Kotaretkeily

L-J
Viestit: 477
Liittynyt: 24 Maalis 2010 09:31

Kotaretkeily

Viesti Kirjoittaja L-J »

Tähän säikeeseen toivon kysymyksiä, neuvoja ja kokemuksia kodista ja niiden lämmityksestä.
Pääpaino rinkassa kulkeville, kannettavaksi tarkoitetuille systeemeille. Talvikodille on jo oma ketju.


kaptu
Viestit: 1794
Liittynyt: 29 Elo 2012 15:32

Viesti Kirjoittaja kaptu »

Yksi laadukkaimmista, tosin hintavista merkeistä on ruotsalaisvalmisteinen Tentipi, joista itsellänikin on Varrie 5cp malli hieman raskaammalla kangasmateriaalilla :idea:
L-J
Viestit: 477
Liittynyt: 24 Maalis 2010 09:31

Viesti Kirjoittaja L-J »

Toissailtana tilaamani Vaelluskota ja Juuvi ovat nyt perillä ja punnittu.

Vaelluskota 2250 g, pienempi malli
Keskisalko 825 g, taiteltuna pituus 90 cm
Myrskynarut 3kpl 55 g

Vaelluskota menee pienehköön tilaan, keskisalko tuottaa rosnan kanssa hieman päänvaivaa. Missä on sen paikka repussa? Ehkäpä pitää kaivaa Savotta komerosta, ainakin syysvaellukselle.

Juuvi 560 g ilman pattereita
Korokepala 80 g
Keittotaso1 400 g

Juuvissa työn jälki on huippuluokkaa ja se on livenä hienon näköinen laite. Lisäksi se on pakattuna kompaktin kokoinen. Korokepala on pienemmällä halkaisijalla kuin vakio ja menee sekin keittimen sisään. Kun keitin ja keittotaso on koottu, vaikuttaa yhdistelmä varsin tukevalta. Isompiakin kattiloita voi käyttää huoletta.

edit: Korjailin pahimpia kirjoitusvirheitä
Viimeksi muokannut L-J, 06 Syys 2013 13:02. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Vesseli
Viestit: 492
Liittynyt: 05 Heinä 2010 14:43

Viesti Kirjoittaja Vesseli »

kaptu kirjoitti:Yksi laadukkaimmista, tosin hintavista merkeistä on ruotsalaisvalmisteinen Tentipi, joista itsellänikin on Varrie 5cp malli hieman raskaammalla kangasmateriaalilla :idea:
Jos Hilleberg valmistaisi kotia, sen tuotteissa olisi varmaankin samanlaisia näppäriä yksityiskohtia kuin Tentipillä. Esim. kodan pystytyksessä apuna käytetään "suuntalevyä". Sen ja kohdistusmerkityn narun avulla maakiilat saadaan kohdistettua täsmälleen oikeaan paikkaan metallikiinnikkeisiin nähden. Samaa levyä voidaan käyttää keskisalon alla estämässä keskisalon vajoamista lumeen.

http://www.tentipi.se/produkter/adventu ... angplatta/
Vesseli
Viestit: 492
Liittynyt: 05 Heinä 2010 14:43

Re: Kotaretkeily

Viesti Kirjoittaja Vesseli »

L-J kirjoitti:Tähän säikeeseen toivon kysymyksiä, neuvoja ja kokemuksia kodista ja niiden lämmityksestä.
Pääpaino rinkassa kulkeville, kannettavaksi tarkoitetuille systeemeille. Talvikodille on jo oma ketju.
Retkikodan pystyttäminen;

Oikea tapa:



Ja väärä tapa:

luuppi
Viestit: 5251
Liittynyt: 09 Tammi 2013 20:24

Viesti Kirjoittaja luuppi »

L-J, vaikuttaa tosi patevalta paketilta. Montako arvioit mahtuvan mukavasti?

