Sarek syyskuussa

hotto
Viestit: 53
Liittynyt: 01 Touko 2010 08:43

Viesti Kirjoittaja hotto »

goldfinger kirjoitti:tulee käytyä aina iltasin uimassa jos vaan on tarpeeksi syvää vettä. Virkistää mielen ja ei tarvitse kosteuspyyhkeiden kanssa pelata.
Samoin. Ja jos joinakin iltoina laiskottaa tai kylmä vesi on lannistanut, niin makuupussissa saa sitten moneen kertaan tuskailla hikisen/likaisen ihon kanssa.

Syksyn reissulla meinaankin hyödyntää tuota niin, että useampikin leiripaikka on suunniteltu kiinnostavan joen partaalle, ja "iltapesun" aikaan katson, josko siitä löytyisi ylityspaikka. Jos onnistuu, se on vain plussaa. Jos ei, niin ei kuitenkaan hyvää vaellusaikaa ole kulunut turhaan sopivan kahlauskohdan haeskeluun :wink:


Avatar
TREKKING
Viestit: 4138
Liittynyt: 15 Elo 2009 18:22
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TREKKING »

Kyllä Siperia opettaa!
Juurakko
Viestit: 199
Liittynyt: 24 Tammi 2006 18:13
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Juurakko »

Kertokaas Suorvasta lähteneet, että mistä kohtaa sitä Vuosskelvaggen suuntaan lähtevää polunpäätä kannattaisi etsiskellä?

Viime heinäkuussa en sitä äkkiseltään löytänyt ja rymistelin sitten sen pöpelikön läpi puurajan yläpuolelle. On sen verran p-mäistä maastoa, että en viitsis toista kertaa.
Sarekretkeilijä
Viestit: 1665
Liittynyt: 26 Tammi 2006 13:12

Viesti Kirjoittaja Sarekretkeilijä »

Laitoin auton niin etelään kuin sain ja lähdin rantaa pitkin menemään ja siinä parkin loppuessa löysin pian heikon polun ja pian se muuttui paremmaksi. Siis aika rannassa oli. Nyt ei kai saa autoa enää yli, mutta vanha parkki näkyy eli aukean laitaan ja rantaa pitkin muutama kymmnene metriä, niin pitkään kuin pääsee ja sitten metsässä jo polku taisi olla. Tämä kaikki on himmeää muistikuvaa kesältä 2006.Mutta helposti se löytyi. Se nousee vasta ekalla purolla ylemmäs. Kartallakin on piiretty aika rantaan ja tien jatkeelle.
Avatar
TREKKING
Viestit: 4138
Liittynyt: 15 Elo 2009 18:22
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TREKKING »

Juurakko kirjoitti:Kertokaas Suorvasta lähteneet, että mistä kohtaa sitä Vuosskelvaggen suuntaan lähtevää polunpäätä kannattaisi etsiskellä?
Viime heinäkuussa en sitä äkkiseltään löytänyt ja rymistelin sitten sen pöpelikön läpi puurajan yläpuolelle. On sen verran p-mäistä maastoa, että en viitsis toista kertaa.

:D Siitä meni toinen kaverikin viime kesänä, kivaa oli kuulemma :twisted:

Mistäs se tieto ajokiellosta on peräisin? Parina viime vuonna (08-09) on avain ollut paikoillaan portissa ja läpi on tullut ajettua mennentullen.

Sitä rantatasankoa kun lähtee tien loputtua etenemään tarkkaillen maata, huomaa olevansa polulla joissain kohdin. Välillä väylä häviää puskiin, jotka tekee mieli kiertää rannan puolelta ja voikin tehdä niin, kunhan palaa takaisin polulle, muuten pusikoitunut jälki katoaa. Myös puskien läpi pääsee suht. helposti. Muutaman sadan metrin sisällä tasamaan ja koivikkorinteen rajalla oikealla kivikossa näkyy pari pientä kivikekoa merkiksi siitä, että polku nousee metsään rinteen alaosaan, missä se jatkuu aina Jiertajauren mutkaan, josta se alkaa nousta kohti ylänköä. Tuo kohta kannattaa etsiä, muuten onkin sitten lirissä. Sen jälkeen polku onkin selvä. Varmaan tulvavedet huuhtelee sitä rantamatalalta pois.
Kyllä Siperia opettaa!
Skise
Viestit: 45
Liittynyt: 08 Helmi 2009 20:38
Paikkakunta: Oulainen

Viesti Kirjoittaja Skise »

Saattaa auton saada yli, muttei ehkä kannata viedä. Viime vuonna kaverin kanssa ajoimme merkitylle parkkipaikalle ja lähdimme kävelemään kohti patoa. Tässä vaiheessa kaveri totesi, että siinähän on autonmentävä portti auki ja halusi välttämättä jatkaa matkaa autolla vielä viimeiseen asti. Ilmoitin, ettei autoa nyt enää lähdetä hakemaan ja se on ihan sama kävellä patojen toiselle puolelle. Ja koska kaveri on fiksu mies, joka tietää, ettei naispuolisen vaellusseuran kanssa pidä alkaa riidellä heti alkumatkasta, auto jäi paikoilleen.

