Metsäpalovaroitus ja tulisija

[tst]

^Kiitos, hyvä tieto ja täytyy tallentaa sivu! Pienimuotoinen rosvopaisti jää tässä tapauksessa toiseen kertaan ettei siitä tule turhan kallis, mutta eiköhän keskiviikkona jo uskalla lämmittää kivikasan telttasaunomista varten. https://www.yr.no/sted/Sverige/Norrbott ... arsel.html

[tst]

Tuli käytyä pitkästä aikaa kalassa alueella jossa oli laavuja ja kota. Kuulin, että metsäpalovaroituksen aikana laavun tulipaikalla ei saisi polttaa tulta, mutta kodassa saisi. Onkohan näin ja jos ei niin miten?

[Jouni]

^Ilman muuta tulenteko on laavun nuotiopaikalla kielletty metsäpalovaroituksen aikaan.
https://www.luontoon.fi/retkeilynabc/tulenteko

[Ursus]

Jos ei tulisijassa ole hormia on se avotuli eli metsäpalovaroituksen aikana ei saa tehdä tulta.

[tst]

Kiitoksia edellisille! Itse en muistanut tuota hormi mainintaa, mutta sinoli paloi tällä kertaa. Tuskin olen ainoa joka miettii valmiilla nuotiopaikalla, että saikos sitä tällaisella paikalla polttaakaan tulta koska on metsäpalovaroitus. Kenties pikku lappu/virallinen nuotiopaikka 'Avotulen teko kielletty matsäpalovaroituksen aikana.' olisi paikallaan. Kaikkea ei ole syytä laputtaa, mutta tämä on aika iso asia ettei tuli leviä metsäpaloksi.

[Hanu]

Näillä säillä oli metsäpalovaroitus tai ei, kannattaa olla tarkkana tulen käsittelyssä. Minut on jo kaksi kertaa tänä kesänä määrätty jälkivartiointiin metsäpalojen jälkeen. Onneksi pelastustoimi on toiminut ja vahingot ovat jääneet pieniksi. Aineksia olisi ollut suurempaankin. Sen verran on palanut, että palanneen puun hyönteisille on elinympäristöä nyt tarjolla.

[akallio]

^^ Usein nuotiopaikoilla tuollainen lappu onkin, mutta ei toki kaikilla.

Eristys maapohjasta toteutuu hyvin kaikenlaisilla rakennetuilla tulipaikoilla. Kipinöinnin estäminen onnistuu ainakin keittokatosten hormillisissa tulisijoissa, joten niitä saa käyttää (useimmiten) metsäpalovaroituksen aikaan. Kodat taitavat olla rajatapaus. Joskus niissä on hormi, mutta ei taida olla kovin selvää virallista vastausta tilanteeseen, jossa kodassa on vain aukko katossa ja tavallaan koko kota itsessään on se hormi.

[tst]

Onko hiilillä tai briketeillä pallogrillissä grillaaminen avotulta? Ehkä sytyttäessä on vähän liekkiä, mutta ei muuten. Tietyllä puuttomalla alueella tämä voisi olla notskin korvike metsäpalovaroituksen aikana. EDIT Selvä pyy. https://pelastustoimi.fi/koti-ja-arki/t ... ly/avotuli

[Eräopas]

Hieman sivuaa aiheesta.... oletettu rikoskin on jo vanhentunut.

Muistelus 80- luvun alusta. Olin vaeltamassa Lemmenjoen kansallispuistossa Repojoen latvoilla. Pitkään jatkuneen kuivuuden takia maasto oli erittäin kuivaa ja oletettavasti metsäpalovaroitus oli voimassa, tosin mitään varmaan tietoa tästä ei minulla ollut. Siihen aikaan ei keitin kulkenut mukanani ja niinpä avotuli oli ainoa mahdollinen tapa keittää vettä ja tehdä ruokaa. Mutta nyt tuli pulma. Kovan etelätuulen ja ruutikuivan maaston takia tulen tekeminen oli "hieman" vaarallista. Ruokaa piti tehdä, mutta mihin tuli? Jonkinlainen tuulensuoja/tulisija olisi tarpeen kipinöiden leviämisen estämiseksi. Pitkällisen etsinnän jälkeen löysin sopivia litteitä kiviä, joista kokosin alkeellisen uunin/tulisijan, jolla keittopuuhan onnistuivat kohtuullisen turvallisesti.

