Talvivaellukseen vinkkejä?

[hannes]

Talvella tulee aina mieluummin valittua tupa jos mahdollista, siellä saa kamppeet kuivaksi.

Teltta on aina vähän kärvistelyä, no , saa siellä sukat kuitenkin narulle kuivumaan.
Tuplamakuupussilla teltassa kyllä pärjää kovallakin pakkasella ja kun toimii ajatuksen kanssa kaikissa toimissa, henkikin säilyy.

Huopakumisaappaat ovat keväällä hyvät kun jään päällä on vettä.
Varahuovakin olivat aina mukana.
Koskaan ei ole huopasaappaissa varpaita palellut.

[hannes]

Sasta vissiin lopettanut sen pole puvun tekemisen,minkä ljk killan porukoille suunnittelivat naparetkiä varten.Ilmeisen menestyksekkäästi sitä käyttivät.

Siinä tuli joku nimikiista Mosku-nimen suhteen. Puku oli Suomen ladun jäsenille silloin mukavassa tarjouksessa.
Sasta taitaa edelleen tehdä jotain asua Ventile kankaasta.

[diver]

Saattoi olla joo,mutta tätä Gore pukua hain.
https://varuste.net/p37536/sasta-the-pole-takki-g-tex

[hannes]

^Aikamoinen takki!

[akallio]

Minä käytän kalvoasuja talvivaelluksella. Takkina on Häglöfsin laadukas Goretex Pro -kalvoinen takki. Juuri ostin uuden, kun edellisestä tuli vetoketjujen kilometrit täyteen noin 20 vuoden käytön jälkeen.

Kalvotakin huono puoli on tässä jo mainittu, eli se kerää huurua sisäpinnalleen kovemmalla pakkasella. Ja toki ei hengitä niin paljon kuin joku muu vaihtoehto. Itse en kuitenkaan hikoile niin paljon, että tämä olisi mikään ongelma. Minulla ei ole pitkää kokemusta muista vaihtoehdoista, mutta ymmärtääkseni myös kalvon laatu vaikuttaa ja siksi en ole uskaltanut muuta hankkia vaativaan käyttöön kuin Goretex Pro.

Kalvotakki huurustuu minulla harvoin, vain kovemmilla pakkasilla. Silloin se lähtee melkein vain ravistelemalla pois. Kokonaisuudessaan kuoritakki on ongelmaton kuivatettava verrattuna suunnilleen kaikkiin muihin vaatteisiin.

Kuoritakin hyviä puolia ovatkin sitten suunnilleen kaikki loput. Se suojaa tuulelta hyvin ja siksi toimii myös laskemisessa, siivellä ajamisessa ja muussa vauhdikkaammassa liikkumisessa. Se on minun ainoa kallis takki ja siksi siinä on hyvät yksityiskohdat, kuten kypärän yli menevä hyvä huppu, hyvät leikkaukset, ventilaatiot jne. Se kuivuu silmänräpäyksessä, myös jos plutaa retkiluistellessa. Se suojaa loskalta ja sateelta, joka on talvella harvinaista mutta toisaalta kohdalle sattuessa ikävää. Se toimii myös jääkiipeilyssä märällä jäällä. Se on kevyt ja kestävä.

Housuina oli pitkään softshellit, mutta niissäkin olen siirtynyt kalvohousuihin. Kalvon laadulla ei ole niin väliä, kunhan on ventilaatiot. Kalvohousuissa kestävyys on ongelma, varsinkin jääraudat on armottomat lahkeille. Housuosastolla en pidä kalvovaatteita yhtä vahvana vaihtoehtona, mutta nykyään tosiaan siinäkin vaaka kallistuu kalvopuolelle.

Samoilla varusteilla menen sitten läpi vuoden ja kaikki lajit. Toki lämpimillä keleillä yleensä kalvovaate on repussa ja otetaan esille vain jos tulee kylmä, tuuli tai sade. Omistan myös Marmot Minimalist -takin, jota kevyempiin kesäkeikkoihin tulee välillä otettua mukaan, varsinkin silloin kun on kuivapukukin mukana. Järeämpi kalvotakki on kyllä takkina parempi.

