Apuvälineet, eräelämän pullamössö
Hmmm. Viestisi ei aivan auennut turtuneelle tajunnalleni. But anyways.. my bad.Vänkäri kirjoitti:Voisko olla että JOKU entisajan makuupussi on hengittänyt kosteutta ulospäin paremmin ja yhdesä ropan lämmön kanssa olis joku sukkapari kuivunutkin jalkahiestä ja tämä olis päässy sitten kirjapainoon asti.tyy kirjoitti:En äkkiseltään keksi montaakaan pöljempää neuvoa, kuin kuivata vaatteita makuupussissa. Kyllä sellaisesta neuvosta paistaa läpi kokemattomuus vaativista olosuhteista.
Tai sitten joku muu. Mutta eihän typerehtiminen ole kiellettyä, siitä vaan.
Kehon lämpöä käytetään vaatteiden kuivatukseen silloin, kun sitä on saatavissa, eli esimerkiksi liikkuessa, mutta ei koskaan nukkuessa.
Tietysti suviyössä telttaillessa tai tupavaelluksilla ongelmaa ei edes ole.
Sillä puukolla sen lusikan olisi veistänyt tarpeen näin vaatiessa. Tai niin minä ainakin tein.hannes kirjoitti:Mulla on nykyisin aina kaksi lusikkaa (ennen muovia mutta kun aina kappaleina rinkassa niin nyt titaania) mukana. Kerran lusikka katosi reissulla ja aika särpimistä oli loppumatka.
Haarukkaa en tarvitse. Puukko on aina matkassa - vaikka Mora , jos ei sitä parempaa lähtöhetkellä löydy.
Vakaana seisoo metsä paikoillaan.
Ihmisen vaellukset täällä ovat niin turhia.
-Erno Paasilinna
Ihmisen vaellukset täällä ovat niin turhia.
-Erno Paasilinna
" Onneksi olen kokenut ajan jolloin kaikki oli toisin"
Näinhän se menee jokaisen kohdalla, nuorena ja terveenä pystyy eräelämään ilman apuvälineitä, mutta monelle tulee iän myötä kaikenlaista kremppaa.
Apuvälineitä käyttävät juuri nuo seniorivaeltajat.
Aiemmin mainitsemallani fyysisellä kivulla ja epämukaavvuudella tarkoitin nimenomaan näitä iän tuomia vaivoja.
Ennen pystyi kantamaan raskaitakin taakkoja ilman että selkä ja polvet valittaisivat.
Nukkumaankin pystyi ilman pehmeää alustaa...
Näinhän se menee jokaisen kohdalla, nuorena ja terveenä pystyy eräelämään ilman apuvälineitä, mutta monelle tulee iän myötä kaikenlaista kremppaa.
Apuvälineitä käyttävät juuri nuo seniorivaeltajat.
Aiemmin mainitsemallani fyysisellä kivulla ja epämukaavvuudella tarkoitin nimenomaan näitä iän tuomia vaivoja.
Ennen pystyi kantamaan raskaitakin taakkoja ilman että selkä ja polvet valittaisivat.
Nukkumaankin pystyi ilman pehmeää alustaa...
Joo nestemäistä lientä sai kuitenkin lappaa pikku lusikkapesässä niin tiuhaan että ryystäminen oli parempi.Glottis kirjoitti:Sillä puukolla sen lusikan olisi veistänyt tarpeen näin vaatiessa. Tai niin minä ainakin tein.hannes kirjoitti:Mulla on nykyisin aina kaksi lusikkaa (ennen muovia mutta kun aina kappaleina rinkassa niin nyt titaania) mukana. Kerran lusikka katosi reissulla ja aika särpimistä oli loppumatka.
Haarukkaa en tarvitse. Puukko on aina matkassa - vaikka Mora , jos ei sitä parempaa lähtöhetkellä löydy.
Tai sitten ihan muuten vaan, huvin vuoksi ja urheilun kannalta.blueraven kirjoitti:" Onneksi olen kokenut ajan jolloin kaikki oli toisin"
Näinhän se menee jokaisen kohdalla, nuorena ja terveenä pystyy eräelämään ilman apuvälineitä, mutta monelle tulee iän myötä kaikenlaista kremppaa.
Apuvälineitä käyttävät juuri nuo seniorivaeltajat.
Aiemmin mainitsemallani fyysisellä kivulla ja epämukaavvuudella tarkoitin nimenomaan näitä iän tuomia vaivoja.
Ei lisärekvisiitan hyödyistä aina tiedä, mutta parhaimmillaan monipuolistaa liikkumista, ja oleilua luonnon helmassa.
