Esittele täällä grammattu reppusi

[diver]

Justiin pakkasin eväät.6 päivää/2hlö yht.9.42kg.
Jos tuo rommi ja sokerit vielä lähtee niin sepä on silloin aika tarkka 10kg pakkauksineen.Saattaa tosin ensimmäiseksi illaksi tarttua vielä rullattu pitsa rinkkaan.

[Sauvakavelija]

Minäkin juuri rinkkaa pakkailen, eväät painaa 13400 g (syötävän paino, ei sisällä pakkausmateriaaleja), 2 hlö, 11 päivää. Sukset painaa 3900 g, rinkka painaa 24,1 kg (ilman kameraa ja GPS:ää).

[diver]

Rinkkojen yhteispaino 34.8kg.pari kiloa vähemmän kuin viime reissulle lähdettäessä.En siis lähtökohtaisesti ole yrittänyt keventää saati grammata,mutta näyttää pikkuhiljaa keventyvän.Rupeaako iän myötä alitajuisesti tapahtumaan tämä ilmiö

[peurakorva]

Minäkin juuri rinkkaa pakkailen, eväät painaa 13400 g (syötävän paino, ei sisällä pakkausmateriaaleja), 2 hlö, 11 päivää. Sukset painaa 3900 g, rinkka painaa 24,1 kg (ilman kameraa ja GPS:ää).

Sukset ????

[Sauvakavelija]

Joo, olen rakentanut nyt kesätunturisukset vanhoista 80-luvun slalomsuksista lyhentäen (eli grammoja viilaten), OACEA1.0 siteillä. Tarkoitus olisi lasketella lumisilla rinteillä, toivottavasti on vielä lunta, kun reissuun kesäkuun lopussa lähden.

[Sipe]

Aikanaan kun kuljin vielä Kilpisjärvellä, suunnittelin että vielä joku kerta otan minarit mukaan rinkkaan pientä huvittelua varten Suunnitelma on jäänyt toistaiseksi ajattelun asteelle, kun jouduin siirtymään helpompiin maastoihin taapertamaan, missä harvemmin enää lunta löytyy heinäkuussa.

Varsinaiseen aiheeseen, en ole harrastanut rinkan jatkuvaa punnitsemista, mutta kevennellyt pikku hiljaa tarpeen ja sopivien tarjouksien mukaan. Liki kolmen kilon teltasta on tultu 400g, tai 1100g:seen, hiukan sen mukaan minkälaiseen maastoin olen menossa. Vanhan, jo pikku hiljaa hajoilevan rinkan uusin viime vuonna, siinä keveni samalla 700g.
Vielä tulee turhia kiloja rinkkaan, seuraava mistä lienee kevennettävä, on ruoan määrä. Sitä tulee nykyään turhan paljon takaisin päin aina.

[luuppi]

Minäkin aikanaan söin viimeisinä päivinä hätävaraa pienemmäksi, kunnes oppirahat oli maksettava. Tästä on aikaa jo yli 20 vuotta. Olisiko ollut alle 50 kilometriä, eli puolitoista vuorokautta, vaelluksen päätepisteeseen, kun tiheässä vuorenrinteen pajukossa hukkasin karttani. Perään huonoa näkyvyyttä ja sellaista. No, oppi oli ettei rautaisannosta (hätävaraa) syödä ja karttarutiini karabiinihaan kanssa tarkempi. Onneksi suuntavaisto ja karttamuisti edes kohtalaiset.

Olen varautunut kartan katoamiseen/tuhoutumiseen siten, että mukana on sekä alkuperäiskartat että tulostetut karttakopiot. Grammaamisen kannalta tämä on toki haitallista (esim. toissa kesän vaelluksella kopiota oli 150 gramman painosta), mutta ei läheskään yhtä merkittävä asia kuin ylimääräisen ruoan kantaminen.

Kartan olen kadottanut kerran, oli saaskia niin vietavasti, etta pysahdyin pienelle "sillalle", keskikohtaan karttaa lukemaan. Ja kun jotain muuta kurkotin, niin eikos tuulenpuuska vienyt kartan - virtaukseen.

Todennakoisempi tapaus olisi kartan mossoontyminen, sateesta tai muuten vain kosteissa oloissa. Nykykartat auttavat tuohonkin, tosin vanhasta tottumuksesta karttalaukku kaytossa. Jos malttaa pysya yhdella karttalehdella, niin sellainen ohut naruilla roiketettava. Muuten armeijamallin sivilistipainos Savotalta (saadettava hihna, ja syyta ollakin kun painavampana olisi muuten taipumus pompotteluun)
... mites tuo karabiinihaka-rutiini toimii? Anorakin kengurutasku toki kateva, mutta aina ei ole anorakki (talvi- tai kesamalli) olosuhteisiin sopiva (tai saaolosuhteen mukaan vaan ei ole paalla)

[mkalima]

Ei nykyään tartte enää karttakopioita, kun kartat ovat vedenkestäviä ja useimmiten mukana myös käsi-gps ja/tai älypuhelin.

[Metsän Omena]

... mites tuo karabiinihaka-rutiini toimii?

Vedenkestävässä kartassa tai karttasuojuksessa on vahvistettu kulma ja reikä, jossa on sulkurengas. Repun vasemmassa viilekkeessä ylhäällä on vahva D-lenkki. Kun karttaa ei lue, joskus myös lukiessa, on kartta sulkurenkaalla kiinni D-lenkissä rullalla viilekkeen päällä kuminauhoissaan.