Himoitsin juuri tulleesta SOS tarjouskirjeesta JW kota-muotoista majoitetta: sisatelttaan mahtuu kolme ja ilman sita sisaan 6. Paino vain oli 8.4 kg ja kyselinkin heilta sen jakoisuutta ... Tuo tosiaan pitaisi jo jakaa kolmen kesken
L-J
Viestit: 477
Liittynyt: 24 Maalis 2010 09:31

Viesti Kirjoittaja L-J »

^ Vielä on koepystytys tekemättä, mutta ei enää kauaa:) Valmistajan mukaan 2-3 hlö sopii.

Vesselin pystytyslinkistä oli tosi paljon hyötyä, oikeasta tavasta.
laphilainen
Viestit: 117
Liittynyt: 30 Marras 2008 20:55

Viesti Kirjoittaja laphilainen »

Ollaan käytetty pienempää vaelluskotaa monenlaisessa retkeilyssä ja myös retkuilussa, heittämällä menee kolme miestä nukkumaan. Yksin haastava pystytettävä.
hurtta
Viestit: 23
Liittynyt: 23 Helmi 2011 16:23
Paikkakunta: Suomi

Viesti Kirjoittaja hurtta »

Itselläni on Tuntsan vaelluskota joku varhaismalli. Se on ollut jo niin kauan,
etten pysty sen ikää sanomaan, kuitenkin yli 15v. Reissussa on tullut reikiä
ja muuta pientä nirhaumaa, mutta vielä se on suht iskukunnossa.
Tuunannu olen sitä aikojen saatossa, lisä kiristyslenkkejä joka kulmaukseen ja
kaminalle hormireikä, paikkoja kipinäreikiin...

Itse kun kuljen pääsääntöisesti tuolla metsäisessä itälapissa on keskisalon
saanut aina jostain maapuuraijakasta. Myöskään tuollaisia ylempänä olevan linkin tapaisia
tasaisia leiriytymispaikkoja ei ole kohdalleni juurikaan sattunut.
Kivikkoisessa ja muhkuraisessa pystytyspaikassa ne lisä kiristyslenkit on paikallaan,
varsinkin kuin puut määrittävät sen kodan leveyden. Nykymalleissahan noita lenkkejä
näyttää olevan riitävästi. Sellainen puolikotaa oleva irroitettava maavaate, jossa reunat
saisi n.20cm ylös kiinni on ollut mielessä tuunata, mutta on vielä jäänyt tekemättä.

Maavaatteelle olisi ollut jokunen vuosi sitten käyttöä, kun kaikkienaikojen ukkosmyrsky
tunnista toiseen pysytteli kotani tuntumassa. Sateet kerryttivät lammen tapaisen vaaran
puolirinteeseen, joka sitten yöllä purkautui ja veden suunta oli kotani
kohdille :( vaaran alarinteessä.
No se oli silloin pienin murheistani, kun ystäväni (mustapystykorvainen) oli haavoittunut
ja olisi tarvinnut lääkärin hoitoa, mutta en tohtinut pimeään yöhön ukkossateeseen lähteä
kanootillani jokea laskemaan, olisi tullut vain lisä vahinkoa jos kanootti olisi kaatunut.
Mutta siinäkin loppu hyvin kaikki hyvin, mutta silloin ei naurattanut.

Talvikeleillä pitäisi olla ehdottomasti kastevaatemallinen kota, joka sitten painaakin sen
verran ettei sitä pitkälle rinkassa kanna. Kylmimmilään olen omassani ollut -15c syksyllä.
Kosteutta kertyy yksinkertaiseen kotaan aina, että jonkinlainen tulipesä on hyvä olla.
Nuotion pito sisällä on aina jonkin sortin sössäilyä, vaikkakin niinkin voi pelata koivupilkkeellä.
Joskus lämmitin isohkoja kiviä ulkonuotiossa ja yöksi siirsin ne sisälle, myöskin kivenpäälle/
viereen tehty nuotio ja sen sammuttua kota siihen pystyyn on tullut kokeiltua. Jonkin laista kuivattavaa
lämpöä on niistäkin saanut, muttei mitenkää kehuttavaa. Nykyinen tulipesä (kamina) on hyvä ollut.
Kaikin puolin Tuntsakota on ollut loistava omaan käyttötarkoitukseen ja kotimaisen työn edesauttamista.
Ja jos on uutta ostamassa voi toiveensa lisä vimstaakeista esittää tekijälle varmaankin.
luuppi
Viestit: 5251
Liittynyt: 09 Tammi 2013 20:24

