisi voinut välittää tiedon sijainnista myös suullisesti/kirjallisesti, niin paikannuksen ongelma olisi noussut heti esille. Ja tietysti ei olisi tarvinnut arvailla, että miksi ei apua kuulu.

[invader]

Löytyi tällainen juttu. Voisiko olla tuosta kysymys?

[LauriA]

Olimme varauskammissa ja hälytin käynnistettiin 3 kertaa pihalla ja välillä sisällä noin 6 tuntia. Turusta sanoivat samoin mutta paikka oli 2km venäjän rajasta ja hälytyspaikka oli vähän siirtynyt niin kuin sitä siirrettiinkin, mutta me olimme sudenpesällä ja sinne oli matkaa n15 km. Rajavartioston miehet oli etsinyt meitä sieltä rajan seudulta kunnes olivat kuulleet emännän soitosta ja lopettaneet sitten. Kamat jäivät harmillisesti levälleen kun oli aika nopea lähtö mutta nyt metsähallituksen miehet ovat ne hakeneet. Pitää ostaa jokin sateliittipuhelin tms. Matkalla ei ollut gps yhteyksissä ongelmaa eikä Turustakaan mainittu sellaisesta. Nythän olisi myynnissä melko hyvä BLP1 hyvin hälyttää mutta aivan minne sattuu??

Onko tuo laite ns. Saippuakotelo jossa "punainen hätänappula".
Eli ei mitään näyttöä josta näkyisi missä olen.
Välillä kun kännykän kartan haen, niin olen joskus todella kaukana ennen kun hetken kuluttua olen oikealla paikalla. Viime reissulla ei mitään häirintää ainakaa käsivarren suunnassa.
Tuo 112 sovellus näyttää koordinaatit ja sijainnin. Hätä apu mahdollista soittaa tietenkin vasta kun kuuluvuutta.

[LauriA]

Tupla

[LauriA]

Ei se 112 sovellus näytäkkään kovin tarkkaan. Nyt ollaan jo todella kaukana siitä missä ollaan


Karttaohjelma näytti tarkemmin olohuoneen lepolasselta


No löysi tuo 112 vähän lähemmäksi kun näitä kuvia asettelin.

Summasumarum Olisko ollut liian aikainen hätäsingnalin anto ennen kun kone oikeasti haki koordinaatit,?.?

[f7391]

Olimme varauskammissa ja hälytin käynnistettiin 3 kertaa pihalla ja välillä sisällä noin 6 tuntia. Turusta sanoivat samoin mutta paikka oli 2km venäjän rajasta ja hälytyspaikka oli vähän siirtynyt niin kuin sitä siirrettiinkin, mutta me olimme sudenpesällä ja sinne oli matkaa n15 km. Rajavartioston miehet oli etsinyt meitä sieltä rajan seudulta kunnes olivat kuulleet emännän soitosta ja lopettaneet sitten. Kamat jäivät harmillisesti levälleen kun oli aika nopea lähtö mutta nyt metsähallituksen miehet ovat ne hakeneet. Pitää ostaa jokin sateliittipuhelin tms. Matkalla ei ollut gps yhteyksissä ongelmaa eikä Turustakaan mainittu sellaisesta. Nythän olisi myynnissä melko hyvä BLP1 hyvin hälyttää mutta aivan minne sattuu??

Kuulostaa kyllä käyttäjävirheeltä. Pari kysymystä:

- Kirjoitat, että laite käynnistettiin monta kertaa sisällä ja ulkona. Miksi?

- Miksi laitetta ei jätetty pihalle sen käynnistämisen jälkeen?

Tuon paikannushan toimii siis niin , että COSPAS-SARSAT -satelliitit paikantavat lähettimen ensin karkeasti hätälähettimen sigaalin perusteella. Tässä paikannustarkkuus voi olla tuon 15 km pielessä. Kun laitteen gps-vastaanotin on paikantanut itsensä, se lisää tuon gps:stä saadun sijainnin lähetykseensä. Satelliitit ottavat tämän vastaan ja välittävät pelastustoimelle. Tässä paikannuksen tarkkuus on gps:n tarkkuus eli tyypillisesti alle 100m.

