SAREK!

[akallio]

Minä olen telttaillut Bierikjavrren jäällä niin, että kun paluumatkalla hiihdettiin samasta paikasta ohi niin oli pakastimen kokoisia lumijärkäleitä pitkin jäätä. Sarvatjåhkkån jyrkältä seinältä oli tullut massiivinen lumivyöry, joka ampui noita järkäleitä yllättävän pitkälle järven jäälle.

Pohjoisemmassa Akka-tunturin lähellä jäin melkein lumivyöryyn ahkiota vetäessä. Ei meinattu löytää reittiä alas harjanteelta ja tultiin lopulta poikittain pientä jyrkkää mäkeä alas, oli sellainen "pulkkamäeksi hurja" pätkä, joka päättyi koivikkoon. Vyöry lähti suksen alta ja jäätiin siihen kruunun päälle ihmettelemään. Oli sen verran pieni, että siihen ei olisi voinut hautautua, mutta toki rysäys koivikkoon olisi voinut luitakin katkoa.

[TREKKING]

Tuon Sarvatjåhkkån seinämän alapuolelle onkin hiukan riskaabelia laittaa leiriä kovin lähelle, se on melko jyrkkä ja korkea, joten lunta riittää vyöryihin.
Tulin kerran kesällä reittiä Mihkajiegna - Tjoggnårisoalgge - Sarvalåbdå - lännen suunnalta alas Bierikjavrrelle ja olipa melkoisia vaikeuksia tulla alas viimeistä jyrkkää lumilänttiä, kun askel ei millään meinannut pitää, joka askelma piti potkia lumeen.

[akallio]

^Leiripaikka oli katsottu GPS:n näytöltä, koska oli lumimyrsky. Seuraavana aamuna oli vähän parempi näkyvyys ja paikanvalinta vaikutti osuneen siinä mielessä hyvin, että rinne oli riittävän kaukana. Mutta paluumatkalla sitten oli ne melko tuoreen ison vyöryn jäljet. Itse lumimassa ei ollut tullut leiripaikalle asti, mutta irtolohkareita oli levinnyt laajalle. Toki huono tuuri olisi ollut, jos olisi juuri teltan kohdalle sellainen sattunut. Ne lohkareet saattoivat olla sellaista osittain jo jäätynyttä lunta, jota tuli alas myös viime vuonna Ridnitšohkkalla.

[Metsän Omena]

Vaikka leiripaikalle osuva lumivyöry on erittäin epätodennäköinen, on asialla toinenkin puoli heille jotka tunnistavat riskit. Päivän rasituksista palauttava yöuni on tärkeä. Jos pieninkin riski lumivyöryn yltämisestä leiriin on olemassa, voi se vaikuttaa unen laatuun. Siksi tietyt rutiinit leiripaikan valinnassa on hyvä olla olemassa.

[TREKKING]

Tekeville sattuu... https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009409484.html

[tumssi]

Osaakohan kukaan sanoa vuokraako joku taho ritsemissä sateliittipuhelinta tai inreachia tms..

[diver]

Tätäkin voisi kannattaa kysäistä stf:ältä jota tuolla aiemmin linkitin.Tai sitten vuokraa Suomesta.Tuossa yksi paikka mistä kysellä.
https://savantum.com/hinnasto/vuokrahinnat/

[Micke]

No jos järkeä on päässä "yhtään", niin ainakaan lumivuöryn vuoksi ei kannata satelliittipuhelinta vuokrata. Omien noin 10 Sarekin talvivaelluskerran perusteella en suuresti sitä erottelisi Käsivarresta, paitsi kelkkoja ei kulje joka **tun laaksossa. Tämän suhteen Suomi on kehitysmaa.Kun katsoo missä kulmassa ne rinteet on asentopaikkan nähden, niin yölliset riskit on noin nolla ja päivisinkin riskit ovat noin nolla, jos ei kiipeile rinteitä sen enempää.

[tumssi]

Kiitos vielä täältä saaduille vinkeille. Sarekissa tuli ensi kertaa käytyä ja vietettyä kuusi yötä. Suorvan padolta lähdettiin liikkeelle ja alun nousu ylös tunturiin pitkin kivikkoa ja tunturikoivukkoa meinasi välillä käydä hermoille (tuossa ei ilmeisesti ole mitään fiksumpaa reittiä).

Tarkoitus oli kiertää Ahpar myötäpäivää mutta ei oikein keksitty alhaalla että mistä kannattaisi mennä joen yli ennen sitojaurea kun joki upposi kanjoniin.

