Hyvä makuualusta

[Eräkulkuri]

Tässä näitä pohdintoja kyseisestä asiasta vuodelta 2009:

Pakkasilla täytyy välttää liiallista puhaltamista, jottei hengityshöyryt tiivistyisi vedeksi ja jäätyisi patjan sisään. Eräs keino saada kosteus patjan sisältä ulos, on puhaltaa se täyteen ja viedä kuumaan saunaan ja tyhjentää jonkin ajan kuluttua. Tämän kun vielä toistaa, niin varmasti on patjan sisuskalut kuivahtaneet.

Jos ilmapatja täytetään talvipakkasella yöpymistä varten puhaltamalla lukuisia eri kertoja ja rullataan aamuisin kasaan, niin patjan sisälle voi kertyä melko runsaasti vettä. Tämä vesi ei patjan sisältä itsekseen poistu, vaan lisääntyy kerta kerran jälkeen, ellei patjaa erikseen kuivateta. Siinä käy sitten niin kuin Ikis kertoi, että se homehtuu.

Katselin taulukosta, että talvella pakkasilman sisältämä vesihöyrymäärä on –20…0-asteessa enimmillään 0,9…4.9 g/m3 (väliarvot tältä väliltä, epälineaarisesti). Puhalsin hengitysilmaa muovisäkkiin ja mittasin Vaisalan tarkkuusmittarilla hengitysilman vesihöyryn määräksi 18 g/m3.

Jos oletetaan, että talviyön aikana 40 litran patjan ilmanlämpötila laskee lähelle nollaa, niin patjan sisään tiivistyvän veden määräksi tulee (18 – 5) x 0,040 = 0,52 g. Sepä ei ole kovin paljon eikä suurta eroa ole, vaikka pakkasta patjan sisällä olisi reilusti enemmänkin. Kun yöpymisiä kertyy 10 kpl, niin veden määrä patjassa on jo 5,2 g. Kun patja viedään saunaan ja pidetään niin kauan, että sen sisältämän ilman lämpötila nousee 60-asteeseen, niin sen sisältämään ilmaan imeytynyt vesihöyrymäärä on enintään 161 g/m3. Tällöin patjan tyhjennyksen yhteydessä sen sisältä haihtuu vettä 0,040 x 161 = 6,44 g.

Näyttäisi siltä, että runsaan viikon aikana patjan sisälle kertynyt kosteus haihtuisi kokonaan yhdellä saunoituksella.

[diver]

Tämmöisen tarinan joskus kuulin että eräs retkeilyvälinevalmistaja oli tehnyt kokeen jossa puhalsivat erimerkkisiä patjoja täyteen ja antoivat olla oliko nyt puolivuotta silleen.Kaikki patjat oli tämän jälkeen olleet käytännössä pilalla.

[Pate Teikka]

Eräs käytännön sovellutus avaruuslakanasta on saunan paneloinnin ja ilmavälin takana käytettävä folioitu höyrynsulkumuovi. Foliopinnan pääasiallinen merkitys on ehkäistä lämmön aiheuttamaa höyrynsulkumuovin hapertumista, jottei saunan höyryt pääsisi kostuttamaan rakenteita.

En ole nähnyt folioitua muovia koskaan. Sen sijaan ns. alumiinipaperia on käytetty vuosikymmeniä saunojen kosteussulkuna. Ja olen itsekin käyttänyt sitä. Kyse on paperista, koska se repeää kuin paperi. Ja ainakin 1970-luvulla höyrysulkuna käytettiin ns. Arvopaperia. Yhdestä vm 1972 remonttitalosta purin sitä kylppäristä ja saunasta. Siinä ei ollut alupintaa, eikä se ollut muoviakaan, mutta höyrynsulkuna se oli toiminut hyvin, koska paperin alla runkopuut olivat virheettömät.

