En kerkeä tutkia reittiehdotuksia isommin nyt, mutta latasin talteen. Pikkuisen vilkaisin ja edelleen sanon samoja kuin viimeksi: Pöyriksellä kulkisin mönkkäriuraa Norjan rajan pinnassa, en lähtisi kahlaamaan Pöyrisjoen yli tuolta alempaa. Ja Tarvantovaarassa ylipääsemättömiksi merkatut suot ovat monesti juuri sitä. Pysyttelisin Norjan rajan tuntumassa mahdollisimman paljon tuntureilla. Saitsikoskesta Lätäseno ei taida olla kahlattavissa.
Ja katsoinpa vielä näitäkin hieman: Kutturassa en ylittäisi siltaa vaan kävelisin ikivanhaa, mutta ainakin 2008 vielä seurattavissa ollutta polkua Kutturasta Ivalojoen pohjoispuolta Repojoelle. Ja en usko, että Vetsijoen yli ihan tuosta paikkeilta kovin näppärästi pääsisi. Kaikenlaista pientä viilausta tietty löytyy, mutta hyvä perusrunko. Jokainen saa viilata tarkat koukeronsa itse.
Muutama muu kommentti:
1) En näe erityistä syytä koukkauttaa reittiä Kemihaaran erämaan puolelle. Eihän se kulje Hammastunturin erämaassakaan. Kemihaara on samaa erämaakokonaisuutta UK-puiston kanssa, Koilliskairaa. Tulisi hankala Kemijoen ylityskin jos ehdoin tahdoin haluaisi kierrättää Kemihaaran kautta. Luonnollinen reitti kulkee selviä polkuja UK-puiston puolella.
->Haa, olitkin laittanut Inarista Hammaskairan kautta Repokairaan. Eli ilmeisesti tavoitteletkin sitä, että kulkee kaikkien virallisten erämaa-alueiden kautta. Minä en ajatellut niin. Itse näen esimerkiksi UK-puiston ja Lemmenjoen täysin yhtä paljon erämaina kuin joku Vätsäri tai Hammastunturi. Vaikka niiden titteli onkin kansallispuisto, niin samaan aikaan ne ovat erämaita, selvästi laajempiakin kuin nuo kaksi esimerkkiä. Itse ajattelin siinä Tusina-ehdotuksessani, että kahdentoista erämaan halki, ja erämaa-sanalla viittasin myös UK-puistoon ja Lemmenjokeen. Mutta voihan siinä tavoitella kahtatoista erämaa-alueeksi nimettyäkin aluetta, miten vain haluaa.
2) Ensimmäiset 30 km ei tosiaan ole Tuntsan erämaa-alueella, mutta on ne täysin erämaassa. Siksi olen puhunut juuri Naruskajärvestä: sen eteläpuolelta mistä vaan jos lähtisi, joutuisi kävelemään lähinnä talousmetsää/tietä. Naruskajärveltä UKK-reitti sukeltaa heti 4 kmn jälkeen Sorsatunturin luonnonsuojelualueelle ja sen jälkeen saa lähes koko ajan kulkea erämaassa tai luonnontilaisessa erämaisessa maisemassa, Kilpisjärvelle asti. Okei, Sorsatunturin luonnonsuojelualueen titteli ei ole erämaa-alue, mutta se on kyllä täysin samaa erämaakokonaisuutta Tuntsan erämaa-alueen kanssa. Eli itse katson, että retkeilijän näkökulmasta on kiinnostavaa tämä: reitti on tästä asti erämainen, tämän eteläpuolella ei olisi. Eli minä koen loogiseksi lähtöpaikaksi juuri tuon Naruskajärven, tai siis kohdan jossa UKK-reitti lähtee Tuntsan tieltä Sorsajoen vartta ylävirtaan.
3) Joo, ei mitään gps-seurantoja. Mahtaako moni vaelluksillaan gps-jälkiä tallentaakaan? Turhaan kuluu akkua. Tai miten kukakin haluaa, itse en ole kiinnostunut sellaisesta. Mutta jos haluaisi jonkun todentamissysteemin, niin helppo olisi määrittää, että pitää kirjoittaa nimensä esimerkiksi Murhahaaran, Peuraselän, Artan/Ahvenlammen, Piilolan, Tsaarajärven, Fiellun kammin, Stuorraäytsin, Vaskolompolon, Naltijärven, Salvasjärven, Puussasvaaran, Termisjärven autiotupien vieraskirjoihin. Vieraskirjoista näitä toteutuneita pitkiä vaelluksia on paljon tullut vuosien mittaan monia löydettyäkin. Mutta liekö mitään todennussysteemiä tarpeen. Parempi olla melko väljästikin, kuka haluaa kulkea mistäkin. Jos ylipäänsä vaeltaa Naruskajärveltä Kaldoaivin kautta Kilpisjärvelle, niin sekin on jo aika tarpeeksi tarkka määritelmä.