Takaisin tullessa portti olikin sitten tukevasti lukossa, ainoastaan vieressä oleva kävelyportti oli auki. Eikä ketään mailla halmeilla. Siinä olisimme sitten saaneet autoinemme ihmetellä ja soitella Vattenfallille, että "ajettiin teidän padon yli, vaikka kaikki kyltit kielsi ja nyt pitäis päästä täältä jotenkin pois".
Avatar
TREKKING
Viestit: 4138
Liittynyt: 15 Elo 2009 18:22
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TREKKING »

Mutta oliko avain lukossa paikallaan?
Se porttia liikuttava sähkömoottori toimii sillä avaimella.
Osasitteko katsoa oikeasta paikasta?
Kyllä Siperia opettaa!
goldfinger
Viestit: 74
Liittynyt: 16 Heinä 2007 07:27

Viesti Kirjoittaja goldfinger »

Itse kanssa vuonna 08 suorvasta lähdettäessä tuumasin vaimolle, että "ei me mitään polkua tarvita, oikastaan tuosta suoraan puurajan yläpuolelle". Seuraavat 2 h oli hankalinta maastoa missä olen koskaan liikkunut, pirunmoista louhikkoa ja kaiken peitti tiukka vitelikkö niin ettei jalkoihin tahtonut nähdä. Samalla jyrkkää rinnettä ja runsaasti ötököitä.

Säästää voimia huomattavasti jos viitsii etsiä polun.
Avatar
Pepi
Viestit: 7434
Liittynyt: 23 Tammi 2006 18:16

Viesti Kirjoittaja Pepi »

Muistan hyvin tuon "vihreän helvetin". Oli helle. Koivikko vielä sateesta märkä.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
Avatar
TREKKING
Viestit: 4138
Liittynyt: 15 Elo 2009 18:22
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TREKKING »

Taitaa tuo rinne ollakin maankuulu ja suosittu nähtävyys.
Ei unohdeta rinteen suoalueita, 2007 kaatosateen jälkeen kun en pilvessä löytänyt polun yläpäätä, selvitin lähes uimalla ison osan rinteestä alastullessa.
Kyllä Siperia opettaa!
Juurakko
Viestit: 199
Liittynyt: 24 Tammi 2006 18:13
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Juurakko »

Kiitos polkuvinkeistä, painan ne taatusti kallooni. Se rinne on ehdottomasti ääliömäisin reitinvalinta, mitä olen tähän ikään mennessä tehnyt.

Takaisn Suorvaan tulin Sliehkkojavrren itäpään satulasta. Jyrkkä, mutta muuten paljon helppokulkuisempi.
hotto
Viestit: 53
Liittynyt: 01 Touko 2010 08:43

Viesti Kirjoittaja hotto »

Juurakko kirjoitti:Takaisn Suorvaan tulin Sliehkkojavrren itäpään satulasta. Jyrkkä, mutta muuten paljon helppokulkuisempi.
Niin on, järven pohjoispuolta mentäessä. Joku älynväläys sai meidät viime vuonna menemään järven etelärantaa ja sitten järveltä lähtevää joenvartta alas. Kyyti oli paikoin aika hallitsematonta, jalat taivasta kohti.

Mutta mustikoita olis voinut kerätä ämpäritolkulla!
Avatar
TREKKING
Viestit: 4138
Liittynyt: 15 Elo 2009 18:22
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TREKKING »

Siinä ihanassa rinteessä oli myös hilloja paikoittain aivan hyvin elokuun alkupäivinä, kannattaa käydä keräämässä nekin samalla pois. :D
Kyllä Siperia opettaa!
hotto
Viestit: 53
Liittynyt: 01 Touko 2010 08:43

Viesti Kirjoittaja hotto »

Kun nyt kerran liikutaan Suorvan seutuvilla, niin: onko kenelläkään tietoa, pääseekö Suorvalta tultaessa helposti Äparin itäpuolelle? Onko kokemusta?

Omat kuvat alueesta on vähän epämääräisiä, eikä kansallispuistojen rajaviivat ainakaan helpota kartan avulla selvittämistä. Sijddoädnosta löytyy kuvia, mutta Guordesluoppalan ja Lietitjauren välisestä maa-/jokialueesta ei ollenkaan.
Juurakko
Viestit: 199
Liittynyt: 24 Tammi 2006 18:13
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Juurakko »

hotto kirjoitti:Kun nyt kerran liikutaan Suorvan seutuvilla, niin: onko kenelläkään tietoa, pääseekö Suorvalta tultaessa helposti Äparin itäpuolelle? Onko kokemusta?
Ei tietoa, eikä kokemustakaan, mutta Grundstenin kirjaa kannattaa selailla sillä silmällä:

http://www.bookplus.fi/kirjat/grundsten ... gar-330506

Löytyy kirjastoista.

Ja Stora Sjöfalletin/Sarekin alueelta on Google Mapsissa hämmästyttävän tarkat sateelliittikuvat, niistä saa maastosta jonkinlaista osviittaa:

http://maps.google.com/?ie=UTF8&t=k&ll= ... 52314&z=15
Vastaa Viestiin