Grammanviilauksen alkeita

[Jouni]

Samaa mieltä, sieviläiset ovat kestävät. Ja kevyet. Harmi vain omien nilkkojen ulkonevat luut eivät tykkää sieviläisten nilkanseudusta, kipeytyvät. Oleellista tieten on, että jalkine tuntuu omaan jalkaan hyvältä. Onneksi ei ole Tiduksen kokoinen jalka, vaan pääsee kokeilemaan kivijalkakaupassa.

Aaveen kanssa samaa mieltä: nilkan tukea en kaipaa, vaan kumisaappaat tai maastolenkkarit valitsen aina patikkavaellukselle jalkaan. Mutta tämäkään epäilemättä ei sovi kaikille, vaan tarpeita ja makuja on monia.

[Metsän Omena]

Nokian nappulasaappaat (Finntrim) kestäneet keskimäärin kolmisen vuotta satunnaisessa käytössä. Niitä käyttänyt yli 30 vuoden ajan. Talvisaappaina Nokian Naali on kestänyt hyvin kun olen huoltanut säännöllisesti pintaa. Sievin kevytsaappaat tosiaan kestävät sen 3 vuotta arkikäyttöä. - Kevyempiä maastolenkkareita kuluu 2-3 paria vuodessa maastokäytössä.

Grammanviilauksesta. Nyt lähdössä vaellukselle, jossa teltan+makuupussin+makuualustan+sadevaatteiden+lämpimienvaatteiden virkaa toimittaa yksi varustekappale: 700gr painava Thermarestin lämmöneristetty ja vedenpitävä Poncho. Ilmaston lämpötila 5-25°C.

[Raato]

Nilkan tuki on yliarvostettua. Kun nilkka on vedetty jäykäksi eikä pääse liikkumaan juurikaan, vaatii se sitten enemmän jalan muilta osilta kuten polvilta, eli suo siellä, vetelä täällä. Mikäli nilkkaa ei olisi tarkoitus käyttää monipuolisesti ja antaa sen liikkua, tuskin olisi evoluution muokannut siitä niin monessa tasossa liikkuvaa.

En ole vuoristovaeltaja, joten en lähde kommentoimaan vaelluskenkien välttämättömyyttä sellaisissa maastoissa, mutta hyvin on toiminut käytännössä vain jalkaterän peittävä paljasjalkakenkä haastavassakin poluttomassa maastossa +20 kg kantamusten kanssa. Nilkan vahvistaminen kannattaa jo ihan monista muistakin syistä kuin vaeltamisen vuoksi.

Samaa mieltä. Jäykkä nilkka vaihtelevassa hankalassa maastossa (usein kivikko) on vain riskitekijä. Kaikki tasapainoilut joutuu tekemään jollain muulla eli sauvoilla tai polvilla, tai sitten verisillä polvilla. Nilkan nopeus asennon korjauksessa on voittamaton. Itse käytän vuoristoissakin aina rentonilkkaista jalkinetta jos vain mahdollista, vain lumi-jääpinnoilla jäykkä nilkka on paras.

[akuusist]

... Harmi vain omien nilkkojen ulkonevat luut eivät tykkää sieviläisten nilkanseudusta, kipeytyvät. ...

Omia halpismuovisaappaita olen muotoillut kuumalla vedellä. Toimisiko Sieviläisiin?

^^ Ja hienoa reissua Metsän Omenalle.
Melkeinpä enemmän kuin kevyistä varusteista tykkään yksinkertaisista varusteista.

[akuusist]

Grammanviilauksesta. Nyt lähdössä vaellukselle, jossa teltan+makuupussin+makuualustan+sadevaatteiden+lämpimienvaatteiden virkaa toimittaa yksi varustekappale: 700gr painava Thermarestin lämmöneristetty ja vedenpitävä Poncho. Ilmaston lämpötila 5-25°C.

Onko tuosta hyvää tai pahaa sanottavaa? Oliko tarve kulkea kevyesti, irtautua nopeasti, vai jotain muuta?

[Metsän Omena]

^Jouduin pitämään sitä päällä viileyden vuoksi vain iltaisin auringon laskettua ja varhain aamulla ennen auringonnousua. Nukkuessa olin sen sisässä makuupussiasennossa. Havunneulasmatto alla. Hieman lyhyt, koska olen pitkähkö. Vettä ei suuremmin satanut, parina aamuna voimakas kaste. Lämpötila öisin taisi olla yli 10°C. Ajoi asiansa. Parasta tietenkin se että siihen tarkoitettujen varusteiden kanssa pelaaminen yksinkertaista, koska kappaleita yksi ja kuitenkin tietty varmuus sateen ja kylmyyden kohdatessa. Matkavaatteet hautasin tullessa muovipussissa maahan lentokentän läheisyyteen, josta palatessa ylle, vapaan miehen vaatteiden siirtyessä reppuun. Kengät olivat samat kaiken aikaa.

