Heitetty reissu

[hannes]

Monipuolinen reissu ja perusteellinen kertomus. Tuntui mukavalta lukea, eri ihmiset kiinnittävät eri asiohin huomionsa, mikä on virkistävää.
Kiva lukea retkijuttujasi!

Kartattomaan gepsiin saa asennettua saman koordinaattijärjestelmän (käytössänne olevaa gps:sää en kyllä tunne) kuin käytössä oleva paperikartta, siitä on silloin helppo nähdä sijaintinsa.

Itsellä kartaton gps on normaalisti sammutettuna ja katson vain välillä sijainnin - ja tietysti silloin jos olen vähän eksyksissä, ja silloin jos etsin huiputuksen jälkeen leiriä tai rinkkaa, sijanti löytyy gepsin kompassia seuraten - no tämän tiedätkin.
Talletan tietysti gepsiin kaikki leirit, tauot , lähtöpaikankin jos hätä tulee..

[varsijousi]

Mukava kertomus, Norp
Siinä oli kumppanusten välisiä mukavia ja humoristisia näkemyseroja poluista, vesistä ja mäennyppylöistäkin.

Etrexiin saa SD -kortilla siirretyksi sutjakkaasti ja ilmaiseksi vaikkapa Suomen, Ruotsin ja Norjan maastokartat (suositus: eri kortti joka maalle), Suomen kartalla näkyy varmasti Ravadas -joet ja muut maaston muodot, jopa Martin IIskon palon "lentokenttä".

Tällä palstalla varmaan joku osaa neuvoa noiden karttojen tallennuksen mikroSD -kortille (minä ulkoistin, siis teetin moisen homman ja hyvin onnistui)

[NorP]

Vaikka mielipiteemme olivatkin välillä eroavaisia, oli meillä silti hyvin mukavaa. Saimme hyviä keskustelua aikaiseksi näkemyseroista ja muista.

Jaa että pitää erikseen ladata maastokarrta. Seleevä... Tätäpä en tiennytkään. Oletin, että näkyy samoin kuten kaupungissa, polut, järvet jne.
Suomen puolella tässä pääasiassa reissataan. Olisihan se maastokartta kiva, nyt gepsi oli mukana lähinnä kilometrejä tallentamassa ja testissa. Suunnistus muuten tapahtui tyvekin 1: 50 000 kartalla, sekä parilla 1: 25 000 karttapalalla. Varakarttana oli muuten Lemmenjoen (muistaakseni) -93 vuoden 1: 100 000 kartta, ei tarvittu! Oli silti hauska katsoa eroaivaisuuksia vanhan ja uuden välillä.
Täytyypä tutustua tähän asiaan tarkemmin..

[jääleinikki]

Etrexiin saa SD -kortilla siirretyksi sutjakkaasti ja ilmaiseksi vaikkapa Suomen, Ruotsin ja Norjan maastokartat (suositus: eri kortti joka maalle), Suomen kartalla näkyy varmasti Ravadas -joet ja muut maaston muodot, jopa Martin IIskon palon "lentokenttä".

Miksi eri kortti joka maalle? (Itselläni Ruotsi ja Norja samalla kortilla).

[varsijousi]

nopeuden tähden, on sitä hitaampi, mitä enemmän on samalla kortilla selattavaa

[jääleinikki]

^ok. Omat kulkumaani vuorottelevat Ruotsin ja Norjan mailla. Valtakunta vaihtuu yhtenään vaelluksen aikana. Eli tarvitsee katsella molempien maiden karttaa. Tuossa ilmaisversiossa näkyy vain joko Ruotsi tai Norja. Siksi molemmat samalla kortilla. Nopeus ei ole ollut toistaiseksi niin tärkeä kun laite vain "varoiksi" mukana. Suunnistus paperikartalla ja kompassilla.

[iglu]

Onkos löytynyt jotain uusia ilmaisia karttoja Norjasta jonka voisi ladata sd kortille.
Frikartasta yhden latasin mutta ei sillä ainakaan Finnmarkissa ole oikein käyttöä kun puuttuu erittäin paljon esim. vesistöjä. Puhelimessa oleva maastokarttasovelluksen Norjan karttakin on parempi, mutta lataisin sen mielellään Garmin kepsiin.

[Normanton]

Hyvä reissu kuvaus ja aina kiva kuulla kokemuksia, kun joku muukin vaeltaa koiran kanssa. Itselläni olisi tarkoitus ensi syksynä lähteä Lemmenjoelle vaimon ja kahden koiran kanssa.

GPS laite on kyllä mukava olla matkassa ja kartat kannattaa hommata kuntoon ennakkoon, mutta tästä tulikin jo paljon vinkkejä. Mitä tulee matkan (ja vauhdin) tallentamiseen niin itse suosin urheilukelloa jossa on gps. Kevyempi ratkaisu ja helpompi vilkuilla mennessään. GPS matkustaa suljettuna rinkassa tai roikkuu jostain olkahihnasta.