Viesti Kirjoittaja luuppi »

Ne oli kylla veitikka videoita. Ensin:
-siis , kiilat nojaavat teltasta poispain
- sitten: alumiinikiiloja lyodaan sisaan aina kivella (siis jos niista haluaa paasta nopeasti eroon)

Toinen video oli viela parempi, nk. Huopahattumiehia. Eli siis silloin kun Opelit olivat viela huonoja autoja, ratin takana oli aina zellainen,joka teki yhdistelmasta 'klassisen'.
- gorehousut oli toki viimosen paalle, nehan on hyvia eika niita sovi haukkua
- kuin ei myoskaan pystytettavana olevaa telttaa!

Kunniaksi heille, etta julkaisivat videon. Jos pystyy nauramaan itselleen, mihin ei senjalkeen pystyisi...
L-J
Viestit: 477
Liittynyt: 24 Maalis 2010 09:31

Viesti Kirjoittaja L-J »

Ensimmäinen kotareissu takana ja täytyy sanoa etten ole pitkään aikaan ollut mistään näin innostunut, ainakaan retkeilyn saralla. Piti jo kuudelta nousta ylös keittelemään ensimmäiset aamukahvit ja lämmittämään kotaa vaikka ei nyt niin hirveästi palellutkaan.

Kodan ensimmäinen pystytys meni aivan poskelleen. Käytin Tentipin mallia jossa narulla haettiin kiilojen paikat oikeille kohdille, harmi vaan että Tuntsa on epäsymmetrinen. Kota kyllä nousi pystyyn mutta se ei oikein näyttänyt kodalta... pikkuisen jo panikoin vaikka tiesin että kyllä se vielä ryhtiin saadaan. Toinen pystytys meni paremmin kun en käyttänyt narua. Kota nousi vain 10 senttiä liian korkealle, kulmista pystyi kurkkimaan ulos.
Kokosin, purin jne. sitten löytyi tapa millä sain teltan ryhtiin ja kulmat maahan.

1. Kiinnitetään oviaukon lenkki maahan. Tässä on hyvä olla vähintään 20 senttinen kiila, lyhyillä kiiloilla voi näissä hommissa heittää vaikka pituutta. Tämän kiilan paikkaa ei enää muuteta.
2. Seuraava kiila laitetaan takimmaiseen lenkkiin, selvästi liian lähelle. Tämän kiilan paikka tulee vielä muuttumaan.
3. Seuraavaksi kiinnitetään sivummaiset kiilat liian lähelle, niitäkin viedään kauemmaksi.
4. Pistetään keskisalko paikoilleen.

Nyt on löysä pyramiditeltta pystyssä.

6. Kiristetään takimmainen kiila niin että kangas on kireällä. Kiilaa ei saa viedä liian kauas. Saumakohdan pitää jäädä maan tasalle.
7. Siirretään sivummaiset kiilat oikeille paikoille. Näitäkään ei saa viedä liian kauas.

Nyt on pyramideteltta pystyssä, periaatteessa tämä käy jo tällaisenaan sateen pitoon. Mutta seuraavaksi tehdään pyramidista mutteri. Se käy helposti, laitetaan vain vapaat sivut neljällä kiilalla kiinni. Nämä menevät automaattisesti oikein. Jos on tuuli voi oviin laittaa vielä lisäkiilat, niille on paikka mutta niitä ei ole pakko käyttää.

Jos Kota jää ylös teltta ei yksinkertaisesti lämpiä, ainakaan sieltä mistä pitäisi. Siksi nuo ohjeet. Koska olen aito aloittelija, kertokaa jos parempia tapoja on.

huom. Vaelluskodan nostaa pystyyn ja laittaa ryhtiin samassa ajassa kuin yksikaarisen tunnelin, on erittäin nopea pystytettävä.

Tässä lämmityskuva eilisillalta:
Kuva
Klikkaamalla suurenee.

