Rääkkää ja päästä

[makkonem]

Tuo CR se jaksaa toisia pillastuttaa. Pitäis nähdä kaikessa myös se toinen puoli. Vaikka itse sitä vältänkin, ymmärrän tätäkin tyyliä hyvin pitkälti. Mainitussa Siikakoskessa lienee vahva kalakanta. Läsäkoski on toinen hyvä esimerkki. Sitten esim. Jaalan Sonnajoessa ei isoja näy ollenkaan. Kun kala pääsee ylämittaan, se viedään.
No sitten te sanotte, että miksei kielletä kokonaan? Jollei kalastaa saa, kenellä on mielenkiintoa elvyttää kalakantaa? Eipä kellään. Sitäpaitsi kalastajat maksaa sen suurelta osalta. Ja tuovat matkailutuloja.
Minusta on parempi, että ne pojat (yleensä ne on nuoria), jotka CR:ää harrastaa, saavat edes näitä luontokokemuksia kuin roikkuvat kaduilla. Tai pelaavat golfia. Tai melkein mitä tahansa muuta.
Pitäis suunnata nuo intohimot todelliseen ongelmaan: eteläisestä Suomesta on jalokalakannat tuhottu lähes kokonaan. Nämä kansanmurhat on sentään ihan toisen luokan kysymys kuin CR.
Ja jos julmista kalastustavoista puhutaan, niin verkkokalastushan on ihan omaa luokkaansa. Jos se nyt keksittäis niin kiellettäis välittömästi. Se on lisäksi saatanallisen tehokas.

[rautu]

Tuossa blogissa oli monia hyvia juttuja. Itseani kuitenkin arveluttaa pari seikkaa. Miksi niita pienia kaloja ei voi syoda? Jos on esim yksin reissussa ja kaipaa yhden pienehkon kalan ruuaksi, miksei voisi ottaa vaikka 45cm taimenta? Onko parempi onkia ensin vaikkapa kymmenen noita 45cm taimenia ja paastella kaikki takaisin ja sitten lopulta saada se 50cm, jonka voi lain kirjaimen mukaan kopata syotavaksi? Oman ajatuksen mukaan ihmisten pitaisi syoda enemman pienempia kaloja ja kaikki suuret kalat pitaisi aina paastaa vapaaksi, ne tuottaa merkittavasti enemman poikasia ja ovat osoittaneet ylivertaisen geeniperimansa.

Näin. Itse syön, mitä sattuu tulemaan. Yleensä pieniä sinttejä, jotka myös joutaa pataan. Pieni kala on on luonnossa aina enemmän vaarassa kuolla, kuin isompi kala. Pikkukala ei kude, iso kala kutee. Tällä lokiigalla olen kalastuksen osalta mennyt ja tulen jatkossakin menemään. Minä pyydän, mutta en juurikaan voi sanoa päästäväni, muuta kuin päiviltä.

[sahamies]

Kun en ole kala, en pysty myöskään sanomaan mikä kalastusmuoto tuottaa eniten kipua jä kärsimystä kalalle.
Rysä- ja katiskakalastus on tietenkin kaikkein inhimillisintä pyyntiä. Edellyttäen että kokemisväli on oikea, niin näistä pyydyksistä vapaututetuista kaloista lähes kaikki pystyvät jatkamaan elämäänsä.

Pilkkiminen ja onginta lienee myös vähemmän kärsimyksiä aiheuttavaa, arvioisin että 95% saaliskaloista pystyy vapauttamaan hyväkuntoisina takaisin veteen.
Seuraavana ehkäpä perhokalastus ja sen jälkeen uistinkalastus, joihin liittyen olen myös sitä mieltä että kala ei saa olla aikuisten miesten leikkikalu.

Verkoista kokemuksieni mukaan pystyy vapauttamaan hyväkuntoisina noin puolet saaliista, jos kokemisväli on oikea.
Nuottaan ja trooliin jotuneet kalat mahtavat joutua niin kovaan kyytiin, että tokkopa montaakaan prosenttia niistä pystyisi enää uimaan.
Samoin siimapyynti, joka on minun mielestäni julmin pyyntitapa iskukoukkukalastuksen jälkeen, ei anna koukkuun tarttuneille paljoakaan mahdollisuuksia.

