helppoja melontaretkiä lapissa?

[jatta]

Ehdotuksia kehiin! Nyt kun tuli tuo oulankajoen loppuosa melottua, niin nälkä kasvoi... Kaipaisin ehdotuksia leppoisiin melontaretkiin lapissa ja miks ei myös kuusamon seudulla.

[OS]

Haluatko meloa joella vai järvellä?

[Janne Pyykkö]

^^ Olen melonut suurin piirtein kaikki joet pohjoisessa Lapissa Jäämerelle saakka. Alla niistä piirtämäni kaavio, josta ilmenee vaikeus ja erämaisuus. Ounasjoki löytyy vasemmalta keskiviivan alapuolelta. (Helpot ovat kaavion alaosassa.)



Kaavio suuremmassa koossa ja paljon lisää tietoa löytyy täältä.

(Päivitys:) OOPS. Luin hätäpäissäni väärin aloittajan viestin, että olisi menty Ounasjoki, kun siellä lukee Oulankajoki. Pahoittelen. Oulankajoen tasoisen helppoja ovat oikeastaan vain Kemijoki, Tenniöjoki, Maltiojoki. Teno (Karigasniemeltä Utsjoelle, mutta Yläköngäs ohittaen) ja Lemmenjoki ovat sitten hieman vaikeampia, mutta ne voisivat olla seuraavia parin vuoden kuluttua?

[Aaro]

Karasjoen luokittelu vaikeimmaksi vähän ihmetyttää. Erämainen kyllä, mutta muistikuvani mukaan kannoimme vain kaksi koskipaikkaa kumivenereissullamme. Tosin silloin emme osanneet pelätä mitään ja vesi oli matalalla. Kumiveneen pohja kyllä oli hyvin kulunut laskun jälkeen sekä reikäinenkin eli vettä lillui pohjalla paikkausyrityksistä huolimatta. Ensimmäinen ja viimeinen joenlaskuni noin 1969. Aikaisemmilta kävelyreissuilta tiesimme ne kaksi pahaa paikkaa, mutta muuten emme etukäteen käyneet katsomassa koskia. Oli varmaan ensikertalaisen tuuria aika paljon matkassa. Leveähkö suurehko kumivene on ilmeisen vakaa peli ja soutamalla sen hallinta taitaa olla melomista helpompaa.

[Janne Pyykkö]

Karasjoen luokittelu vaikeimmaksi vähän ihmetyttää.

Luokittelun tein kapeaa kanoottia ajatellen. Leveä kumilautta kulkee kovat leveät kosket, mutta miten nämä 3 paikkaa: Lailafossen (ohitus 820 m, varsin mahdollinen kumilautalle?), Suorpmogorzi (ohitus 150 m), Raigebakgorzi (ohitus yli 1 km). Lisäksi lähdin Suomen rajalta (Avzesuohpatjavri). Siitä seuraavan 10 km matkalla ei kumivene mahdu, joten ilmeisesti sinulla oli helikopteri- tai mönkijäkyyti Lulimus Guhkesjavrille?

(Tämä on sivukeskustelu eikä auta alkuperäistä kysyjää. Pahoittelen rönsyämistä.)

[jatta]

ei tarvii pahoitella. Kaikki tieto on arvokasta.

[Ursus]

Solojärveltä Inarin eteläpuolelta voi meloa Kettujokea helposti Kettukoskelle saakka. Sieltä palattua voi meloa helposti Vaskojokea ylös kunnes tulee koskipaikkoja joita ei halua liinata, ja palata takaisin. Halutessaan voi meloa vielä Paatarilla johonkinn saareen, ja vaikka jonkun matkaa Lemmenjokea vastavirtaan ja palata takaisin. Kyllä tuossa viikoksi helppoa melomista riittää.

[OS]

Lemmenjoki Njurgalahdesta ylävirtaan Ravadaskönkäälle ja Kultahaminaan saakka ja paluu samaa reittiä takaisin.

[Aaro]

Karasjoen luokittelu vaikeimmaksi vähän ihmetyttää.

Luokittelun tein kapeaa kanoottia ajatellen. Leveä kumilautta kulkee kovat leveät kosket, mutta miten nämä 3 paikkaa: Lailafossen (ohitus 820 m, varsin mahdollinen kumilautalle?), Suorpmogorzi (ohitus 150 m), Raigebakgorzi (ohitus yli 1 km). Lisäksi lähdin Suomen rajalta (Avzesuohpatjavri). Siitä seuraavan 10 km matkalla ei kumivene mahdu, joten ilmeisesti sinulla oli helikopteri- tai mönkijäkyyti Lulimus Guhkesjavrille?

(Tämä on sivukeskustelu eikä auta alkuperäistä kysyjää. Pahoittelen rönsyämistä.)

Huomasin vasta nyt vastauksesi. Syksy meni aika tunnelissa surullisen asian kanssa. Lähdimme jalkaisin Kalmankaltiosta. Suodimme kokeilumielessä Rautujärven poikki Norjan puolen pohjoispäähän. Sieltä jatkoimme jalkaisin noin luoteeseen kunnes saavuimme Karasjoen latvoille, joka siinä vaiheessa ole pieni ja matala puro. Lailafossenin kannoimme samoin Sourpmon, mutta alempana emme muistaakseni enää kantaneet yhtään koskea, joskin yhdessä koskessa saimme aika lastin vettä veneeseen. Matka tapahtui muistaakseni vuonna 1969 jolloin olin 18 vuotias eikä jokien laskusta ainakaan kumiveneellä Suomessa kirjoiteltu mitääm emmekä mekään siitä ennen reissua mitään tienneet. Mutta olimme nuoresta iästä huolimatta kulkeneet jalan Karasjoelta Kautokeinoon aikaisemmin kahteen kertaan ja kalastaneet koko joen matkan, joten tunsimme nämä ohitettavat paikat etukäteen sen takia. Kumiveneen kanssa reppu painoi 40 kg eli reilusti yli 50% painostani, mutta jo silloin kesät talvet kovina retkeilijöinä kunto oli vähän toista kuin nykyään.

[Raato]

^^ Olen melonut suurin piirtein kaikki joet pohjoisessa Lapissa Jäämerelle saakka. Alla niistä piirtämäni kaavio, josta ilmenee vaikeus ja erämaisuus. Ounasjoki löytyy vasemmalta keskiviivan alapuolelta. (Helpot ovat kaavion alaosassa.)



Kaavio suuremmassa koossa ja paljon lisää tietoa löytyy täältä.

(Päivitys:) OOPS. Luin hätäpäissäni väärin aloittajan viestin, että olisi menty Ounasjoki, kun siellä lukee Oulankajoki. Pahoittelen. Oulankajoen tasoisen helppoja ovat oikeastaan vain Kemijoki, Tenniöjoki, Maltiojoki. Teno (Karigasniemeltä Utsjoelle, mutta Yläköngäs ohittaen) ja Lemmenjoki ovat sitten hieman vaikeampia, mutta ne voisivat olla seuraavia parin vuoden kuluttua?

Mahtavaa dataa, internetistä on joskus hyötyä!