[tst]

Jokkmokin hujakoilla on roihunnut suurpalo jo pitkään. Suomen ja Ruotsin metsät ovat samankaltaisia, mutta tiestöissä on eroja. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005762825.html ja https://www.svt.se/nyheter/lokalt/norrb ... -brutit-ut

[Metsän Omena]

Suomen ja Ruotsin metsät ovat samankaltaisia, mutta tiestöissä on eroja. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005762825.html

Uutisen mukaan Suomen ja Ruotsin metsät eivät ole samankaltaisia.

"Vaikka Suomen ja Ruotsin maasto ja ilmasto ovat hyvin samanlaisia, ovat maiden metsänrakenteet Lindbergin mukaan erilaisia.

– Ruotsissa myös metsämaasto on suurilla alueilla Suomea samanlaisempaa. Suomessa maanomistuksen takia avohakkuualueiden koot ovat Ruotsia isompia.

Avohakkuualueet estävätkin metsäpalon leviämisen laajemmalle.

– Suomesta puuttuvat isot yhtenäiset metsäalueet. Se, ettei Suomessa ole paljon latvapaloja, johtuu siitä, että jossain vaiheessa tulee vastaan nuori metsä, ja palo loppuu siihen, Lindberg sanoo ja lisää, että Ruotsissa metsät myös kasvatetaan Suomea tiiviimmiksi."

[Hanu]

Muuten hyvä, mutta aukkojen koko ei taida Suomessa olla suurempi kuin Ruotsissa, jossa tilakoko on suurempi. Tohtori Lindberg on ehdoton guru kyllä paloasioissakin, mutta lehti on varmaan kirjoittanut väärin. Suuret aukot -> suuret samanikäiset kuviot ja silloin sopivassa kohtaa suuret palolle sopivat alueet. Tiestöllä on suuri merkitys sammutustöille. Saadaan kalusto, miehistö ja vettä nopeasti paikalle ja palo nopeasti kuriin. Tiet myös toimivat palokujina. Palovartiolennoilla, joita Suomessa tehdään suunnitelmallisesti, saadaan palot ajoissa havaittua ja siten sammutettua. Myös vapaapalokuntajärjestelmä tarjoaa riittävästi osaavaa väkeä sammutustöihin Suomessa. Ei useinkaan tarvitse käskeä jokamiestä sammutustöihin, johon laki antaa kyllä mahdollisuuden.

[honkamukka]

Lähes kolmekymmentä vuotta sitten, oli yksi suurimmista metsäpaloistamme Tammelassa, Forssan kupeessa. Siinä palo eteni latvapaloksi, eikä 2-kakkostiekään estänyt sen leviämistä. Kuiva ja tuulinen kesäkuun päivä ja ilmeisesti huolimaton tulenkäsittely, aiheutti tuon palon.
Taaja tiestömme puolestaan auttoi pelastushenkilöstöä saamaan palon hallintaan. Ihmishenkien menetyksistä onneksi vältyttiin, vähällä piti tilanteista huolimatta. Rakennuksia meni maan tasalle ja erilaista kalustoa tuhoitui.
Metsää paloi jotain reilut 250 ha, aika nuoriakin puustoja.
"Nokisavotassa" sirkkelimiehet saivat jalostettua osan palopuista, mutta suurelta osin ne meni polttohakkeeksi.

Palo jäi sillä mieleeni, kun ajoimme silloin Liesjärven kautta kakkostielle ja edelleen Forssan kylille. Vaimolle ihmettelinkin savunhajua, mutta en kiinnittänyt siihen enempää huomiota. Taidettiin kotiutua, kun radio kertoi tuosta uhkaavasta metsäpalosta.
Jäi myös mieleeni tuo Saaren kansallispuiston ja Liesjärven käynti.