A.E.Järvinen

[Heikki]

Olen kaikki Järviset lukenut ja lisäksi hänen elämänkertansa. Aikansa lapsi kuten me kaikki muutkin. Suhtautumiseni Järviseen näkyy siinä, että kirjahyllyissäni ei ole yhtään hänen teostaan, muita lapin klassikoita sitäkin runsaammin.

[OS]

Oma ihannointini Järvistä kohtaan kumpuaakin juuri hänen kirjoittajan taidoistaan. Kun lukee jotakin hänen teostaan, vaikkapa vain tätä Särkyvää kirkkautta, niin en voi olla asettumatta siihen tilaan itsekin, ja positiiviset tunteet valtaavat mielen niin maan perusteellisesti.

Sama täällä.

Eipä noita tuolloin hakattuja metsiä saada enää takaisin, onneksi ne kuitenkin "löytyvät " Järvisen kirjoista.

[Micke]

Kyllä ne hakatut metsät saadaan takaisin, tosin tuskin ilman metsäteitä tai jälkiä teistä, mutta varmasti 300 vuoden päästä asiat ovat paremmin pohjoisen Suomen metsien osalta.

[Eräkulkuri]

Lapin metsät olivat ennen sotia Järvisen aikaan lähes kokonaan aarniometsiä ns. nollarajan takana. Järvisen virkavelvollisuutena oli toteuttaa valtion metsäpolitiikkaa ja käynnistää hakkuita uittokelpoisten jokien varsilla. Nämä hakkuut tehtiin jatkuvan kasvatuksen periaatteella valikoimalla vain järeää tukkipuustoa. Kelot jätettiin, koska niillä ei silloin ollut juuri muuta käyttöä kuin kämppien rakennustarvikkeina ja polttopuuna, pieniä puita ei kannattanut lähteä uittamaan. Silloin ei metsiä hakattu aukoiksi kuten nykyään.

Eihän Järvinen Lapin metsiä tuhonnut, meidän sukupolvihan sen on tehnyt. Suomi elää metsistä sanotaan. Meidän sukupolvi, sinä ja minä olemme vaihtaneet metsämme ylipursuaviin kulutushyödykkeisiin, autoihin, matkoihin ja nykyiseen elintasoon. Turha on syyttää Järvistä, syyllinen löytyy peiliin katsomalla.

[Micke]

Meinasin laittaa edelliseen viestiini, että jos A.E. Järvinen ei olisi thenyt suunnitelmia, ne olisi tehnyt sitten vaikka Alfred Erik Sjöberg tai ihan kuka vaan, isot linjat on tietenkin vedelty ihan jossain muualla. Olisikin mukava tietää, suojeliko Järvinen tietoisesti jotain omaa suosikkipaikkaa? Kun nyt on luvun alla "Savuinen savotta"-kirja, odotan että sen luettuani ymmärrän paremmin, miksi Lapissa on hakattu vähän turhan pohjoisessakin. Näyttäisi olevan 530 sivua asiaa tarjolla.

Mutta nykyaikana, jos otamme velkaa niin että paatunutta demariakin kirveltää, niin noiden pohjoisen Lapin hakkuilla ei ole minkään verran merkitystä valtion taloudelle. Hakkuutulo taitaa olla luokkaa promilleja edes vuotuisesta velkamäärästä.

Se, että onko nykyinen elintasomme liiallinen, niin tietenkin on, mutta jos joku kampanjoisi eduskuntaan teemana elintaso takaisin edes 80-luvulle, niin voisi olla varmaa, ettei valintaa tule päättäjäksi. Jatkuva kasvu on kyllä sairaus, mistä ihmisen geeneillä ei pääse irti ihan helpolla. Olisiko elonkapina kuitenkin edes osittain oikeassa?? Itse en kyllä ole kovinkaan valmis tinkimään elintasostani, ellei se tule pakkona. Mutta näinhän se on, Suomi elää metsästä ja sen huomaa...

[Eräkulkuri]

Mutta nykyaikana, jos otamme velkaa niin että paatunutta demariakin kirveltää, niin noiden pohjoisen Lapin hakkuilla ei ole minkään verran merkitystä valtion taloudelle. Hakkuutulo taitaa olla luokkaa promilleja edes vuotuisesta velkamäärästä.