[akallio]

Ja jalkineista. Itsellä on vielä joskus käytössä nahkainen Gore Tex -tunturimono. Ei se kyllä ole koppuraksi jäätynyt kuin joskus sellaisessa tilanteessa jossa on päässyt ulkoa päin kastumaan. Monot on lämmitetyssä teltassa jossain nurkassa, eli eivät siis varsinaisesti vaadi kuivattelua.

Nykyään useimmin monona on kevyt randomono, eli muovimono sisäkengällä. Ne ei käytännössä hengitä kai juuri ollenkaan ja sisäkenkä kastuu tehokkaasti päivän aikana. Lämmitetyssä teltassa se toisaalta kuivuu hyvin, kunhan nostaa ylös kuivumaan. Muovimonojen kanssa voisi olla aika ikävä liikkua ilman lämmitystä teltassa, varmaan käytännössä pitäisi ne makuupussissa kuivatella, mihin ovat kyllä aika isot.

[omat polut]

Olen kuivatellut täysmuovisten tellumonojen sisäkenkiä lämmittämättömässä teltassa makuupussissa. Paksun ulkopussin ja ohuen sisäpussin välissä. Toimii. Muutenkin hyvä valinta vaellushiihtoon.

[Eräkulkuri]

Jatketaas näistä kosteuskysymyksistä, joista aikanaan väännettiin paljonkin.

Riittävän vahva muovipussi sukkien päällä estää käytännössä jalkineen ja sen vuorin kostumisen sisältä päin. Kuten edellä kerroin olen käyttänyt jalassa kahta villasukkaa ja niiden päällä höyrynsulkuna vahvaa muovipussia. Oman kokemukseni mukaan on parempi, että höyrynsulku sijoitetaan ulomman sukan päälle, jolloin jaloista haihtuva kosteus tiivistyy kahteen sukkaan ja alussukka tuntuu kuivemmalta kuin, että höyrynsulku olisi sukkien välissä. Tässä on kyse periaatteessa samasta ilmiöstä kuin kahden sisäkkäisen makuupussin systeemistä, missä kosteus tiivistyy pääosin ulommaiseen pussiin.

Tämä edellyttää, että vaihtosukkia on riittävästi. Kostuneita sukkia voi kuivatella paljon paremmin kuin kastuneita jalkineita vuorineen. Vaihtosukat ei paljon paina, vaikka niitä olisi enemmänkin.

Minä en suosittele märkien jalkineiden kuivattamista makuupussissa varsinkaan, jos yövytään ulkona pakkaskeleillä. Jäätyneet kengät voi kyllä sulattaa makuupussissa, kun laittaa ne tiiviiseen muovipussiin tai kuivasäkkiin. Niistähän saa vaikka tyynyn paremman puutteessa.

[Metsän Omena]

Tämä talvijalkineiden sisältäpäin kostuminen on varsikenkätyypin kehittelyssä viety loppuun uudella mantereella. Alaskassa ja Kanadassa suuri osa talvisessa erämaassa asuvista, aina Heimo Korthista alkaen, käyttää "Bunny bootseja". Pitkään ja laajasti koeteltu malli. Niissä on paksu lämmöneristekerros kauttaaltaan ympäröity kestävällä kumilla kengän muotoon. Ei pääse lämmöneristeet kastumaan miltään suunnalta. Ovat vesitiiviit kengänsuuhun asti. Varressa on nauhoitus. Jalkaan puetaan lisäksi villasukat normaalisti. Saatavissa suht huokeasti suuren tuotantomääränsä vuoksi. En ole kokeillut niillä hiihtää.

[Nuortti]

Minä majoitun tupiin. Telttaa en ole kantanut vuosikausiin. Tästä johtuen varusteiden kuivatus on helppoa telttailijaan tai louteella yöpyjään verrattuna.
Jalkineena minulla on huopa-kumisaappaat hiihtorantilla, samat talvella kuin lumettomana aikanakin. Sukkina käytän ihoa vastaan ohutta sukkaa, päälle villasukka ja sitten saappaan huopa. Saappaan koko on numeroa suurempi kuin kengän koko. Tätä suosittelen kaikille saapasvaeltajille. Ei ole ollut rakon rakkoa sen jälkeen kun tämän opin.
Saappaat ovat olleet mainiot niin kovilla pakkasilla kuin sulassa vedessäkin. Syksyisin olen jopa alkanut kahlata syvimpiä jokia saappaat jalassa ottamalla kaikki sukat ja huovat pois. Ja kun joki on ylitetty, kaadan vedet pois, sukat jalkaan ja menoksi.