Käännyttiin sitten ympäri ja kierreltiin Ahparia toiseen suuntaan ja laitettiin leiri lehtijavrelle ja hiihdeltiin katselemaan maisemia Guhkesvaggea pitkin.

Oli hieno reissu ja säät suosivatkin vaikka pakkasta oli ajoittain melko paljon.

Ei kyllä jäänyt viimeiseksi reissuksi tuonne!

[tumssi]

Oikein hyvää viikonloppua kaikille! Olisi tarkoitus taas Sarekiin suunnata viikon päästä.

Vielä vähän arvotaan reitin suhteen. aikaa on 7(+1) päivää ja arveluttaa saisikohan Ritsemistä lähdettynä tehtyä tuossa ajassa mitään järkevää lenkkiä.

Myös Suorvasta lähtö(aika kullannu muistot alkunoususta) ja Ahpparin kierto on ruvennut kiinnostamaan. Viimeksi ei oikein keksitty mistä bastavaggen laaksoon olisi päässyt lähestymään Lulep Bastajåhkan viertä.(kummalta puolelta).

Eihän kellään sattuisi olemaan gpx jälkeä Ahparin kierrosta tms.

Myös Helpot huiputukset ilman jäätikköylityksiä tmd kiinnostaisivat. toki lumiolosuhteet huomioiden

[Sauvakavelija]

Suorvasta ehtinee paremmin eikä tarvita jään ylityksiä. Talviretkeilystä en mitään tiedä, mutta olen lukenut, että helppoja huiputuksia tuolla suunnalla olisivat Vuojnestjåhkkå, Sarvatjåhkkå 1704 m, Bielatjåhkkå, Skarjatjåhkkå, Sarek nordtoppen ja Ähpärin massiivissa Favoritkammen 1813 m. Kesäkelillä on tullut käytyä joillakin noista (tunturivaellus.fi), mutta talviolosuhteista en siis mitään tiedä.

[akallio]

Talvella huiputtaminen on vaikeampaa, joten kannattaa varautua siihen, että suunnitelma ei toteudu - mutta se ei toki ole syy jättää yrittämättä! Itse olen tehnyt muutamia talvireissuja Sarekiin, eikä koskaan ole päästy ykköstavoitteena olleelle huipulle, joskus ei kakkostavoitteellekaan. Ylöspäin pyrkiessä pitää myös lumivyöryt ottaa tosissaan. Helpoillekaan huipuille ei yleensä ole reittiä, jossa ei joutuisi liikkumaan lumivyörymaastossa tai sen vaikutuspiirissä.

Jäätiköt ovat paksun lumipeitteen peitossa ja periaatteessa aika harmittomia suurimman osan ajasta. Mutta kyllä myös talvella railoihin tiputaan ja kuollaan.

[akallio]

Kiitos vielä täältä saaduille vinkeille. Sarekissa tuli ensi kertaa käytyä ja vietettyä kuusi yötä. Suorvan padolta lähdettiin liikkeelle ja alun nousu ylös tunturiin pitkin kivikkoa ja tunturikoivukkoa meinasi välillä käydä hermoille (tuossa ei ilmeisesti ole mitään fiksumpaa reittiä).

Ei ole fiksumpaa reittiä, mutta tyhmempiä kyllä on. Kesäreittiä pitkin voi myös mennä, idästä koukaten. Se kulkee sellaisia jyrkkäseinäisiä kivipuutarhoja pitkin - varmasti todella hieno sulan maan aikaan. Ahkion kanssa se oli aivan kauheaa...

Eikös se nousu siitä padolta ole ihan ok? Ainakin aiemmin siinä meni moottorikelkkaura sen koivikon läpi ja sitä oli aika helppo vetää, toki aina se nousu ahkion kanssa puuskututtaa, mutta maaston puolesta aika helppoa? Ja alas tullessa kun pitää karvat pohjassa niin pääsee aika helposti.

[kpa]

Ainakin parina viime vuonna on kelkkaura lähtenyt siitä Suorvan padon länsipuolella olevan poroaitauksen (eteläreunan) editse. Säällinen mennä ainakin karvoilla ja sitä kannattaa ilman muuta käyttää, jos Suorvalta nousee nim. on kokeiltu paljon huonompaakin vaihtoehtoa. Yksi helppo ja suhteellisen "lumivyöryturvallinen" huippu, josta kuitenkin on näköaloja, on Skanatjåhkkå, jos esim. palaa Suorvalle Vuosskelvaggea pitkin.

[tumssi]

Kiitoksia kovasti avusta! Vähän vielä arvotaan että mennäänkö akkajärven yli vai lähdetäänkö suorvasta.

Jos jäällä on vettä niin järven ylitys ei välttämättä ole niin miellyttäväää.