Kalastus ja kalojen surmaaminen on julmaa, eikä sitä aina ajatella kun herkuttelemme kaupasta ostetulla silakkafileellä tai savumuikulla tai syömme itse pyydystämäämme kalaa.

[rautu]

Luulisin, että valtaosa teollisesti pyydystetyistä kaloista kuolee tukehtumalla.

Mitäs jos kaikki siat tukehdutettaisiin kuoliaaksi? Olisi siinä tummaihoisellakin henkilöllä ihmettelemistä.

[8xkg]

Suuri osa kaloista pyydetään varmaan valtameristä suurilla kalastusaluksilla. Tuossa videossa troolarin pyytämät kalat näyttävät suurelta osalta olevan vielä hengissä siinä vaiheessa kun lähtevät liukuhihnalle käsiteltäväksi. Ensivaiheessa kone katkaisee pään ja sitten kai poistaa sisälmykset

[sahamies]

Tuon tutkimuksen mukaan trooliin jääneistä muikuista ja silakoista menehtyy jopa 80-90 prosenttia vapautumisen jälkeen.
Isommat kalalajit kestävät todennäköisesti paremmin rasituksia joihin troolin perään joutuessaan kokevat.

[rautu]

Tuon tutkimuksen mukaan trooliin jääneistä muikuista ja silakoista menehtyy jopa 80-90 prosenttia vapautumisen jälkeen.
Isommat kalalajit kestävät todennäköisesti paremmin rasituksia joihin troolin perään joutuessaan kokevat.

jos ajatellaan roolin perälle pakkajtuneita kaloja niin eiväthän ne saa kiduksiaan auki. Kauanko kestää että aivot saavat vaurioita hapenpuutteesta?

[sahamies]

Pussin perimmäisille varmaan käy juuri noin kuin kirjoitit, kuolevat tukehtumalla. Viimeksi trooliin jääneet ovat vinssausvaiheessakin päällimmäisenä ja voisivat selvitä paremmin jos takaisin veteen pääsisivät.

[Pihkasilmä Kaarnakorva]

Kun en ole kala, en pysty myöskään sanomaan mikä kalastusmuoto tuottaa eniten kipua jä kärsimystä kalalle.
Rysä- ja katiskakalastus on tietenkin kaikkein inhimillisintä pyyntiä. Edellyttäen että kokemisväli on oikea, niin näistä pyydyksistä vapaututetuista kaloista lähes kaikki pystyvät jatkamaan elämäänsä.

Pilkkiminen ja onginta lienee myös vähemmän kärsimyksiä aiheuttavaa, arvioisin että 95% saaliskaloista pystyy vapauttamaan hyväkuntoisina takaisin veteen.
Seuraavana ehkäpä perhokalastus ja sen jälkeen uistinkalastus, joihin liittyen olen myös sitä mieltä että kala ei saa olla aikuisten miesten leikkikalu.

Verkoista kokemuksieni mukaan pystyy vapauttamaan hyväkuntoisina noin puolet saaliista, jos kokemisväli on oikea.

Väitän, että verkot eivät todellakaan ole inhimillisin pyyntitapa. Viehekalastuksessa tartuttamisessa ja väsytyksessä voidaan lähinnä vahingoittaa kalan suupieliä, kun taas verkoilla vahingoittuu suomut, kyljet ja varsinkin evät. Jos verkoista kykenee tuon puolet saalismäärästä vapauttamaan hyväkuntoisina, niin se on aika huono suhde viehekalastuksessa vapautettaviin. Mikäli vähänkin on ottanut selvää miten kaloja käsitellään, niin hyväkuntoisina voidaan vapauttaa vähintään 85%, sanoisin. Viimeisen parin vuoden aikana on omalle kohdalle osunut muistaakseni kaksi kalaa, jotka ovat nielaisseet vieheen niin syvälle, että kalan taru on loppunut siihen.