Tässä vaikuttaisi käyneen niin, että olette sammuttaneet laitteen aina ennen kuin sitä gps-sijaintia on keretty saada. Lisäksi gps-sijaintia ei kyllä voi saada kammin sisällä eli sisälle tuota laitetta ei kannata viedä, kun se on kerran käynnistetty. Näistä syistä johtuen paikannus on ollut koko ajan tuo karkea paikannus.

[f7391]

Ei se 112 sovellus näytäkkään kovin tarkkaan. Nyt ollaan jo todella kaukana siitä missä ollaan


Karttaohjelma näytti tarkemmin olohuoneen lepolasselta


No löysi tuo 112 vähän lähemmäksi kun näitä kuvia asettelin.

Summasumarum Olisko ollut liian aikainen hätäsingnalin anto ennen kun kone oikeasti haki koordinaatit,?.?

Älkää olko niin hätäisiä asian kanssa

Puhelin paikantaa itsensä ensin tukiaseman tarkkuudella eli ennen kuin puhelimen gps on saanut sijaintia, näytetään kartalla karkea sijainti eli käytännössä sen tukiaseman sijainti, jossa puhelin on kiinni ja iso ympyrä, jonka sisällä arvioidaan olevan.

Kun puhelimen gps saa sijainnin määritettyä, täppä siirtyy kartalla laskettuun sijaintiin. Eli tuossa sinun ensimmäisessä kuvassa lienee tilanne, että puhelin ei ole vielä edes paikantanut itseään.

[Aaro]

Itselläkin on tällainen BLP1 ja herää kysymys onko joku muu käyttänyt laitetta tositoimissa ja miten kävi eli löysikö apu paikalle?

Ilmeisesti laitetta kannattaa käyttää melko aukealla paikalla (ei tuntureita tms jyrkkäseinäisesti ympärillä) ja antaa olla päällä melko kauan (esim puoli tunti tai pitempään?). Ensimmäinen viestihän siitä taitaa lähteä melko pian mutta ilmeisesti pidemmän ajan kuluessa tarkempia viestejä lisää? Toivottavasti Turkuun välitetään kaikki viestit.

[rantha1]

Yksi nappi on ja vedettävä antenni, päällä 6 tuntia 3 sammutusta n2 tunnin välein melkein heti uudestaan päälle. Mikä tässä voisi olla käyttäjävirhe, hälytykset meni perille kaikki paikka vain oli väärä. Siirrettiin välillä paikkaa kun apua ei tullut noin 10 metriä.

[f7391]

Yksi nappi on ja vedettävä antenni, päällä 6 tuntia 3 sammutusta n2 tunnin välein melkein heti uudestaan päälle. Mikä tässä voisi olla käyttäjävirhe, hälytykset meni perille kaikki paikka vain oli väärä. Siirrettiin välillä paikkaa kun apua ei tullut noin 10 metriä.

Selvästikään laite ei ole saanut gps:llä sijaintiaan. Miksi sitä sammutettiin? Miksi laite oli välillä sisällä?

Järjestelmä on kehitetty meripelastustoimintaan ja siinähän laitteella on yleensä esteetön näkymä radiohorisonttiin. Jos olette olleet kammissa jossain tuntureiden välissä, niin tuo karkea paikannuskin lienee ollut tavallista epätarkempaa. Huono tuuri kyllä ja hankala laite siinä mielessä, että kaksisuuntaista kommunikaatiota ei ole niin jää epävarmaksi, onko hälytys mennyt perille vai ei. Siinä mielessä esim. Garmin inReach on kätevämpi, kun sillä voi myös vastaanottaa viestejä.

[akallio]

Tähän jossain määrin liittyen kuvaus packraft-onnettomuudesta ja siitä miten keskustelua käytiin Garmin InReachilla hätäkeskuksen kanssa. Koko viestiloki näytetään, ihan kiinnostava mielestäni:



Linkki vie suoraan oikeaan kohtaan. Jos haluaa tarinan alusta niin se on:

[tiku]

Selasin nettiä pelastussatelliittisysteemistä.