Tähän taloon käytin yläpohjan höyrysulkuna 50mm FF-PIR-levyjä. PIR on Finnfoamin parhaiten eristävä levy, ympäripontattu ja alupinta molemmin puolin. Saumoihin vielä alumiiniteippi. Ja päälle puhallettiin 600mm selluvillaa. Kohtuu lämmin ratkaisu.

[Metsän Omena]

Tähän taloon käytin yläpohjan höyrysulkuna 50mm FF-PIR-levyjä. PIR on Finnfoamin parhaiten eristävä levy, ympäripontattu ja alupinta molemmin puolin. Saumoihin vielä alumiiniteippi. Ja päälle puhallettiin 600mm selluvillaa. Kohtuu lämmin ratkaisu.

Monessa nykytalossa, pitkien hellejaksojen, trooppisten öiden ja viilentävien ilmalämpöpumppujen aikakaudella, vesimolekyylien liike ei ole aina ulospäin. Onneksi kuitenkin puukuitueriste eikä epäorgaaninen pisaroiva eriste muovin päällä.

[laphilainen]

Ennen kuin mennään syvemmälle talon rakentamiseen niin aiheeseen.

Omasta Neoair All Seasonista alkoi täyttöpussina toimiva säilytyspussi vuotamaan ja sen jälkeen täytöt ovat olleet pitkälti puhaltamalla. Tämä juurikin mietityttää kuinka puhallusilma alkaa pilaamaan makuualustaa.

Sinänsä pitää antaa pisteet kun täyttöpussi petti aikaisemmin kuin itse alusta. Öitä alustalla taitaa olla reilut parisataa.

Pitää viikonlopun reissun jälkeen käyttää makuualusta varovasti täytettynä saunassa ja päästää sen jälkeen ilma pois, josko sisältä saisi kosteutta vähemmäksi.

[diver]

Tuommonen pieni sähköpumppu on kyllä kätevä.

[Normanton]

Paras tapa kuivata makuualustaa sisältä on ihan vain täyttää ja tyhjentää sitä useampaan kertaan kuivalla ilmalla. Lämmityskaudella ihan normaali sisäilma on tähän oikein hyvää. Saunaan en patjaa veisi, ei se lämpö niin paljoa auta siinä ja koska alustat tehdään poikkeuksetta liimaamalla niin on vaarana että liimat pehmenee ja saumat aukeaa. Älä ainakaan täytä patjaa saunan ulkopuolella ja vie sitten saunaan kun viileä ilma laajenee lämmetessään ja paine patjan sisällä nousee ja taas voi sauma antaa periksi.

Itsellä oli useamman vuoden Expedin Downmat 7M käytössä ja oli oikein hyvä patja, mutta viime vuonna yhtäkkiä palelin sen kanssa talvireissulla. Huomasin sitten että untuvat olivat lähteneet liikkeelle patjan sisällä ja suurin osa oli päätynyt jalkopäähän. Yhden täyttöpussin käytin loppuun tämän kanssa, mutta ainakin Expediin niitä sai ostaa erikseen ja eivät olleet kauhean kalliita.

Tälle talvea ostin sitten Thermarestin Neoair Xthermin. Se on kyllä todella lämmin nukkua, mutta hieman kahiseva ja poikittaiset ilmataskut eivät ehkä ole ihan niin mukavia mitä pitkittäiset. Vanhalla oli mukavampi nukkua.

[Eräkulkuri]

Tämä ilmapatjan saunottamisen idea ei ehkä ole täysin ymmärretty. Yksinkertaistettuna se on seuraava.

Patja pitäisi täyttää kohtuullisen pian käytön jälkeen ulkona pakkasilmalla. Tämä siksi, että pakkasilman absoluuttinen kosteus on hyvin vähäinen. Kun näin täytetty ilmapatja viedään saunan lämpöön, niin sen lämmetessä sisällä olevan ilman suhteellinen kosteus laskee murto-osaan ulkoilmaan verrattuna. Tällöin patjan sisälle tiivistynyt kosteus imeytyy patjan sisällä olevaan kuivaan pakkasilmaan sen lämmetessä. Jos kosteus jää pitemmäksi ajaksi patjan sisälle, se voi aiheuttaa homehtumista.

