Kestävien elintapojen aikaansaaminen maapallonlaajuisesti lienee mahdoton tehtävä. Saastuttamisoikeudet pitäisi jakaa maapallon ihmisille - mutta miten? Eli kysymys kuuluu: Saako kehitysmaan kansalainen hänen elintasonsa kohotessa nostaa saastutusmääränsä länsimaisen asukkaan tasolle?Eräkulkuri kirjoitti: ↑08 Syys 2024 13:43 Linkolasta tuli lopulta ekofasismin puolesta puhuja. Hänelle ihminen oli vain osa luontoa, jossa vallitsi luonnonvalintaan eli evoluutioon perustuva järjestelmä. Linkola saarnasi aluksi kestävien elintapojen puolesta, mutta näkymä maailmanlaajuisesti näytti toivottomalta. Sen myötä hän päätyi kannattamaan ihmiskunnan joukkotuhontaa.
Luettu
Re: Luettu
Re: Luettu
Näinkin. Sekä Vihreillä, että Demareilla on käynyt samalla tavalla: Alkuperäiset tavoitteet on kutakuinkin kaikkien puolueiden tavoitteita ja isolta osin jo toteutunut.
-
- Viestit: 3341
- Liittynyt: 13 Tammi 2008 19:58
Re: Luettu
Moni kakku päältä kaunis. Vihreän liikkeen alkutaipaleen Linkolan laatima 20-kohtainen yhteiskunnallinen ohjelma ei ole toteutunut alkuunkaan. - Meillä vaeltajilla on kyllä hyvä mahdollisuus oivaltaa joitakin elonkehään liittyviä asioita, sillä ihmisjoukkojen käyttäytymistä ei voi ymmärtää ilman että ainakin ajoittain katsoo näytelmää sivusta, metsästä, mereltä tai tunturista.
Re: Luettu
Vaikka jako viisaasti tehtäisiin niin pitäisi vielä saada ihmiset noudattamaan sitä. Veikkaan että ympäristöön aletaan oikeasti panostamaan sitten kun saasteet on köyhyyttä isompi ongelma. Monissa länsimaissa ollaan jo pitkällä ja sitä mukaa kun maailmalla rikastutaan niin aate leviää. Harmi vaan että köyhyyden kokemus on suhteellinen.Nuortti kirjoitti: ↑08 Syys 2024 14:30 Kestävien elintapojen aikaansaaminen maapallonlaajuisesti lienee mahdoton tehtävä. Saastuttamisoikeudet pitäisi jakaa maapallon ihmisille - mutta miten? Eli kysymys kuuluu: Saako kehitysmaan kansalainen hänen elintasonsa kohotessa nostaa saastutusmääränsä länsimaisen asukkaan tasolle?
Re: Luettu
Minusta tuntuu että saastuttaminen alkaa vähenemääm vasta sitten kun se on kalliimpaa kuin saastuttamattomuus. Miten siihen tilanteeseen voitaisiin päästä. Kierrättäminen ehkä yksi keino, mutta itse uskon teknologian tuovan paljon uusia mahdollisuuksia. Yhteiskunnallisilla päätöksillä (maksut, verot, korjattavuus,tuet, velvoitteet, säästäminen tuhlausta järkevämmäksi ym) voidaan ajaa asioita eteenpäin ja luoda ekosysteemejä eri toimille.akuusist kirjoitti: ↑08 Syys 2024 21:19Vaikka jako viisaasti tehtäisiin niin pitäisi vielä saada ihmiset noudattamaan sitä. Veikkaan että ympäristöön aletaan oikeasti panostamaan sitten kun saasteet on köyhyyttä isompi ongelma. Monissa länsimaissa ollaan jo pitkällä ja sitä mukaa kun maailmalla rikastutaan niin aate leviää. Harmi vaan että köyhyyden kokemus on suhteellinen.Nuortti kirjoitti: ↑08 Syys 2024 14:30 Kestävien elintapojen aikaansaaminen maapallonlaajuisesti lienee mahdoton tehtävä. Saastuttamisoikeudet pitäisi jakaa maapallon ihmisille - mutta miten? Eli kysymys kuuluu: Saako kehitysmaan kansalainen hänen elintasonsa kohotessa nostaa saastutusmääränsä länsimaisen asukkaan tasolle?
