Talvivaellukseen vinkkejä?

[luuppi]

Lapin kaannokselle,
s.10 taalla https://issuu.com/merciviestinta/docs/hiihtopokkari

on toinenkin nimi, ei just nyt tule mieleen. Mutta se on ehdottomasti hallittava, myos rinkan nostaessa painopisteen "liian ylos". Ahkion kanssahan tuo on hankalaa, kylla. Ja pitkilla metsasuksilla, mutta tunturissa kai tassa oltiin nyt menossa.

Lumen taivuttamat, ja sitten latvapaastaan hankeen jaatyneet vaivaiskoivut ovat todellisia ansoja, mutta muutama varmaan nakyy varoitusmerkkina hangen paalla kuitenkin.

[akallio]

Laskemista on niin moneen lähtöön, mutta varmaan tässä tilanteessa paras neuvo on koittaa laskea pitkää loivaa linjaa. Katsoo rinnettä sillä silmällä, että mistä voisi vetää pitkiä linjoja. Ahkiota kannattaa ehkä vetää vähän veturimiehin mentaliteetilla, eli hakee suoraa ja tasaista linjaa kaikessa. Aika monesta asiasta voi vaan jyrätä päältä, kunhan vauhtia ei ole liikaa. Käännökset sitten tarvittaessa lapinkäännöksinä. Myös karvat pohjassa ja muut hidasteet voivat auttaa.

Ja ylipäänsä kannattaa reittiä miettiä niin, että jyrkemmät laskut voisi laskea jompaan kumpaan suuntaan viettäen, niin ei mene vauhdit ihan hukkaan.

Tunturisuksilla sitten kannattaa treenata kanttaamista, koska isompien mäkien tuleminen alas on sillä tavoin paljon hauskempaa ja kevyempää. Mutta silloin ei tietysti enää ole ahkiota perässä.

[luuppi]

Tuollain
"Tunturisuksilla sitten kannattaa treenata kanttaamista, koska isompien mäkien tuleminen alas on sillä tavoin paljon hauskempaa ja kevyempää. Mutta silloin ei tietysti enää ole ahkiota perässä."
voi laskea myos ahkio edella, jos on sellainen valjas/ vyo/liivisysteemi, etta siita saa yhdella kadella hyvan otteen.

Kaannoksia on vaan tehtava tiuhaan, jottei ahkio lahde viemaan, ja seuraavan kaannoksen kohta pitaa olla nakyvilla, ettei tule yllatyksia... voi muuten tulla pitka ahkion hakumatka.

[Korpijaakko]

- - Käännökset sitten tarvittaessa lapinkäännöksinä. - -

Miten tehdään lapinkäännös ahkion kanssa sivurinteessä?

Muutoin hyviä ja selkeitä ohjeita. Ei noihin ole paljon lisättävää. Laskulinjan valinta on varmaan tärkeintä. Jos mäki ei ole mahdottoman jyrkkä ja lumenlaatu on sopiva, niin auraamalla voi laskea monia paikkoja suoraan alaskin. Tai sitten pyöräyttää ahkion etupuolelle ja auraa takana jarruna. Sopivassa lumessa pystyy osaava laskemaan ahkion kanssa kapeilla tunturisuksilla ja bc-siteilläkin tellukäännöksin. Nähty on. Itse kun en osaa niin tyydyn auraamiseen tai kanttaaviin käännöksiin. Hyvä ahkio fiksulla pakkauksella seuraa kyllä perässä ja kaatuneen ahkion saa vauhdin riittäessä pystyyn kaartamalla ja ehkä vähän kädellä aisasta nykäisemällä.

[akallio]

Miten tehdään lapinkäännös ahkion kanssa sivurinteessä?

Käännös normaaliin tyyliin, ehkä askelletaan alas, autetaan aisasta kädellä, sitten lasketaan jyrkempään, toivotaan ettei ahkio kaadu käännöksessä ja oikaistaan loivempaan kun ahkio lähtee liikkeelle. Toki pitää olla kiertovaraa kropassa tai valjaissa. Voi olla vähemmän vaikeaa kuin auraamalla kääntyminen, tai sitten ei, tilanteesta riippuen. Auraaminen vaatii tilaa, mitä välttämättä ei aina ole. Toki on parempi jos voi kääntyä auraamalla tai jopa ilman. Itse koitan välttää auraamista koulutusmielessä ja myös siksi, että se on pidemmän päälle melkoisen raskasta.

Sitten kun ei enää yhtään jaksa, niin ahkion voi tökätä alamäkeen ja toivoa parasta. Tämä vinkki ehkä lähinnä muoviahkioille ja reissun loppumetreille...

[luuppi]

Onko vastuuvakuutukset kunnossa?
"ahkion voi tökätä alamäkeen ja toivoa parasta"
- siella kun ei pitanyt olla ketaan - tai ainakaan ei nakynyt!

[Ursus]

Oman ähkiöni keulan olen vahvistanut kaksipuolisesti vanerilla niin, että uskon sen selviävän hajoamatta kaikista törmäyksistä sillä kuormalla jonka siihen saa mahtumaan. Puolipyöreän keulan ylä- ja alapuolella on ohuita vanerilevyjä pulteilla ja muttereilla läpi keulan kiinnitettynä.

[TiMoKo]

Laskeminen ahkion kanssa
Vauhti on se joka voi aiheuttaa tilanteen karkaamisen käsistä, eli olosuhteiden mukaan pitää valita vauhdin hallintaan sopivat keinot.

