Käyttäähän jotkut eläviä kaloja syötteinäkin. Koukku läpi ja veteen.sahamies kirjoitti: Ennen kuin kalalta otetaan silmä syötiksi, kala on tapettava!
Hölmistyneenä luin tuon ja ajattelin, että voiko todella olla niin raakoja ihmisiä että ottaisivat elävältä kalalta silmän koukkuunsa. Ilmeisesti heitä on, tuskin uutta sääntöä olisi muuten asetettu.
Kalastusmietteitä
On jo tiedetty että kala tuntee kipua . Jos nyt on epätietoista tunteeko se tuskaa niin , kunnes toisin todistetaan , lähtökohtana pitää olla että kala tuntee tuskaa, eli tappaa se heti .
En usko että elävä kala pilkkiavannon vieressä hangessa ilosta sätkii. Noo, riisuuhan ihminenkin hypotermiassa viimeisenä vaatteet....tippuuko kalalta sitten suomut...
Kaikesta ne kehtaa marista, luulisi kaikille olleen jo kauan selviö että saalis pitää tappaa heti!
En usko että elävä kala pilkkiavannon vieressä hangessa ilosta sätkii. Noo, riisuuhan ihminenkin hypotermiassa viimeisenä vaatteet....tippuuko kalalta sitten suomut...
Kaikesta ne kehtaa marista, luulisi kaikille olleen jo kauan selviö että saalis pitää tappaa heti!
-
- Viestit: 6124
- Liittynyt: 12 Touko 2012 19:30
Entä muikut nuotasta, tai silakat troolista. Yksitellen vai ryhmässä. Verkossahan kalat sätkii itsensä uuvuksiin tukehtuen lopulta.
Pilkkiahvenelta niskat nurin tottakai, mutta silloin sen ruoka-arvo laskee. Minulla on tapana kopauttaa ruokakalaksi kelpuuttamaani päähän puukon hamaralla ja katkaista kaulavaltimo saman tien.
Näin estyy vertymät, joita tulee tuolla niskat nurin systeemillä.
Pilkkiahvenelta niskat nurin tottakai, mutta silloin sen ruoka-arvo laskee. Minulla on tapana kopauttaa ruokakalaksi kelpuuttamaani päähän puukon hamaralla ja katkaista kaulavaltimo saman tien.
Näin estyy vertymät, joita tulee tuolla niskat nurin systeemillä.
Pienelle ahvenelle kivuttominta lienee jäälle tai hangelle irroittaminen suoraan pilkistä. Nimittäin silloin kun pakkasasteet ovat - 15:n kylmemmällä puolen.
Ahven jäätyy muutamassa sekunnissa, ja isompikin ahven turtuu kylmästä ja hengittäminen lakkaa.
Näin kuvittelisin kalan kannalta olevan parempi. Kalan jatkokäsittelyyn on tietenkin miellyttävämpiäkin raaka-aineita kuin umpijäässä olevat ahvenen kalikat, mutta se onkin toinen juttu se.
8xkg kirjoitti:
Käyttäähän jotkut eläviä kaloja syötteinäkin. Koukku läpi ja veteen.
Niinhän ne jotkut tekevät. Suositus ja ohje on, että vain kuolleita kaloja saa käytää täkysyötteinä.
Suositus on tyhjänpäiväinen, sitä ei valvota eikä rikkomuksesta seuraa sanktioita.
Elävä kala pyytää saalista paremmin, niin silloin kalan kärsimyksellä ei joidenkin mielestä ole mitään väliä.
Ahven jäätyy muutamassa sekunnissa, ja isompikin ahven turtuu kylmästä ja hengittäminen lakkaa.
Näin kuvittelisin kalan kannalta olevan parempi. Kalan jatkokäsittelyyn on tietenkin miellyttävämpiäkin raaka-aineita kuin umpijäässä olevat ahvenen kalikat, mutta se onkin toinen juttu se.
8xkg kirjoitti:
Käyttäähän jotkut eläviä kaloja syötteinäkin. Koukku läpi ja veteen.
Niinhän ne jotkut tekevät. Suositus ja ohje on, että vain kuolleita kaloja saa käytää täkysyötteinä.
Suositus on tyhjänpäiväinen, sitä ei valvota eikä rikkomuksesta seuraa sanktioita.
Elävä kala pyytää saalista paremmin, niin silloin kalan kärsimyksellä ei joidenkin mielestä ole mitään väliä.
Onko kala tapettu, yritetty tappaa vai onko sitä edes yritetty tappaa kun se tuodaan SM-kisoissa punnitukseen?