Tässä on simppelisti se miten minäkin ajattelen. Märät kengät ei ole mitään helvettiä eikä märät vaatteet, minun elämässäni, vaan ainoastaan märkiä Tottakai se VOI johtaa lunssaan tai tuollaseen mutta ei mitenkään automaattisesti. Intissäkin oli aivan normaalia että mentiin lammen yli rynkky pään päällä ihan vaan että saatiin porukka märäksi tyystin ja matka jatku, ketään ei pakattu ambulanssiin eikä puupalttooseen. Sateessa vartiossa tai talvella loskasta litimärkänä jne, eikä kukaan kuollu, joku narisi mutta jälkikäteen aika kultaa ja niin poispäin.Louestaja kirjoitti:Mä itse asiassa harrastin tuota vielä about 10 vuotta sitten. Vaelluskamoissa oli paljon ihan tavallista puuvillaa. Jos ja kun ne kastuivat sadepäivänä, niin leirissä rinkasta kuivat päälle ja märät absidin nurkkaan myttyyn aamua odottamaan. Niitten päälle vetäminen oli aika ankeaa, mutta kyllähän sen teki. Jos sitten oli kaunis päivä, ne kuivuivat päälle. Jos sade jatkui, olivatpahan valmiiksi märät.K-nen kirjoitti:Miten kuivaat märät vaatteesi, tuskin ne päällä ovat nukkumaan mennessäsi, tuskin myöskään läpimärkinä laavun nurkassa aamua odottamassa?
Sama koskee tänäkin päivänä vaelluskenkiä. En ole vielä kertaakaan saanut pidettyä kenkiä kuivana, jos sataa useamman päivän peräkkäin. Eikä niitä millään teltassa ilman tulia kuivaa. Joten se tarkoittaa märkien kenkien vetämistä jalkaan aamulla.
Kohti korpea,kiitos.
Itse en myöskään hirveästi säikähdä kastumista. Lähinnä kyselin, miten yleensä kuivaat kastuneet vaatteesi, erityisesti jos yövyt maastossa -kuljetko metsämaastossa ja teet tulet ruuanlaittoa ja kuivattelua varten?Vänkäri kirjoitti:Tässä on simppelisti se miten minäkin ajattelen. Märät kengät ei ole mitään helvettiä eikä märät vaatteet, minun elämässäni, vaan ainoastaan märkiä Tottakai se VOI johtaa lunssaan tai tuollaseen mutta ei mitenkään automaattisesti. Intissäkin oli aivan normaalia että mentiin lammen yli rynkky pään päällä ihan vaan että saatiin porukka märäksi tyystin ja matka jatku, ketään ei pakattu ambulanssiin eikä puupalttooseen. Sateessa vartiossa tai talvella loskasta litimärkänä jne, eikä kukaan kuollu, joku narisi mutta jälkikäteen aika kultaa ja niin poispäin.Louestaja kirjoitti:Mä itse asiassa harrastin tuota vielä about 10 vuotta sitten. Vaelluskamoissa oli paljon ihan tavallista puuvillaa. Jos ja kun ne kastuivat sadepäivänä, niin leirissä rinkasta kuivat päälle ja märät absidin nurkkaan myttyyn aamua odottamaan. Niitten päälle vetäminen oli aika ankeaa, mutta kyllähän sen teki. Jos sitten oli kaunis päivä, ne kuivuivat päälle. Jos sade jatkui, olivatpahan valmiiksi märät.K-nen kirjoitti:Miten kuivaat märät vaatteesi, tuskin ne päällä ovat nukkumaan mennessäsi, tuskin myöskään läpimärkinä laavun nurkassa aamua odottamassa?
Sama koskee tänäkin päivänä vaelluskenkiä. En ole vielä kertaakaan saanut pidettyä kenkiä kuivana, jos sataa useamman päivän peräkkäin. Eikä niitä millään teltassa ilman tulia kuivaa. Joten se tarkoittaa märkien kenkien vetämistä jalkaan aamulla.
Yksi tapa toimia on riisua märät vaatteet ja pukea repusta kuivaa ylle. Märät vaatteet joko kuivuvat illan aikana, tai sitten eivät -yleensä eivät, ainakaan ilman tulia.
Toinen tapa on kulkea ohuissa ja nopeasti kuivuvissa vaatteissa ja kuivata ne päällä pitäen illan aikana leireillessä.
Minä teen näin. Aiemmin kokeillut monenlaista muutakin, mutta tähän päätynyt.K-nen kirjoitti:
Yksi tapa toimia on riisua märät vaatteet ja pukea repusta kuivaa ylle. Märät vaatteet joko kuivuvat illan aikana, tai sitten eivät -yleensä eivät, ainakaan ilman tulia.
