Kompassi vai gps

[LauriA]

Eikä locuskaan ole mikään di.ins. tason ohjelma. Tuntuu ehkä vain kun opastaa jotain jolla ei edes ole ko. ohjelmaa. Helpommaksi menisi kun kysyjä vain toteaisi että tämmönen ohjelma on ja miten saan jonkun ominaisuuden näkymään. Muuten tulee rapiat 100 näkemystä ja plokkaa siitä ne oikeat sitten. Toisaalta ite tykkään tuosta jälkimmäisestä jolloin saan verokki kohteen ehkä jostain paremmasta. Jos siis haen sitä 1. versiota jostain tuotteesta

[varsijousi]

Nyt sain kännyllä tehdyksi reittiviivan (linnuntietä) paikasta toiseen TopoGPS karttaan (4€ kiinteä kertamaksu) ja siihen tuli myös etäisyys ja asteluku (en tosin vielä tiedä, onko korjauksineen, mutta ei suurta merkitystä, kun on reittiviiva). Maastokartat haluaisi vitosen "reittien hallinnasta", Karttaselain ottaisi vuoden tilauksesta 40 euroa. Nyt aion tutustua Locukseen ja pärjännen TopoGPS - offline kartalla toistaiseksi, Ranniot/mapitare odottakoon sekin aikaa myöhempää. Kiitokset vastanneille

[luuppi]

en ole kompassiakaan samsung galaxy s9 plussastani vielä löytänyt (paperikartta ja kompassi ovat aina mukana kaksin kappalein. Siksi näitä kyselen, kun Ranniot/mapitare -esittely messuilla oli kovin vakuuttava, mutta saattaisin pärjätä nykykartoin kännylläni pikku lisätiedoin. PowerBank säästäisi painossakin Oukitel -tyyppisen puhelimen hankinnalta

Mnakin kaytan puhelimen raatoja (S10... sentaan ) koska Apple-tyyllnen jatkuva rahastus kay ylpeyden paalle
- siksipa tuo Oukitel vaihtoehto ollut myos mielessa; kun on GPS (ja paljon varapattereita), Samsung, jossa patteri aina viimeisillaan, ja siksi melkein aina lentotilassa... ja sitten viela kompassi + kartta. Kartallehan voi kayda mita vain, reitin varrella.

Compass Steel 3D (SimplyWerx) on puhnuun ihan hyva ja ilmainen. Tuo 3D on jaanyt ilman vakavaa testaamista, koska Garminissa se ihan oikeasti toimii. Eli voi katsoa suunnan ihan kedessa pitamalla, eika tarvi kaivaa 'vaateria' mittaavaa laitetta viela erikseen esiin, etta tietais naytetyn suunnan myos pitavan paikkansa
- noh, tuo vaateri-laite neljanneksi oli vitsi; tosin viittasi virtapankkiin, jolla laitteiden kok. maaraksi saadaan se 4!

[Ursus]

Itsellä on vuosia käytössä ollut kompassi ja lisäksi toinen vanhempi 1950-luvulta, sama jolla ole opetellut suunnistamaan. Toimii edelleen eikä ole ollut tarvetta päivityksiin. Karttoja on tullut osteltua, mutta väriprintterin myötä olen voinut tulostaa tarvitsemani kartat itse. Puhelimessa on karttaselain sovellus, mutta maastossa en ole tarvinnut. En koe tarvetta tietää vaelluksella jatkuvasti metrilleen missä olen, sillä olen koko ajan perillä. Hätätilanteessa saan koordinaatit 112 sovelluksesta.

[torvelo]

Käytän 10 vuotta vanhaa ja toimivaksi todettua Garminin GPS:ää. Jos olen menossa polkujen ulkopuolella, suunnittelen reitin QmapShackilla ja lataan reitin GPS-laitteeseen ennen retkeä. Reittisuunnittelu ei ole pieniruutuisella laitteella mahdollista, toisin kuin paperikartalla.

Olen myös testannut älypuhelinta navigointiin, mutta todennut sen dedikoitua laitetta huonommaksi.

Etuja on muutamia:
- Vähäinen virrankulutus. 2 alkaliparistolla noin 25 tuntia käyttöaikaa, lyhyempi retki menee kokonaan yhdellä parilla. Myös uudelleenladattavat paristot toimivat, mutta niiden virrankulumista ei voi seurata samalla tavoin kuin alkaliparistojen.
- Voi nauhoittaa kulkemansa reitin myöhempää tarkastelua varten. Älypuhelimella onnistuu myös, mutta virransäästötoiminnallisuus on silloin kytkettävä pois, koska se pysäyttää GPS-vastaanottimen toiminnan.
- Kovaakin kohtelua kestävä. Olen omani pudottanut järven pohjaan, tallonut päälle, naarmuttanut kivillä, ja yhä toimii ja käyttökelpoinen. 800 euron älypuhelimen vastaava kohtelu hirvittäisi.
- Onko älypuhelimessa kompassia? Tämä on meloessa ollut hyödyllinen, kun näkee menosuunnan paikallaankin.