Tunturisuksilla ja tukevilla monoilla voi auraamalla pitää vauhdin alhaisena jyrkässäkin rinteessä.
Vauhtia voi pitää pitkissä loivissa laskuissa esim.jos rinteestä löytyy vapaata leveyttä. Kääntämällä suuntaa ylärinteeseen voi helposti vauhtia hillitä.
Joskus oikein jyrkkiä rinteitä tai huonolla näkyvyydellä sukset ahkioon ja kävellen (joskus syvälläkin kahlaten) alas.
Sopivilla rinteillä sitten nautiskellen lasketellaan ja kaarrellaan ahkion kanssa.

kohti Toskalia

[Ursus]

Kuinka moni kuljettaa lumikenkiä ahkion päällä oikein jyrkkiä laskuja tai nousuja sekä leirissä liikkumista varten?

[zwak]

Yksi vielä mainitsematon konsti on että kääntyy siksakin kulmissa yläkautta. Toimii ainakin karvapohjaisen mutta kantittoman suksen ja ristiaisaisen ahkion kanssa kovalla ja liukkaalla alustala paremmin kuin aurakäännös. Vaatii toki ylimääräistä ponnistelua, joten vain jos muuten ei onnistu.

Useimmiten tällaisessa tilanteessa rintamasuunnan saa kuitenekin ylärinteeseen ihan vaan vauhtia hyödyntämällä, joten ei se niin hankalaa ole kuin miltä äkiseltään ajattelee.

Itsellä on ollut käytössä ahkio, joka on testattu (vahingossa) siten että se on karannut Haltin huipun tienoilla ja törmännyt kiveen jossain alarinteellä. Olenkin sitten uskaltanu sen päästää omin voimin alas jos reitti on varmasti tyhjä ihmisistä. Avomaastossa ihan toimiva keino, mutta puiden kiertoa ahkio ei osaa... Ei myöskään hyvä idea oikeasti pitkissä äissä, jossa tilanne voi muuttua sinä aikana kun ahkio sitä alas laskee.

[Korpijaakko]

Itsellä on kerran karannut ahkio muutaman sata korkeusmetriä Huippuvuorilla kun jyrkimmän paikan ohi oli laskettu ahkiot köydellä ja jatkoin ahkio etupuolella jääraudoilla kävellen ja solki pirulainen petti (toinen särkynyt Fjellpulkenin vetovaljaan pääsolki, jonka tiedän)! Ahkio laski perä edellä hurjaa kyytiä vastarinteeseen, muttei kaatunut eikä mitään onneksi edes särkynyt. Olosuhteet olivat ahkion puolella.

Islannissa laskin jäiseltä Grimsfjallilta alas ahkio perässä ja jo siinä vauhissa muovipulkka otti jääknöölistä sellaisen pompun, että osuma painoi toisen etukulman sisään, löi 1mm alumiinista tehdyn keitinöaatikon kulman sisään ja irrotti osin Etapower-kattilan pohjassa olevan lämmönvaihtimen. Mitään ei taaskaan särkynyt käyttökelvottomaksi, vaikka voimaa olikin siihen selvästi riittämiin. Onni matkassa.

Tästä huolimatta en suosittelisi kenellekään ahkion vapaaksi päästämistä pitkissä rinteissä, ellei se olisi ainoa keino välttää uhkaavaa henkilövahinkoa. Pienet jokiuomiennja kurujen reunat (5-10m) on sitten asia erikseen. Mutta kyllä yleensä löytyy keino asioiden tekemiseen hallitustikin kalustoa riskeeraamatta.

[Pepi]

Vetovyössäni ei ole viilekkeitä. Siksi voin sitä hiukan löysäämällä kääntyä sen sisällä tarvittavaan asentoon. Joskus pahoissa paikoissa lasken ahkiota edelläni takaperin. Tulen auraten tai jopa sivuttain tampaten sen perässä.

[omat polut]

Nuorempana laskin hankikannolla mäet telemarkkia ahkio perässä, epäilen ettei enää ehkä taipuisi, ei ole kyllä tarvettakaan.

[tapanik]

Kuinka moni kuljettaa lumikenkiä ahkion päällä oikein jyrkkiä laskuja tai nousuja sekä leirissä liikkumista varten?

On ollut mielessä ottaa tämän talven reissulle lumikengät mukaan juuri noita mainitsemiasi tarkoituksia varten. Erittäinkin, kun tiedän olevani tosi huono hallitsemaan vauhdikkaita laskuja suksilla.

Lyhyissä ja loivissa laskuissa olen kokeillut sellaista järjestelyä, että ahkio on narulla kiinni vetovyössä (valjaissa) ja ahkion sivuilta tulee toiset narut ikään kuin ohjaksina, ja niistä vetelemällä voin kääntää ahkiota haluamaani suuntaan. Ja itse siis suksilla perässä.

Tämä tuskin toimii, ellei myötäle ole loiva ja sellaisen lumen peitossa, jossa ahkion pohjan sivuttaispito on riittävä.

[pesala]

Laskeminen ahkion kanssa
Vauhti on se joka voi aiheuttaa tilanteen karkaamisen käsistä, eli olosuhteiden mukaan pitää valita vauhdin hallintaan sopivat keinot.

kohti Toskalia

Siis vähän niinkuin autolla ajo: Tilanne voi karata käsistä , jos vauhtia on liikaa olosuhteisiin nähden.