Edellisellä reissulla kenkinä oli hyvät vettäimemättömät, jotka kulutin silloin loppuun, niin kokeilin crocksin pacer tms kenkää. Vettäimemättömällä tarkoitan upotettaessakin täysin vettäimemätöntä, jolloin kengän ei oikeastaan tarvitse kuivua koska se ei voi kastua. Kuten varmasti tiedät, siitä on suuret hyödyt aina mukavuudesta keveyteen ja hajuttomuuteen asti. Näissä kengissä on kuitenkin muutama ommel, kengännauhat ja mesh-iltti, joihin voi pesiytyä vettä jokunen gramma. Huuhtelin ne reissun lopuksi vedessä, puristin iltin nyrkissä, niin ne kuivuivat auringon paahteessa vartissa kengännauhoja lukuunottamatta. Kehtaa käyttää myös kylillä näyttäytyessä.

Kerran Norjan yksinvaellukselta palatessani oli jalassani ollut pari viikkoa ns.kevyet viidakkomaiharit.https://flic.kr/p/dpoQRW Kengät, jotka on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön sademetsien kosteisiin oloihin. No, jo Norjan olot pitivät ne märkinä jatkuvasti, vaikka vesi pääsikin esteettä niistä ulos. Hajuahan niihin kertyi. Nordmarkaan saavuttuani päätin vielä marssia junaratalaakson, seuraavan mäkialueen ja savikkotasangon läpi suoraan lentokentälle. Gardermoenin lentokentällä jouduin sateesta pois ja ensitöikseni laitoin kengät ja sukat valtavan lähtöaulahallin toisessa laidassa olevan ilmanvaihdon tuloilmayksikön tuuleen kuivumaan siksi aikaa kun menin paljain jaloin hallin toiseen päähän toimittamaan asioita. Oltuani tovin siellä kaukana kengistäni rupesin ihmettelemään että mikä täällä oikein haisee? Kunnes ymmärsin koko hallin "tuoksuvan" kengilleni ja sukilleni. Hoppsann! Hiki on vaeltajan deodorantti.

[StefanG]

Sen minä olen huomannut että on jotain joka haisee pahemmin kuin hiki eli se on suovesi.

[Jouni]

^Joo, ja ehkä suoveden ja hien yhdistelmä vielä korostavat toisiaan. Kun maastolenkkarit ovat ihan vain sademärät, eivät ne kauheasti haise, hikisenä haisevat jo selvästi, mutta jos on tullut rampattua ja hikoiltua soita pitkin, niin sitten kyllä lemuaa eikä haju tahdo lähteä millään pois.

[Hanu]

Sievin saappaat haisee käytettynä ja kosteana aivan hirveältä. Epäilin omaa hikeäni, mutta naispuoleisella työkaverillakin haisee kuulemma, joten jäljet johtaa saappaisiin.

[Aaro]

Olen kertonut aikaisemminkin, kun nuoruudessani palasin vaellukselta junalla Rovaniemeltä Toijalan asemalle, niin junassa miehekkään hajun takia jätin saappaat vaunun ulko-ovensuussa olevaan pieneen tavaratilaan välioven taakse itse vaunuosastosta. Aamulla sitten poistuessani Toijalassa saappaita ei mistään löynytkään. Joku ilmeisesti ei ollut kestänyt hajua ja oli nakannut saappaat ulos. Ja niin saapui paljasjalkainen valkeakoskilainen tuntia myöhemmin kotiin.

[cobbo]

^Joo, ja ehkä suoveden ja hien yhdistelmä vielä korostavat toisiaan. Kun maastolenkkarit ovat ihan vain sademärät, eivät ne kauheasti haise, hikisenä haisevat jo selvästi, mutta jos on tullut rampattua ja hikoiltua soita pitkin, niin sitten kyllä lemuaa eikä haju tahdo lähteä millään pois.

Suovesi se on, ja varsinkin kengässä joka on alkanut vähän kuivahtaa eli samalla myös lämmetä jalan lämmöstä. Bakteerit taitavat lähteä ylikierroksille kun olosuhteet muuttuvat otollisemmiksi.

Useamman kerran on saanut hävetä Länstrafik Norrbottenin bussissa lenkkareitaan vaellukselta palatessa, kun lattianrajassa olevan patterin lämpö alkaa oikein kierrättää mädäntyvän maaperän hajua. Kerran maastolenkkarit olivat auton lämpimässä peräkontissa päivän verran, ja haju iski suorastaan naamalle kun peräluukun avasi

Kengät saa kohtalaisen käyttökelpoiseksi pyöräyttämällä ne pyykkikoneessa sporttipesuaineen ja pöpöjä tappavan Sanytol-huuhteluaineen kanssa. Ei ehkä ruusun tuoksuiseksi, mutta pistävä haju ei kuitenkaan ilmesty heti kun ne laittaa jalkaan.

[Jouni]

^Tuota voisi kokeilla. Käsinpesu lämpimällä vedellä tai saippuankaan kera ei auta. Hieman auttoi se, että laitoin pestyt ja kuivatut lenkkarit pahvilaatikkoon muutamalla teepuuöljytipalla kostutetun paperikäärön kera. Mutta ei tämäkään ollut mikään ihmeidentekijä.

[diver]

Etikkaa kannattaa myös kokeilla.