Retkellä kartat ja reitit ovat myös kännykkään ladattuna siltä varalta, että GPS hajoaa tai hukkuu. Oikein syrjässä saattaa olla paperikartta ja kompassikin mukana, mutta edellisesta kerrrasta taitaa olla 5 vuotta nyt.

[LauriA]

Päästään taas juuei keskusteluun. Raahauduin juust
Kaldoaivin läpi.Saa veikata mitä navia käytin...

[Nuortti]

Veikkaan molempia.
Itse käytän ainakin.

[LauriA]

hyvä veikkaus. Kartta, kompassi ja kännykkä.

[Tidus]

Edellisellä Lapin reissulla (noin 300kmn vaellus eri kansallispuistoissa ja erämaa-alueilla). Käytin yksinomaan kännykän maastokartta-sovellusta ja erillistä kompassia. Eli silloin tällöin tarkastin sijainnin kännykällä ja kompassilla otin suunnan. Oli niin helppoa että nauratti. Kartat oli mukana mutta en kaivanut esiin kertaakaan.

[Jouni]

Raahauduin juust Kaldoaivin läpi.

Kaldoaivista minäkin juuri putkahdin ihmisten ilmoille. Ketään en nähnyt, mutta hyvä tietää että oli siellä joku muukin.

[LauriA]

^Taitaa tässä silti vierähtänyt jo kuukauden päivät. Tuntuu että juur sieltä kotiuduin. Opukasjärven tulipaikalla ja Adolfin kammilla oli väkeä.
Suhteellisen helppoa suunnistusmaastoa kun Sevettijärveltä oli merkittyä polkua aina Silisjoelle, josta sitten oma reitti irtaantui merkitystä. Vastaan tuli mönkijäura. Sitä pitkin päästiin jonkun yksityisen mökin pihaan. Matka jatkui moottorikelkka uran vieressä aina Skiehtsaras järven taukokodalle. Tästä vasta alkoi ns. tarkempi suunnistus. Muutenkin alueella paljon vesistöjä joista saa helposti itsensä kartalle.

Adolffin kammi juttujen mukaan on kartalla väärässä paikassa. Jäi tarkistamatta kun sinnekin meni polku suoraan pihaan Ylä-Pulmankki järveltä laskevalta joelta.

Loppupäässä tuli jälleen mönkijä uraa, jota seuraillen poroertuspaikan läpi Utsjoelle

[Jouni]

Adolfin kammilla oli vieraskirjan mukaan käynyt yllättävän paljon väkeä, mutta ei juuri nyt. Kammi on tosiaan puhelimeni kartta-appin (Locus) mukaan n. 50 m koilliseen siitä mihin se on kartalle merkattu. Vanhoilla kartoilla kammi oli liikaa idässä, liekö paikkaa korjattu sanallisen kuvauksen perusteella.

Mutta siitä laaksostahan se löytyy. Sulan maan aikana polut vievät perille ja talvella sininen aurauskeppi auttaa. Ja Suomen autiotuvat -kirjassa on oikeat koordinaatit.

[Jouni]

Loppupäässä tuli jälleen mönkijä uraa, jota seuraillen poroertuspaikan läpi Utsjoelle

Tästäpä vielä kysyn: Adolfin ja Utsjoen välillä kiersitkö siis mönkkäriuria pitkin Vetsijärven etelän ja lännen puolelta? Ulkoilukartalle on merkitty kolme kahlaamoa Vetsijoen yli uran varteen. Tai ehkä oioit Tuolpajärvien kautta, mutta silloinkin varmaan kaksi kahlaamoa Vetsijoessa Riekkojärvillä? Millaisia ne olivat?

Minä lähdin Mietaslompolosta ja päädyin Vetsikkoon. Buolzzatjavrin harju oli vaikuttava.

[LauriA]

Adolfilta länteen suht suoraan. Nyt en saanut kuin yhden pisteen ko. linkkiin mutta alla kuva. Vetsijärven pohjoispuolelta
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... :100%7D%5D

[Jouni]

Joo, tuollaista rupesin siinä viestini lopulla arvelemaan. Ilmeisesti Vetsijoen kahlauksissa ei uraa pitkin ollut hankaluuksia? Sillä kyselen, kun sehän on alajuoksullaan iso virta. Olen aikoinaan kahlannut yli Vaisjoen lähellä, mutta nyt halusin nähdä muita paikkoja ja jäi verestämättä tuo kahlausmuisto.