Napojen kautta matalalla radalla kiertävät LEOSAR-satelliitit näkevät tietylle alueelle keskimäärin 45 minuutin välein - napaseudut ovat tältä osin paremmassa asemassa kuin päiväntasaajaseutu. Satelliitteja on vain muutamia, ja niiden kiertoaika Maan ympäri on lähempänä kahta tuntia. Ne käyttävät paikannukseen dopplertekniikkaa ja pääsevät 5-10 kilometrin tarkkuuteen. Jos paikannus jää epävarmaksi, tarkkuus voi parantua toisella kierroksella, siis 2-3 tunnin päästä alkuhetkestä.

Päiväntasaajan kohdalla korkealla Maahan nähden paikallaan pysyvät GEOSAR-satelliitit yltävät suunnilleen 70° leveyspiirille asti, mutta olettaisin Lapissa olevan katveita selvästi etelämpänä (kuten Sudenpesällä?). Nämä satelliitit eivät pysty doppler-paikannukseen, koska eivät liiku Maahan nähden, mutta ne ottavat vastaan PLB:n lähettämän gps-sijainnin.

Uusin osa SARSAT-systeemiä on MEOSAR, joka toimii osana yleistä paikannussysteemiä (GNSS: GPS, GLONASS, GALILEO). Se tarjoaa välittömän toiminnan ja tarkan paikannuksen kaikkialla, missä PLB-signaali tavoittaa paikannussatelliitit. Onkohan niin, että vanhemmissa Ocean Signal RescueMe PLB1:ssä ei ole tukea tälle MEOSAR:ille? (ainakaan sitä ei mainita omassa manuaalissani; korjatkoon ken toisin tietää), mutta ainakin uusissa se ominaisuus näyttäisi olevan:
https://oceansignal.com/products/plb1/

[f7391]

Selasin nettiä pelastussatelliittisysteemistä.

Napojen kautta matalalla radalla kiertävät LEOSAR-satelliitit näkevät tietylle alueelle keskimäärin 45 minuutin välein - napaseudut ovat tältä osin paremmassa asemassa kuin päiväntasaajaseutu. Satelliitteja on vain muutamia, ja niiden kiertoaika Maan ympäri on lähempänä kahta tuntia. Ne käyttävät paikannukseen dopplertekniikkaa ja pääsevät 5-10 kilometrin tarkkuuteen. Jos paikannus jää epävarmaksi, tarkkuus voi parantua toisella kierroksella, siis 2-3 tunnin päästä alkuhetkestä.

Päiväntasaajan kohdalla korkealla Maahan nähden paikallaan pysyvät GEOSAR-satelliitit yltävät suunnilleen 70° leveyspiirille asti, mutta olettaisin Lapissa olevan katveita selvästi etelämpänä (kuten Sudenpesällä?). Nämä satelliitit eivät pysty doppler-paikannukseen, koska eivät liiku Maahan nähden, mutta ne ottavat vastaan PLB:n lähettämän gps-sijainnin.

Uusin osa SARSAT-systeemiä on MEOSAR, joka toimii osana yleistä paikannussysteemiä (GNSS: GPS, GLONASS, GALILEO). Se tarjoaa välittömän toiminnan ja tarkan paikannuksen kaikkialla, missä PLB-signaali tavoittaa paikannussatelliitit. Onkohan niin, että vanhemmissa Ocean Signal RescueMe PLB1:ssä ei ole tukea tälle MEOSAR:ille? (ainakaan sitä ei mainita omassa manuaalissani; korjatkoon ken toisin tietää), mutta ainakin uusissa se ominaisuus näyttäisi olevan:
https://oceansignal.com/products/plb1/

Tämäpä olikin mielenkiintoista tietoa. Näköjään vanhemmat ei-MEOSAR -yhteensopivat hätälähettimet voivat olla käyttökelvottomia Lapissa, koska hätälähettimen paikannusta ei kyetä tekemään riittävän tarkasti LEOSAR-satelliittien avulla ja GEOSAR-satelliitit eivät välttämättä kuule signaalia, jos olet tunturien välissä.

[lepposasti]

Ymmärsinkö oikein: MEOSAR käyttää samoja GPS-satelliitteja kuin kännykkäkin eli ei sekään katvealueelta saa tarkkaa paikannusta sen paremmin.