Nielu?

[luuppi]

Asian vieresta, eikos Kitka-jarvi (ainakin toinen niista) ole Suomen suurin lahde?

Noin muistan joskus lukeneeni jostain Liminganlahden opastuskeskuksen sisällä olleesta infotaulusta. Ja jos muistan oikein, niin kyseessä taisi olla jopa Euroopan suurin lähde.

Korkein hallinto-oikeus 2015 paatoksessaan Rukan puhdistusvesista perusteli mm.
"Kitkajärvi kuuluu Natura 2000 -alueverkostoon SCI- ja SPA-alueena. Suojelun perusteena olevia luontotyyppejä alueella ovat muun muassa hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (40 % Natura-alueen pinta-alasta) sekä kovat niukka-keskiravinteiset vedet (40 %). Alueen kuvaus on seuraava: "Kitkajärvi on erittäin kirkasvetinen ja kohtalaisen luonnontilainen karu järvi. Se on erittäin edustava järvi, jota ei suotta kutsuta Euroopan suurimmaksi lähteeksi. Kallioperältään järvi on liuskevyöhykettä, jossa esiintyy paikoin kvartsiitin ohella myös emäksisiä kivilajeja ja dolomiittia. Järven yleisilme on karu, mutta ravinteisesta kallioperästä hyötyviä harvinaisia murtovesikasveja kuten merivitaa, uposvesitähteä ja raania esiintyy paikoin."
tosin taitaa pulputa (pohjavetta jarveen) niin monesta paikasta, etta virtauman arviota en ole loytanyt mistaan.

Muu pää­tös 3724/​2015
Valitukset Kuusamon Rukan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa-asiassa

Yllatyskin tuli tata hakiessa: koko Kitkan alue kuuluu Koutajoen paavesistoon... tuo joki kun ei niin kummonen ole

[Pepi]

Yllatyskin tuli tata hakiessa: koko Kitkan alue kuuluu Koutajoen paavesistoon... tuo joki kun ei niin kummonen ole

Ehkä ei, mutta sen kautta nämä vesistöt laskevat Kantalahteen Venäjän Koudassa. Suomen puolellakin on samanniminen, vähäisempi joki, joka kuuluu samaan vesistöön.

[akuusist]

Unelmia: Joku päivä vielä elinaikanani Venäjä on valtiona kuin Kanada, ja voin meloa Oulangan latvoilta merelle asti. Tai yhtä hyvin Jaurun, Tuntsan tai muun Maanselän itäpuolisen joen. Pitää yrittää elää terveellisesti kun en käyttänyt noita mahdollisuuksia silloin kun ne vielä jossain määrin olivat auki.

[OS]

Unelmia: Joku päivä vielä elinaikanani Venäjä on valtiona kuin Kanada, ja voin meloa Oulangan latvoilta merelle asti. Tai yhtä hyvin Jaurun, Tuntsan tai muun Maanselän itäpuolisen joen. Pitää yrittää elää terveellisesti kun en käyttänyt noita mahdollisuuksia silloin kun ne vielä jossain määrin olivat auki.

Onneksi Alaska on Amerikan Alaska eikä Venäjän Alaska.

[naavahauki]

Unelmia: Joku päivä vielä elinaikanani Venäjä on valtiona kuin Kanada, ja voin meloa Oulangan latvoilta merelle asti. Tai yhtä hyvin Jaurun, Tuntsan tai muun Maanselän itäpuolisen joen. Pitää yrittää elää terveellisesti kun en käyttänyt noita mahdollisuuksia silloin kun ne vielä jossain määrin olivat auki.

Onneksi Alaska on Amerikan Alaska eikä Venäjän Alaska.

Samaa mieltä.
Mutta mitä mahdat tarkoittaa?

[Metsän Omena]

https://aijaa.com/Sy7hRB
https://aijaa.com/mSsHrY

Jos joku haluaa jännitystä elämään tai muutoin vain reippailla, minulla on antaa kertaalleen käytetyt tarkat topografikartat Montsegorskin ja Saariselän väliltä Jaurua ja tunturijonoja myötäillen. Puolimatkassa on ylitettävä Ylä-Tuuloman tekojärvi (Nuorttijärvi), jonka vesijätöllä riittävästi ajopuita kopukkaan.

Aiheeseen ...
...jäätiköillä usein törmännyt "nieluihin". Vuolaat sulamisvesien pintapurot syöksyvät reikämäiseen kaivoon. Vaarallisia kohtia.

[akuusist]

Murmanskin radalle päästäkseen on siis elettävä joko terveellisesti tai vaarallisesti. Molemmissa naapurin toimet epävarmuustekijänä. Hieno vaellus varmasti!

Jäillä on usein plussakeleillä nieluja kun sulamisvedet valuvat rei'istä alas. Jos menee reiän viereen ja virtaus kääntyy, tietää ettei paikka ole hyvä pitkäaikaiseen oleskeluun.