[Ursus]

K-P:ssa oli juttua viimeisestä Perämereen laskevan joen eli Lestijoen luonnonvaraisesta taimenkannasta. Alkuaan Suomessa on ollut peräti 60 jokien omaa taimenkantaa. Korpelan Voiman pato esti vuosikymmenet taimenen nousun jokeen. Kalaportaan valmistuttua taimenia on noussut kalaportaasta muiden kalojen lailla. Nousseitten määrästä on arveltu, että Lestijoen omaa taimenta olisi jäljellä enää noin 200 yksilöä. Tämäkin taimenkanta on siis erittäin uhanalainen ja sen säilyminen on ollut tähän asti jokseenkin täysin istutusten varassa. Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen Lestijoesta saatu taimen lasketaan takaisin lisääntymään. Näin taimenkannalle annetaan mahdollisuus palautua jopa padon rakentamista edeltävän kannan runsauteen. Kaikkien olisi nyt viisasta Lestijoella tyytyä saaliskalaksi istutettuihin kirjolohiin ja taimenen mahdollisesti saadessaan ehdottomasti vapauttaa se jatkamaan sukua joessa.

[Pihkasilmä Kaarnakorva]

K-P:ssa oli juttua viimeisestä Perämereen laskevan joen eli Lestijoen luonnonvaraisesta taimenkannasta. Alkuaan Suomessa on ollut peräti 60 jokien omaa taimenkantaa. Korpelan Voiman pato esti vuosikymmenet taimenen nousun jokeen. Kalaportaan valmistuttua taimenia on noussut kalaportaasta muiden kalojen lailla. Nousseitten määrästä on arveltu, että Lestijoen omaa taimenta olisi jäljellä enää noin 200 yksilöä. Tämäkin taimenkanta on siis erittäin uhanalainen ja sen säilyminen on ollut tähän asti jokseenkin täysin istutusten varassa. Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen Lestijoesta saatu taimen lasketaan takaisin lisääntymään. Näin taimenkannalle annetaan mahdollisuus palautua jopa padon rakentamista edeltävän kannan runsauteen. Kaikkien olisi nyt viisasta Lestijoella tyytyä saaliskalaksi istutettuihin kirjolohiin ja taimenen mahdollisesti saadessaan ehdottomasti vapauttaa se jatkamaan sukua joessa.

2019 alkaenhan kaikki rasvaevälliset taimenet etelässä on rauhoitettuja. Saisi kyllä jo olla aiemmin, mutta parempi tuokin kuin ei mitään.

[Ursus]

Juuri siksi olisikin jo nyt viisasta laskea jokainen rasvaevällinen taimen myös Lestijoessa takaisin lisääntymään. Eihän niitä turhaan suojella.
Joku ampui Suomesta viimeisen metsäpeuran, joka nyt on onneksi tullut rajan takaa idästä takaisin. Kunpa kalojen suhteen ei tehtäisi samaa virhettä, sillä kun jonkuin joen luontainen kanta on viimeiseeen kalaan pyydystämisen vuoksi poissa, se pysyy poissa.

[Pertti Kurki]

Kaikki Suomen meritaimenkannat ovat äärimmäisen uhanalaisia. Sisävesien taimen on erittäin uhanalainen Napapiirin eteläpuolella, missä molemmat muodot on rauhoitettu.

Miksi kukaan lähtisi kalastamaan äärimmäisen uhanalaista ja rauhoitettua kalalajia?? Itse en koske metrin kepilläkään tämmöisiin jokiin. Kalastan vain ja ainoastaan elinvoimaisia lohikalakantoja. Jokainen voi tehdä saman ratkaisun. Paitsi jos on sairaudeksi kutsuttava pakkomielle saada elämyksiä.

[PeteBee]

Kaikki Suomen meritaimenkannat ovat äärimmäisen uhanalaisia. Sisävesien taimen on erittäin uhanalainen Napapiirin eteläpuolella, missä molemmat muodot on rauhoitettu.

Miksi kukaan lähtisi kalastamaan äärimmäisen uhanalaista ja rauhoitettua kalalajia?? Itse en koske metrin kepilläkään tämmöisiin jokiin. Kalastan vain ja ainoastaan elinvoimaisia lohikalakantoja. Jokainen voi tehdä saman ratkaisun. Paitsi jos on sairaudeksi kutsuttava pakkomielle saada elämyksiä.

Mitens sitä estetään, että uhanalaiset kalalajit iske vieheeseen kiinni? Pistetään vieheen yläpuolelle lappu, että "Ei uhanalaisille" !!

[Pertti Kurki]

Se estetään siten, että ei kalasteta lainkaan niissä joissa, missä on uhanalaista kantaa.