Sen asian ratkaisee tuomarineuvosto, silloin kun seulamies ei sitä pysty tekemään.
http://smpilkki2018.fi/smpilkki2018/kalaohje.html
Sen asian ratkaisee tuomarineuvosto, silloin kun seulamies ei sitä pysty tekemään.
http://smpilkki2018.fi/smpilkki2018/kalaohje.html
Muistan kun mummo teki aikanaan kalakeittoa kuivatuista pikkukaloista ja se oli todella hyvää. En ole varma mitä kaloja ne oli, mutta olisiko kuivatus ollut tuo mainion maun salaisuus? Muutkin on havainneet kuivatuksen hyväksi ja olikohan niin että ainakin venäläiset tekevät kalakeiton mieluummin runsasluisista kiiskistä kuin vaikkapa ahvenista? Sopivan yksinkertainen resepti: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004339028.html
Uuden siiman puolaamisesta avokelaan olen saanut ammattimiehiltäkin täysin ristiriitaisia mielipiteitä, toiset kehoittavat kelaamaan sen siimakerältä ihan kohtisuoraan vain kelalle, ja toiset vannovat sen nimeen, että heitä kela maahan ja oikeansuuntaisella kierteellä samaiseen suuntaan kelaten siima kelalle, että muuten alkaapi siima "pyörimään" kun alkaa kalastamisen.. otapa nyt tästä selvää..
^Olen tehnyt tuon muutaman kymmenen vuotta siten että joku toinen pitää rullaa poikittain vapaan nähden ja itse pidän siimaa sormien välissä samalla kun kelaan sitä puolalle ettei jää mistään kohtaa turhan löysälle. Noin se oli varmaan neuvottu aikanaan Nyt Nappaassa ja tuon kanssa ei ole ollut ongelmia, voi olla joku muu tapa on parempi. Enemmän ongelmaa tulee jos kelaat liikaa siimaa puolalle.
-
- Viestit: 6124
- Liittynyt: 12 Touko 2012 19:30
Etsimällä etsin ilmakuvasta Tikkalassa sijainneen kalanviljelyslaitoksen jossa meikäläisen kalastuskipinä aikanaan jos ei nyt alkanut niin roihahti. Nyt laitos jatkaa näemmä Puumalassa. Ensin ongittiin mato-ongella kolmessa polvessa eli ukki, isä ja poika, mutta kohta sain ensimmäisen virvelin Abu-Matic 110:n. -70 luku oli kalastuksellista kirjon kalastuksen kulta-aikaa koska tuolta laitokselta ilmeisesti karkaili kaloja joita saatiin siitä laskevasta joesta. Joskus -80 luvulla mökkeiltiin veljen kanssa isän mökillä lähistöllä ja menu oli joka toinen päivä tuoretta savukirjoa ja joka toinen päivä tuoretta lohisoppaa. Viimeisen kerran kävin tuolla apajilla -90 tai -91 ja näkyi kirjolohta olevan vielä silloinkin. Suurimman eli varmaan emokalan sain laitokselta vajaa 10 km alavirtaan, mutta kaloja tuli 20 km päästäkin. Kalamiehen paratiisi, olinhan tuolla minäkin. http://www.puumalanlohi.fi/historia_paratiisi.php
-
- Viestit: 6124
- Liittynyt: 12 Touko 2012 19:30
Yksi pojistani on kalastellut pienen ikänsä. Jo muutaman vuoden ikäisenä hän jaksoi tuijottaa mato-ongen kohoa monta tuntia, toki ei tarvinnut ilman nyppyjä. Harraste on jalostunut uisteluun ja samalla kärsivällisyydellä.
Pari vuotta sitten hänellä oli valinnaisena lähteä suuremmille apajille, mutta nuori rakkaus ja keskeneräinen dippatyö vei voiton. Nyt olisi samansuuntainen mahdollisuus, jonka asetelmat ovat sikäli muuttuneet, että rakkaus on vakiintunut ja lopputyö historiaa, joten. Maailma saattaisi olla avoin ja harrasteesta tulla tulevaisuus, toki haasteellinen.
Pari vuotta sitten hänellä oli valinnaisena lähteä suuremmille apajille, mutta nuori rakkaus ja keskeneräinen dippatyö vei voiton. Nyt olisi samansuuntainen mahdollisuus, jonka asetelmat ovat sikäli muuttuneet, että rakkaus on vakiintunut ja lopputyö historiaa, joten. Maailma saattaisi olla avoin ja harrasteesta tulla tulevaisuus, toki haasteellinen.