Se, että onko nykyinen elintasomme liiallinen, niin tietenkin on, mutta jos joku kampanjoisi eduskuntaan teemana elintaso takaisin edes 80-luvulle, niin voisi olla varmaa, ettei valintaa tule päättäjäksi. Jatkuva kasvu on kyllä sairaus, mistä ihmisen geeneillä ei pääse irti ihan helpolla. Olisiko elonkapina kuitenkin edes osittain oikeassa?? Itse en kyllä ole kovinkaan valmis tinkimään elintasostani, ellei se tule pakkona. Mutta näinhän se on, Suomi elää metsästä ja sen huomaa...

Kun mikään ei riitä, niin hakataan metsät aukoiksi ja taimitarhoiksi. Kun sekään ei riitä, niin varastetaan tulevaisuudelta ottamalla velkaa velan päälle, sillä varastamistahan se on. Se on pois tulevilta sukupolvilta. Sanotaan, että ahneella on paskanen loppu, hukutammeko maailman paskaan?

[sahamies]

Ei nyt kai sentään koko maalima paskaan huku. Ennen kuin Atacaman autiomaa on täyttynyt romuilla ehtii jo paljon tapahtua. Toivottavasti parempiakin ideoita on joku siihen mennessä kehitellyt kuin tuo on.
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/atacam ... steemia-2/

[Hanu]

Käsitykseni mukaan iso osa pohjoisen metsiä oli ensin harsittu pilalle ja sen jälkeen ne hakattiin aukoiksi ja uudistettiin. Toki uittoreittien ulkopuolella eli nollarajan takana hakattiin koskematontakin metsää. Kunnolla määrämittaharsittu metsä ei ainakaan minun silmää ja mieltä miellyttäisi aukkoa paremmin.

Järvinen on työssään tehnyt kaiketi sen, mitä työ vaati. Työn ulkopuolella nauttinut metsistä omalla tavallaan. Samalla tavalla monella tavalla metsiä käyttää moni. Minä myös.

[Micke]

Monesti Lapissa kulkiessa miettii, että on joko olemattomasti vanhoja puita, tai sitten ei ole ollenkaan niitä monisata vuotisia ikihonkia muiden puiden joukossa. Mutta on mahtanut olla kannattavaa metsätaloutta, kun hehtaarilta on otettu joitakin runkoja.

Kun noista harsinnoista on aikaa se +100 vuotta, niin sinänsä koskemattomiltahan ne näyttää siihen saakka, kunnes alkaa miettimään puuttuuko metsästä jotain ja sen jälkeen alkaa näkemään siellä täällä kunttan peittämiä kantojakin. No onneksi meillä on edelleen vielä jotain melko luonnontilaistakin jäljellä.

[Ursus]

Ainakin kerran olen metsäalan ammattilaisen kanssa ollut pienessä metsäsaarekkeessa, josta ystävä sanoi: Onpa hienoa nähdä kirveen koskematonta metsää. Taitaa tuo metsäsaareke olla siellä vieläkin, kun on kansallispuiston rajojen sisällä.

[Aaro]

Sisäsaaristossa olen tavannut muutamia pieniä saaria ja luotoja, jotka vaikuttavat luonnontilaisilta. Mökinkin edessä yksi, jossa 32v tarkkailun aikana iso koivu toisensa jälkeen kuollut, samoin kuuset kaatuilleet ja jäljelle jääneet mahti petäjät. Pienet saaret joille ei saa rakentaa ja rannatkin pitäisi jättää hakkaamatta voisi kokonaan rauhoittaa. Varmaan kohtuu korvauksilla selvittäisiin.

[luuppi]

AE:sta senverran, MH:n Arviointitston paallikkona, etta tuskin han mitaan virheita teki.

Hakkuiden toteutus oli sitten eri repusta vetaisty: esim. Latvapuustojen hakkaus. Jotka varmasti eivat uusiudu.
... tosin Neanderthal aikaan puuraja Lapissa oli 100 m nykyista korkeammalla. SO ... never say never

[OS]

A.E. Järvisen Viimeinen kesä löytyi Kontista. Joskus olen tuon lukenutkin, mutta onpahan nyt omassa hyllyssä uudelleen luettavissa.

Paikallinen Kontti on hyvä "kirjakauppa" ja vaikuttaa siltä, että ainakaan tämmöiset Lappi-aiheiset "klassikkoteokset" eivät pääse hyllyssä pölyttymään.