Re: Luettu
Jätteiden dumppaaminen esim. mereen versus niiden asianmukainen käsittely.Päästäänkö koskaan siihen että jälkimmäinen on taloudellisesti kannattavampaa?
Voi teitä joista alkaa kuolemamme.
Voi teitä joita vapaus kahlitsee.(Juice)
Voi teitä joita vapaus kahlitsee.(Juice)
Re: Luettu
Jos saasteet on köyhyyttä isompi ongelma henkilökohtaisella tasolla, ei sääntelyä tarvita yhtä paljon kuin jos asia todetaan yhteiskunnallisella tasolla. Vaellusnetissäkin lienee aika paljon väkeä joka on jossain kohtaa tinkinyt elintasostaan ympäristön hyväksi.
Sääntelysysteemeistä pullopantti pn ollut aika onnistunut. Maksetaan jätemaksu jo tavaraa ostaessa ja saadaan osa takaisin kierrätettäessä.
Sääntelysysteemeistä pullopantti pn ollut aika onnistunut. Maksetaan jätemaksu jo tavaraa ostaessa ja saadaan osa takaisin kierrätettäessä.
Re: Luettu
Aiheeseen: Pöyrisjärven vaelluksella tuli luettua Heikki Mansikka: Hornet-lentäjä. Monella tavalla voi leipänsä hankkia. Välillä intohimo tuntui jo liialliselta. Olisi kiva kuulla lähimmäisten kokemuksia vierestä seuraten.
- Eräkulkuri
- Viestit: 3364
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56
Re: Luettu
Martti Väisänen oli Kainuun ja Pohjois-Karjalan korpimailta kotoisin oleva tuottelias eräkirjailija. Olen lukenut lähes kaikki Martti Väisäsen eräkirjat. Ne ovat mukavaa lukemista sodanjälkeisen Kuhmon Jonkerin salon ja Lieksan erämaista. Rehevällä murteella kirjoitettu teksti kuvaa hienosti sen ajan ihmisten elämää ja riippuvuutta luonnon antimista. Kirjoissa kaikki esiintyvät oikeilla nimillään joten tapahtumat lienevät jokseenkin todenperäisiä. Kirjoista nousevat esiin monet eränkäyntiin liittyvät isiltä perityt vinkit. Pyyntireissuilla viivyttiin salolla joskus viikkokausia, yövyttiin rakotulilla ja metsäsaunoissa. Kyllä metsästys oli siihen aikaan toista kuin nykyisin – Suosittelen.
https://www.booky.fi/kirjailija/Martti+ ... ftqr-HdVjC
https://www.booky.fi/kirjailija/Martti+ ... ftqr-HdVjC
Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
-
- Viestit: 20
- Liittynyt: 23 Tammi 2024 08:38
Re: Luettu
Hyvää keskustelua Linkolasta ylempänä. Kiitos!
Luin Linkolan Unelmat paremmasta maailmasta viimeisimmällä vaelluksellani. Voisiko elämä voittaa on luettu jo aiemmin. Ero nuoren ja vanhemman Linkolan ajattelussa on hurja. Hienoa kuitenkin nähdä, että Linkolan näkemykset luonnon oikeaoppisesta nauttimisesta ovat pysyneet lähes ennallaan. Harmi, että näin luonnosta nauttivia on vuosi vuodelta vähemmän ja vähemmän.
Toisinajattelijan päiväkirjasta ja Johdatus 1990-luvun ajatteluun puuttuvat vielä kokoelmastani.
Luin Linkolan Unelmat paremmasta maailmasta viimeisimmällä vaelluksellani. Voisiko elämä voittaa on luettu jo aiemmin. Ero nuoren ja vanhemman Linkolan ajattelussa on hurja. Hienoa kuitenkin nähdä, että Linkolan näkemykset luonnon oikeaoppisesta nauttimisesta ovat pysyneet lähes ennallaan. Harmi, että näin luonnosta nauttivia on vuosi vuodelta vähemmän ja vähemmän.
Toisinajattelijan päiväkirjasta ja Johdatus 1990-luvun ajatteluun puuttuvat vielä kokoelmastani.