[J_u_k_k_a]

Tuosta NorP:n kertomuksesta juolahti mieleen, että tarvittaisiin joku kansallinen nettipalvelu, jossa leirikoululaiset ja muut isot ryhmät olisivat velvoitettuja tiedottamaan suunnitelmistaan.

[Hanu]

Ison ryhmän kanssa samoilla mestoilla vaeltelu ei maita, mutta onneksi kairaan sopii. Fiksumpi väistää. Kovin isoja peliliikkeitä ei tarvita ja taas saa kulkea ihan rauhassa.

[Tunnelivaeltaja]

Moni on varmaankin onnistunut sellaisen tekemään jopa moneen kertaan, mutta itselleni kesän reissu oli ensimmäinen lajiaan: vaellus kokonaan Suomessa!! Kaikilla aiemmilla vaelluksillani, v. 1992 lähtien, ainakin osa matkasta on ollut Ruotsin ja/tai Norjan puolella.

Kuvat eivät ole vielä verkossa, laitan sitten kun ehdin.

Kemijärvi-Inari -vaelluksen valokuvat ja vaelluskertomus löytyvät nyt alla mainitulta kuvasivustoltani.

Mekin törmäsimme NorP:n vaelluskertomuksessa mainittua "jättiapilaa / jättiapinaa" muistuttavaan kasviin (esim. kuva 31.7. aamupäivältä). Kasvikirjan perusteella luulen, että kyseessä on huopaohdake.

[Hanu]

Mielenkiintoinen vaellusreissu. Paljon teitä. En taitaisi itse jaksaa teitä kävellä noin paljoa.

Mielenkiintoista oli myös tuo Savotan rungon katkeaminen. Ei ole vastaavaa tullut vastaan. Onko kokenut jonkin tapaturman, joka sai putket taipumaan? Minulla on kohta 30v vanha todella paljon käytetty 906 ja parhaimmillaan yli 40kg kuormattu. Runko on vielä ihan priima, mutta muuten alkaa kilometrit olla täynnä. Alataskun vetoketju on rikki ja kankaat aika kuluneet.

[TiMoKo]

Pikaisesti luin ilman karttaa reissukertomuksen, mielenkiintoinen reissu. Itse olisin todennäköisesti vähän rukannut vuorokausirytmiä noiden korkeiden päivälämpötilojen vuoksi, aamuyöllä liikkeelle ja iltapäivät huoltoa ja hyvissä ajoin illalla nukkumaan. Mutta hattua pitää nostaa kun tuollaisen reissun on voinut toteuttaa

[Tunnelivaeltaja]

Rinkka ei ollut mallia 906, vaan jokin hieman kevyempi Savotan malli (nimi ei enää muistissa, mutta tilavuutta 73 litraa ja painoa n. 2.7 kg). Erityisiä tapaturmia se ei käsittääkseni ollut kokenut -- ellei sitten veljeni olisi joskus kaatunut selälleen kivikkoon rinkka pehmusteena? Kilometrejä rinkalla oli takana kuitenkin reilut kuusi ja puoli tuhatta (paino vaelluksilla enimmillään n. 25 kg, harjoituslenkeillä joskus hieman enemmän). On sinänsä ymmärrettävää, että rinkka hajosi juuri vaelluksen alussa, koska tällöin paino on suurimmillaan.

Erittäin runsas maantiekävely johtui *osaksi* rinkkaongelmasta. Alkuperäinen suunnitelma oli mennä Kuoskun kohdalla yli Tenniöjoesta ja hakeutua sitten UKK-reitille, jolloin lähes yhtenäistä tiekävelyä olisi ollut alussa "vain" 3-4 päivää (nyt siis viikko). Onneksi useimmat tiet olivat vähäliikenteisiä pikkuteitä.

Siirsimme vuorokausirytmiä hellesäätyypin aikana hieman aikaisemmaksi, niin että lähtö oli kolmena päivänä ennen kahdeksaa. Lievän helteen (n. +26 C) kanssa pärjäsi vielä kohtalaisesti, kun piti kuumimpaan aikaan pitkiä taukoja varjossa. Kuumin päivä (26.7. yli +28 C) oli jo huomattavasti hankalampi, ja lämpöhalvauksen riski olisi ollut ilmeinen, jos olisi yrittänyt kävellä iltaan asti. Yksi ongelma oli se, että vaellusruokamme (jotka ovat toimineet hyvin normaaleissa lämpötiloissa) osoittautuivat liian vähäsuolaisiksi helteellä, jolloin vettä joutuu juomaan epätavallisen paljon.

[Mikko Kallionsivu]

Vaivaiset viisi kuukautta kypsyttelin ja viimein sain joululomilla naputeltua viime kesän hammastunturin erämaa-alueen reissun blogiin:

http://kallionsivu.blogspot.com/2019/12/arkistojen-katkoista-1-hammastunturi.html

Siinä maha missä painitaan. Sisältää puolinuditeettia!