Tämä yksinkertaistettuna on idea menetelmään jääkiekon termein "patja saunoo", joka perustuu lämpö- ja kosteusopin fysiikkaan.

[rar]

Ilmeisesti puhalluspussien ja pumppujen keksimisen jälkeen keksittiin, että makuualustaan menisi merkittäviä määriä kosteutta. Ei mene. Todisteena vaikka tämä video. Näitä löytyy netistä vaikka kuinka lisääkin.

[Eräkulkuri]

Ilmeisesti puhalluspussien ja pumppujen keksimisen jälkeen keksittiin, että makuualustaan menisi merkittäviä määriä kosteutta. Ei mene. Todisteena vaikka tämä video. Näitä löytyy netistä vaikka kuinka lisääkin.

Juuri näin. Oma kommenttini oli vastaus kysymykseen:

NeoAirin olen aina täyttänyt puhaltamalla. On selvää, että tällä tavalla patjan sisään kertyy kosteutta, mutta onko siitä jotakin haittaa?

[hannes]

Vanhaa Thermaresyiä täytin puhaltamalla - pumppu ei silloin käynyt mielessä - talvipakkasilla ja tietysti muulloinkin.
Hometta ei ole esiintynyt. Säilytän patjan pystyssä venttiili auki makuuhuoneen lämmössä.

[Raato]

Itse olen täyttänyt patjat pääosin puhaltamalla ja säilyttänyt löysänä korkit auki. Mikään ei kerro että ne olisivat pilalla.

[Pepi]

Hengitysilmasta voi tiivistyä kosteutta patjaan, jos se on kylmä. Jos patjaa puhalletaan kylmänä toistuvasti niin, ettei se lämpiä ennen tyhjentämistä, kosteutta voi kertyä. Täytteettömän patjan kosteus yleensä tuulettuu riittävästi, jos sen ennen varastointia antaa lämmetä täytenä ennen viimeistä tyhjennystä. Ilmiötä voi arvioida vaikkapa hönkäisemällä huoneenlämpöiseen lasipintaan ja katsomalla, miten nopeasti se kirkastuu.

Esimerkiksi untuvatäytteisessä patjassa on ihan toisenlainen määrä pintaa, johon kosteus voi tiivistyä ja vesi lisäksi imeytyy materiaaliin. Sen tuulettaminen on jo paljon hitaampaa ja eloperäinen täyte tarjoaa kasvualustaa homeelle.

[diver]

On siinä uloshengitysilmassa muutakin kuin vettä.

[Pate Teikka]

Tähän taloon käytin yläpohjan höyrysulkuna 50mm FF-PIR-levyjä. PIR on Finnfoamin parhaiten eristävä levy, ympäripontattu ja alupinta molemmin puolin. Saumoihin vielä alumiiniteippi. Ja päälle puhallettiin 600mm selluvillaa. Kohtuu lämmin ratkaisu.

Monessa nykytalossa, pitkien hellejaksojen, trooppisten öiden ja viilentävien ilmalämpöpumppujen aikakaudella, vesimolekyylien liike ei ole aina ulospäin. Onneksi kuitenkin puukuitueriste eikä epäorgaaninen pisaroiva eriste muovin päällä.

Periaatteessa totta, mutta onkohan kuitenkin niin vähän tuollaisia päiviä vuodessa, että isoa vahinkoa ei ehdi syntyä? Täällä ei ole trooppisia öitä, eikä tässä torpassa ole minkäänlaisia lämpöpumppuja eikä koneellista ilmastointia. Sen sijaan on 5 kuukautta oikeaa talvea. Kyllä siinä äkkiä oppii kiittämään itseään, että tuli panostettua lämpötalouteen perustuksia myöten.