Juuvissa on kuusi eri tehoa, tuo on niistä pienin. Luulin että mainoskuvien korkeat tulet oli tehty isoimmalla teholla hetkellisesti, mutta ei. Tuollainen roihu siitä nousee. Kovemmilla tehoilla alkaa vain nousemaan tuhkaa.
Kaikki polttamani puut olivat maasta keräiltyjä ja märimmät esilämmitettyjä keittotasolla. Joka on hyvä, mutta ilmankin varmaan pärjää.

Kattilana on M31, eli pakki. Kylkilämmityksellä siinä tulee kiehuvaa vettä teltan lämmityksen ohessa.
Maapuu
Viestit: 31
Liittynyt: 23 Marras 2009 08:52

Viesti Kirjoittaja Maapuu »

Hyvät ohjeet L-J!

Mitä arvelet saako kodan lämpöiseksi talvikelissä tuolla Juuvilla? En nyt oleta mitään t-paita
lämpöä, mutta armeijan sissitelttalämpö?

Olen jo pitempään haaveillut hommata tuon Tuntsan kodan ja Juuvin, mutta rahalle on toistaiseksi löytynyt muuta käyttöä. Lisäksi on vaivannut pieni epäillys sen käyttökelpoisuudesta.
Yksin vaeltaessa voi olla vähän turhan painava ja kookas majoite? Talvella voisi mennä ahkiossa, mutta en viitsi lumia mättää kovin isolta alalta... Olisiko sitten porukan majoitteena parhaimmillaan?

Kun saat lisää kokemuksia niin laitapa tiedoksi.
L-J
Viestit: 477
Liittynyt: 24 Maalis 2010 09:31

Viesti Kirjoittaja L-J »

^Tuskinpa tuolla talvella pärjää, sissiteltan lämmöistä jäädään kauas.

Vaelluskota on pakattuna varsin kompaktin kokoinen, gt tunneliteltat ovat kaikki suurempia. Kotasalon laitoin solumuovialustan sisään rinkan ulkopuolelle.
Onko se liian painava? Pitää miettiä kantamuksen kokonaispainoa. Vaikka kota on mukana ei rinkka ole välttämättä painava. Riippuu niin paljon muistakin varusteista.

Minä ostin tuon yksinvaellukseen, mutta nyt on emäntä ja jälkikasvukin lähdössä "erilemään". Mikä on varsin positiivista. Syysvaelluksen teen kuitenkin yksin.

lisäys: Sissiteltan ja vaelluskodan lämmittämisessä on tietysti se ero että kamiina kuluttaa pesällisessä saman verran puuta mitä Juuvi illassa.
Avatar
p.kivela
Viestit: 777
Liittynyt: 10 Touko 2008 08:20

Viesti Kirjoittaja p.kivela »

Vaelluskodassa voisi olla ohjemitta keskisalolle, joka sen tekee metsästä. Tuntsassa ei ainakaan sellaista mittaa ole. Vaikka mittamerkki saumassa.

Itse olen puualueella heittänyt harjaan kiinnitetyn köyden sopivaan puunoksaan ja jännittänyt sen sopivasti. Kiiloja liikuttelemalla saa kodan sopivaan muotoon aika helposti. Oksan jännitys (ja ehkä narun jousto) on siinä mielessä hyvä ettei kota ala roikkumaan sään mukaan eikä kiiloja tarvitse liikutella. Kiilat olen myös tehnyt metsässä. Alumiinikiilat eivät tosin paljoa paina ja ne on helpommin asennettavissa kovempaakin ja kiviseen/juuriseen maahan. Tämä systeemi ei varmasti toimi joka paikassa kuten avoimella seudulla. Naru vaatii sopivan puun kuten leveähkön männyn ja siitä lähtevän sopivan oksan. Se rajaa leiripaikkaa jossain määrin, mutta niin moni muukin asia.
kaptu
Viestit: 1794
Liittynyt: 29 Elo 2012 15:32

Viesti Kirjoittaja kaptu »

Vaelluskodassa voisi uskoakseni Kunzin risukeittimelläkin pärjätä ja selvitä tulisteluhommissa :idea:
Vastaa Viestiin