[Metsän Omena]

^ Jo ennen nyttemmin kärjistynyttä tilannetta oli yksin liikkuminen suomalaiselta tuolla kiellettyä. Ei kai nyt kukaan sellaista... Kartatkin sain "vahingossa". Yksi asia: Mielenrauhan vuoksi, missä tahansa vihamielisessä maassa, kun ylittää kulku-uran (tie, polku, linja tms.), on ylityksen jälkeen vähintään yhtä tärkeää kuulostella tilannetta kuin ennen. Voi rauhassa jatkaa matkaa ilman että olettaa jonkun olevan heti kintereillä. - Tällä palstalla on muutama kirjoittaja, jonka tiedän käyneen opastettuna ryhmänä Isolla Joutsenpäällä (Jonn-Njugoaiv). Luvan kanssa.

[honkamukka]

^^
Jäillä on myös avantoja, jotka ovat syntyneet veden virratessa toisinpäin. Näitä sanottiin "uve avannoiksi". Mistä tuo "uve" sitten tulee, en saa päähäni.
Lumikuorma ja halkeama tai reikä jäässä, saa veden virtaamaan jään päälle.

[omat polut]

Uveavanto on synonyymi tuuliavannolle, näitä virtaamattomassa vedessä(järvet, meri) varsinkin jäätymisen alkuvaiheessa.

[honkamukka]

^
Ehkä niinkin.
Meren jää on minulle kohtaamaton, mutta isommilla järvillä saattaa syvänteen päälle syntyä näitä tuuliavantoja, jotka saattavat olla jonkun kokoluokan suurempia, mitä avannoksi sanotaan. Tuuli ja syvän veden lämpö synnyttävät näitä vaaranpaikkoja.
Uveavantoja syntyy usein pienemmille ja suojaisemmille järville, lumen painon johdosta. Myös vaaranpaikkoja.
Alkutalven ohuehkon jään päälle, kun tulee riittävästi painoa, lunta ja varsinkin suojakeli, niin vesi tuppaa jään päälle, synnyttäen näitä niinpäin tulleita avantoja.
Olen joskus päässyt käymään, en nyt uppeluksissa, tällaisessa avannossa. Pinta oli jäässä ja tuisku tasoittanut lumen, niin siitä. Avanto oli sopivan kokoinen, niin nosteen avustuksella pääsin pahemmin kastumatta poiskin.
"Saaristolaisen refleksit".

[omat polut]

Tuuliavannot ovat merellä jopa sadan metrin luokkaa hyvin yleisesti kymmeniä metrejä.

[Aaro]

Tuuliavannot ovat merellä jopa sadan metrin luokkaa hyvin yleisesti kymmeniä metrejä.

Tarkoitetaanko samaa ilmiötä kuin mökin ikkunasta alkutalvesta ja leutona talvena myöhemminkin katsellut, kun kova merituuli riipii merenselän jostain kohdista heikkoa jäätä pois aukoksi. Rannoilla ja ympärillä saattaa olla jo hyvätkin jäät ja sama saattaa toistua useaan kertaan päivien välein. Jää on ympäristöään heikompaa pitkään jos lauhana pysyy tai sopivasti lunta ripsuu ohuen jään päälle.

Katselinkin kuukkelin asiantuntijaselityksiä aiheesta - maastonmuotojen aiheuttama tuulenpyörre aiheuttaa veden liikettä. Jossakin näinkin, joskus olen katsellut kun heikkoja irronneita jäälauttoja kulkeutuu sopivasti mosaiikiksi, jossa väliin jää sulaa vettä. Eli monenlailla syntyneitä heikon jään kohtia saattaa vaania.

[Pepi]

Meillä päin on uveavantoja eli uhkuavantoja pienillä järvillä paikoissa, joissa niillä ei ole mitään tekemistä tuulen kanssa. Pohjan lähteisyys tai pohjasta nouseva metaanikuplinta aiheuttaa pystyvirtauksen, joka pitää yllä hyvinkin ihmisen mentäviä, useimmiten vain toisen jalan mentäviä avantoja.

Isommassa lumen peittämässä avannossa tai pikemminkin jo sulassa olen käynyt Luirojärvellä tammikuussa 1990. Hangen pinnalle ei erottunut mitään poikkeavaa, mutta äkkiä lumikansi romahti altani veteen kellumaan. Lumiteli oli niin iso, että se kantoi minut. Kaveri oli kantavan jään puolella ja pystyi vetämään minut jäälle neljästä sauvasta pujotellulla aisalla. Kyseessä ei ollut lohjennut jäälautta, koska hankisauvani meni siitä vaivatta läpi. Pakkasta oli kolmisenkymmentä astetta.

[omat polut]

Pohjasta nouseva metaani tosiaan jää kaasumaisena jään alle ja haurastuttaa jäätä. Jos tekee pienen reiän ja sytyttää niin saa hauskan soihdun palamaan suoraan jäästä. Niinkuin jäitä polttelis.