Kulkuvaatteiden kastumisella ei ole suurta merkitystä. Pidän huolen siitä, että lämpimät ja kuivat leirivaatteet ovat aina olemassa. Ja makuupussi.
Aamulla samat kulkuretkut päälle, olivatpa kuivat eli märät.
- rellusitikka
- Viestit: 2645
- Liittynyt: 21 Marras 2010 10:35
- Paikkakunta: Toholampi
Välihuomautuksena mainitsisin sellaisille henkilöille jotka harkitsevat retkeilyn
ja sitä myötä vaelluksen aloittamista, luette varmaan järkyttyneenä tätä ketjua.
Ostakaa, lainatkaa tai vuokratkaa nyky-aikaiset välineet.
Untuvaa, Keinokuitua ja elektroniikkaa jollakin vempeleellä mukaan otettavaksi,
rinkka, roosna, kärry, ahkio, yms.
Yrittäkää pysytellä madollisimman kuivina
Goretexkalvoin, sadeviitoin tai sateelta suojaavassa tilassa.
ja syökää pullamössöä kultalusikoin, se on hyvää.
Nauttikaa luonnosta, siellä hyvin harvoin tulee kukaan arvostelemaan pullamössö henkilöksi.
Täällä virtuaali mailmassa saattaa sellaistakin tapahtua.
ja sitä myötä vaelluksen aloittamista, luette varmaan järkyttyneenä tätä ketjua.
Ostakaa, lainatkaa tai vuokratkaa nyky-aikaiset välineet.
Untuvaa, Keinokuitua ja elektroniikkaa jollakin vempeleellä mukaan otettavaksi,
rinkka, roosna, kärry, ahkio, yms.
Yrittäkää pysytellä madollisimman kuivina
Goretexkalvoin, sadeviitoin tai sateelta suojaavassa tilassa.
ja syökää pullamössöä kultalusikoin, se on hyvää.
Nauttikaa luonnosta, siellä hyvin harvoin tulee kukaan arvostelemaan pullamössö henkilöksi.
Täällä virtuaali mailmassa saattaa sellaistakin tapahtua.
Viimeksi muokannut rellusitikka, 19 Syys 2013 19:32. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Aina eksyssissä, missä olen nyt ?
^ Niille jotka tahtovat kärvistellä, suosittelen lämpimästi hengissäselviytymiskursseja joita järjestää vaikka MPK. Viikonlopun kun viettää syksyisessä, lähes talvisessa, saaristossa ja on lonottanut vettä kaksi viikkkoa että vahingossakaan missään ei ole auttavasti poltettavaksi kelpaavaa polttopuuta ja koko viikon lopun lonottaa sitä vettä taivaalta ja lämpötila lähellä nollaa ja mereltä puhaltaa mukavasti ja mukana on vain etukäteen ohjeistetut (käsketyt) erittäin niukat varusteet, niin alkaa arvostamaan sellaisia ihanuuksia kuin sadetakki ja edes auttavasti elementeiltä suojaava laavukankaan oloinen ja retkiradio.
- Joonas Frisk
- Viestit: 2119
- Liittynyt: 04 Tammi 2007 18:56
Eräkulkuri on hieman varhaisempaa ikäluokaa kuin meikä. Mutta olenpa minäkin hernekeittopurkkeja kairaan kantanut, vanhasta päiväpeitteestä tehdyssä laavussa nukkunut hytisten villahuovassa havujen päällä. Saksalaismaihareissa mallia -44 kulkenut jalat märkinä kantaen omatekoisessa putkirinkassa kumisia sadekamppeita. jn e.
- Onneksi on kehitys kulkenut, muutoin ei meikä enää metsään romuselkäisenä menisi...vajaahampaisena pullamössöä syämään.
- Onneksi on kehitys kulkenut, muutoin ei meikä enää metsään romuselkäisenä menisi...vajaahampaisena pullamössöä syämään.
- Joonas Frisk
- Viestit: 2119
- Liittynyt: 04 Tammi 2007 18:56
Eräkulkuri on hieman varhaisempaa ikäluokaa kuin meikä. Mutta olenpa minäkin hernekeittopurkkeja kairaan kantanut, vanhasta päiväpeitteestä tehdyssä laavussa nukkunut hytisten villahuovassa havujen päällä. Saksalaismaihareissa mallia -44 kulkenut jalat märkinä kantaen omatekoisessa putkirinkassa kumisia sadekamppeita. jn e.
- Onneksi on kehitys kulkenut, muutoin ei meikä enää metsään romuselkäisenä menisi...vajaahampaisena pullamössöä syämään.
- Onneksi on kehitys kulkenut, muutoin ei meikä enää metsään romuselkäisenä menisi...vajaahampaisena pullamössöä syämään.