[Eräkulkuri]

Viime vuosikymmenet minäkin yövyin talvisin yleensä autiotuvissa ja jalkineina huopavuoriset kumpparit kuten Nuorttilla. Niiden kanssa ei tarvinnut mitään virityksiä eikä kosteusongelmia ollut, kun ne kuivuivat aina yön yli kämppämajoituksen aikana. Varavuorina minulla oli villasta huovutetut tossut, joita käytin myös sisäkenkinä sellaisenaan. Näillä on menty kelissä kun kelissä kymmenet vuodet.

[LauriA]

Märillä koppuroilla talvella menee sen kolme päivää, sitten olis hyvä joku tupa, jossa välillä saisi kamat kuivaksi. Ite suunnittelen reitit tupien kautta mutta välillä vaan on matkat niin pitkiä että pitää varautua telttaan.
Nyt kesäaikaan kaldoaivin läpi ei ollut kuin yksi moottorikelkka uran vieressä oleva kota, jossa sain kamat kuivaksi. Adolfi oli varattu joten jäätiin telttaan. Vaihtosukat kuivui aina rinkan päällä remmien alla.
Vaelluskenkinä oli Sievisen sappaat ja varsilenkkarit. Saappaat oli hyvävalinta kun lähes pelkkää suota. Lenkkarit taas loistavat kun pääsi poluille. Talvella käytössä metsäsuksien kanssa huopakumisaappaat.

[Normanton]

Viime talven Litokairan reissulle ostin Kamik Nation Pro kengät, joissa on irrotettava vuori ja ovat vedenpitävät. Nämä osoittautuivat hyväksi hankinnaksi ja ensi talven reissu menee kyllä varmasti näillä samoilla.

Noissa on tosiaa irtovuori ja vuoren sisällä minulla oli merinovillainen linerisukka, merinosekoitetta oleva vaellussukka ja leirissä ulkosalla vielä villasukka, mutta ei hiihtäessä. Kengissä ei tullut pohjallisia mukana, mutta hommasin niihin erikseen villapohjalliset.

Kosteus siirtyi tehokkaasti aina irtovuorien ulkopuolelle asti, sukat ja vuoret pysyivät kuivana. Ilman vuoria kenkä on käytännössä vain vulkanoitua kumia ja nahkaa ilman mitään muuta mihin kosteus pääsee imeytymään. Parina telttayönä pyyhin vain kengät kuivaksi sisältä ja ne olivat teltan absidissa ja huopavuoret ja pohjalliset erillään. Kaksi peräkkäistä yötä oltiin telttamajoituksessa ja ainakaan niiden aikana ei tullut mitään ongelmaa kenkien jäätymisen kanssa, pakkasta oli -25 ja -15 astetta.

En tiedä sitten miten paljon tuonne pääsee kertymään kosteutta pidemmällä reissulla, ja paljonko sitä saa sieltä pyyhkimällä poistettua jos ja kun se jäätyy sinne sisäpinnalle. Vuoria toki voi kuivatella nuotiolla, jos sellainen mahdollisuus on.

[sahamies]

https://www.tori.fi/kanta-hame/2_ahkiot ... ?ca=18&w=3

[Tidus]

Miten yleistä on että otetaan varasukset tai lumikengät vaellukselle mukaan? Olen youtubesta katsellut lapin vaellusvideoita ja moni näyttää ahkiossa sellaisia kuljettavan. Omaan silmään tämä näyttää vähän liialliselta varmuuden maksimoinnilta mutta toki voin kuvitella että esim suksi menisi poikki keskellä erämaata ja sitten olisi todella vittumainen paikka.

Ovatko varasukset erämaassa enemmän pakollinen vai vapaaehtoinen varuste?