Mustola kirjoitti:On siinä se ero, että etelän taajamissa sitä vapaa-ajan puuhaa piisaa yhteen jos toiseenkin lähtöön. Kotitarvemetsästys ja - kalastus on syrjäperillä se ainut henkireikä.
Etelän väki pystyy aivan hyvin retkeilemään siellä omilla kulmilla. Siellä on paljon kuljettavaa korpea.
Savukosken kunnan pinta-alasta, joka on 6 496 km², korkeintaan kolmasosa eli 2 165 km² on erilaisia suojelualueita. Loput 4331 km² on käytännöllisesti katsoen talousmetsää. Savukoskelaisia on 1 010 kpl. Heistä kaikki eivät metsästä. Jokaista savukoskelaista kohti on siis 4,3 km² metsää suojelualueiden ulkopuolella, siis suunnilleen 2,1 km x 2,1 km kokoinen alue. On se ihme, kun silti pitää väenvängällä tulla kansallispuistoon pyssyleikkejä leikkimään.
Etteikö muka ole muita harrastuksia kuin metsästys ja kalastus. Haulikon/kiväärin hinnalla saa kunnon järjestelmäkameran, johon ei tarvitse lupia eikä panoksia. Etelän ihmisten maksamilla valtionosuuksilla kustannetut urheilukentät ja liikuntasalit on, kirjastot on, turhankävelyä, maastopyöräilyä, kanoottiretkiä voi harrastaa, marjastusta siellä kulmilla harrastetaankin. Internetistä löytyy vaikka mitä harrastettavaa. Ja niin edelleen ja niin edelleen.
Turha minulle tulla lässyttämään, etteikö ole muuta tekemistä kuin hutien ammuskelu kansallispuistossa.
Ja jos olo tosiaan alkaa tympimään siellä syrjäkylillä, niin tervetuloa tänne etelään. Kyllä täältä asuntoja ja työpaikkoja löytyy. Ja niitä huvituksia.