
Aaveen kanssa samaa mieltä: nilkan tukea en kaipaa, vaan kumisaappaat tai maastolenkkarit valitsen aina patikkavaellukselle jalkaan. Mutta tämäkään epäilemättä ei sovi kaikille, vaan tarpeita ja makuja on monia.
Samaa mieltä. Jäykkä nilkka vaihtelevassa hankalassa maastossa (usein kivikko) on vain riskitekijä. Kaikki tasapainoilut joutuu tekemään jollain muulla eli sauvoilla tai polvilla, tai sitten verisillä polvilla. Nilkan nopeus asennon korjauksessa on voittamaton. Itse käytän vuoristoissakin aina rentonilkkaista jalkinetta jos vain mahdollista, vain lumi-jääpinnoilla jäykkä nilkka on paras.asentopaikan aave kirjoitti: ↑02 Loka 2024 18:41 Nilkan tuki on yliarvostettua. Kun nilkka on vedetty jäykäksi eikä pääse liikkumaan juurikaan, vaatii se sitten enemmän jalan muilta osilta kuten polvilta, eli suo siellä, vetelä täällä. Mikäli nilkkaa ei olisi tarkoitus käyttää monipuolisesti ja antaa sen liikkua, tuskin olisi evoluution muokannut siitä niin monessa tasossa liikkuvaa.
En ole vuoristovaeltaja, joten en lähde kommentoimaan vaelluskenkien välttämättömyyttä sellaisissa maastoissa, mutta hyvin on toiminut käytännössä vain jalkaterän peittävä paljasjalkakenkä haastavassakin poluttomassa maastossa +20 kg kantamusten kanssa. Nilkan vahvistaminen kannattaa jo ihan monista muistakin syistä kuin vaeltamisen vuoksi.
Omia halpismuovisaappaita olen muotoillut kuumalla vedellä. Toimisiko Sieviläisiin?
Onko tuosta hyvää tai pahaa sanottavaa? Oliko tarve kulkea kevyesti, irtautua nopeasti, vai jotain muuta?Metsän Omena kirjoitti: ↑03 Loka 2024 08:33 Grammanviilauksesta. Nyt lähdössä vaellukselle, jossa teltan+makuupussin+makuualustan+sadevaatteiden+lämpimienvaatteiden virkaa toimittaa yksi varustekappale: 700gr painava Thermarestin lämmöneristetty ja vedenpitävä Poncho. Ilmaston lämpötila 5-25°C.
Suovesi se on, ja varsinkin kengässä joka on alkanut vähän kuivahtaa eli samalla myös lämmetä jalan lämmöstä. Bakteerit taitavat lähteä ylikierroksille kun olosuhteet muuttuvat otollisemmiksi.Jouni kirjoitti: ↑27 Marras 2024 13:54 ^Joo, ja ehkä suoveden ja hien yhdistelmä vielä korostavat toisiaan. Kun maastolenkkarit ovat ihan vain sademärät, eivät ne kauheasti haise, hikisenä haisevat jo selvästi, mutta jos on tullut rampattua ja hikoiltua soita pitkin, niin sitten kyllä lemuaa eikä haju tahdo lähteä millään pois.
Teltassa on helpointa säästää eniten painoa esim https://yleiskone.com/paras-yhden-hengen-teltta/ tuollainen yhden hengen ultrakevyt teltta optimoi jo grammat aika hyvinmkalima kirjoitti: ↑16 Syys 2007 21:39 Tämän syksyn ruskavaellus oli minulle samalla ensikosketus grammanviilaukseen ja ollakseni rehellinen, ihastuin. Kevyen repun kanssa kulkeminen on huomattavasti mukavampaa kuin painavaa aasina raahten (miksiköhän en ole tätä ennen tajunnut)
Seuraavanlaiseen varustelistaan päädyin (6 yötä maastossa)
Leirivarusteet 7,5 kg
- teltta 2,1 Kg
- makuupussi 1,1 Kg
- makuualusta 0,5 Kg
- tyynyliina 0,1 Kg
- pakkikeitin 1 Kg
- ruokailuvälineet 0,3 Kg
- 1/2 litraa spriitä 0,4 Kg
- reppu (45l) 2 Kg
Vaatteet 2,3 Kg
- alushousut
- sukat
- pitkät kalsarit
- villakerrasto
- paksu villapaita
- sadeasu
- pipo
- hanskat
Tarvikkeita 3,5 Kg
- puukko
- kamera
- EA-laukku
- kartat, kompassi, GPS
- korjaustarvikkeet
- otsalammpu
- radio
- wc-paperi
- hammasharja
- Letherman
- pesuainetta
- jne.
Ruoat (7 päivää) 5,1 Kg
= 730 g/vrk
Grammanviilauksen kannalta turhia 5,1 Kg
- siviilivaatteet 0,9 Kg
- kirjoja 1 Kg
- olutta 1 Kg
- viinaa 0,5 Kg
- retkituoli 0,8 Kg
- kiikarit 0,4 Kg
- vettä pulollinen 0,5 Kg (aika ajoin tarpeellinen)
Eli aika lailla minimipaino repulle olisi 18,4 Kg, mutta todellinen repun kokonaispaino alussa oli 23,5 Kg. Ruoista ja tarvikkeista kun hieman vielä puristaisi, voisi minimipakkauksen viikoksi saada mahtumaan noin 16 Kiloon.
Mitä jäin kaipaamaan:
- untuvainen taukotakki (koleat säät)
- korvaläpät (tuuli avotunturissa)
- Neopreenisukat (ylityksiin)
Muuten varustevalinta oli aika onnistunut. Montaa ihan turhaa varustetta ei ollut, ja erityisen tyytyväinen olin, etten raahannut turhia vaatteita, mitä tulee yleensä otettua hieman varman päälle. Spriitä jäi paljon yli, kun tein ruokaa tuvilla ja tulilla. Samoin ruokaa jäi vajaa kilo yli, mutta se johtuu osin yhdestä luppopäivästä. Siviilivaatteiden raahaminen oli turhaa, mutta kun en ollut ihan varma, mistä hyppään paluubussiin en voinut jättää niitä säilytykseen.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä muut grammanviilaukseen perehtyneet tästä listasta ajattelevat.
Markku