Ideoidaan Suomeen oma pitkänmatkan vaellusreitti

[Tidus]

Koska Ruotsista ja Norjasta löytyy jo omat pitkät vaellusreitit (Grönda Bandet ja Norge På Langs), haluaisin ideoida Suomeen oman pitkänmatkan vaellusreitin. Gröna Bandet sekä Norge Pä Langs eivät ole virallisia merkittyjä vaellusreittejä vaan enemmänkin ideoita vaellusreiteistä. Ruotsin ja Norjan läpivaelluksista on tullut varsin suosittuja haasteita. Saataisiinko sama Suomeen? Ajattelin, että voisin perustaa vaellusreitille omat nettisivut, jonne laitetaan gpx-jälkiä reittiehdotuksista, yleistä tietoa jne. Ja jokainen reitin läpi kävellyt saisi tietysti oman nimensä sivustolle.

Oma alustava idea olisi, että reitti kulkisi Ilomantsista Kilpisjärvelle. Tarkemmin sanottuna aloitus (tai lopetus) olisi Möhkön kylä ja Susitaival-vaellusreitti. Sille luonnollinen jatkumo olisi Karhunpolku. Mutta mitä sen jälkeen? Pääseekö Itärajaa pitkin aina Lappiin saakka? Tai pääseehän sinne, mutta löytyykö siihen järkeviä vaellusreittejä? Karhunkierros olisi luonnollinen osa reittiä. Mielestäni hyvän Lapin halki -vaelluksen on ideoinut jo Ossi Määttä tänne: https://www.farlite.fi/Farlite_Lapin_Halki_vf.pdf

Jenkeissä on kolme pitkää vaellusreittiä (Pacific Crest Trail, Appalachian Trail ja Continental Divide trail). Nämä tunnetaan nimellä Triple Crown of hiking. Saataisiinko me oma Pohjoismaiden Triple Crown? Gröna Bandet, Norge På Langs ja Suomen halki vaellus.

Ideoita? Kommentteja? Mikä olisi reitin nimi?

[Micke]

4 vuotta sitten ainakin kaksi henkilöä taisi talsia itärajan suuntaisesti Suomen halki, mutta itse en tunne kyllä minkäänlaista vetoa kyseisen reitin etelä päähän. Tommin sivut

Ilomantsista alkaen tuonne itärajalle voisi saada jo alkumatkastakin järkevän reitin, jossa ei olisi kyse vain pakokllisesta pahasta. Tällä palstalla kirjoittava Jouni lienee yksi parhaimmista asiantuntijoista olemassa olevista reiteistä jostain Hossan eteleäpuolelta kohti Ilomantsia.
Karhunpolku loppuu Teljoon, josta pitäisi uittaa itsensä Iso-Valkeisen kierron kautta Hiidenporttiin ja sieltä Maanselkään ja Vuokatin vaarajonolle.

Itse en keksi mitään syytä, miksi Saariselältä kannattaisi "oikaista" Pöyrisjärven suuntaan, kuten Määtän hahmotelmassa tehdään.

Nårge på längs on kai reitiltään itse suunniteltava jota tietenkin Suomessakin ainakin poluttomat osuudet olisi. Tai Tsarmitunturi ja Vätsäri nyt on isolta osalta polutonta, kuten myös Paistunturi. Muotkatunturit laittaisin menemään Luomusjoen hiekkakupopilta lähtevää uraa kohti vanhaa vaellusreittiä ja sitä reiittiä sitten Inariin Otsamon yli. Hammastunturissa taas ei paljoa ohjaavia poluja ole, hakattujen alueiden ulkopuolella (muistaakseni) ja sama jatkuu myös Lemmenjoellajos jatkaa Oahujoen kautta kultasatamaan. Kultasatamasta mennee joku jälki NUTS 300 kisojen jäljiltä sillä noin 25km poluttomalla osuudellakin, kun useampi vuosihan sitä on tahkottu.
Sitten kalmakaltion ja Puussasvaaran välillä menee kokoajan kulkukelpoinen ura, Pöyrisjärven kiertäisin pohjoispuolelta, en menisi Oivuksenrantaa pitkin. Näkkälään lähetin itse aikanaan paketin paikalliselle eräoppaalle, joten Hetassa en kävisi.
Lätäseno on aina ongelma ylityksen suhteen. Siinä pitäisi olla ylitysveneet, jotta sen yli pääsisi turvallisesti ja luotettavasti. Niille ei vaan taida maksajaa löytyä, ellei MH lähtisi hommaan mukaan.

[Tidus]

Katopas vaan! Sieltähän löytyi jo valmis suunnitelma. Turha tuosta on kilpailevaa vaellusreittiä tehdä. Vähän loogisempikin tuollainen päästä päähän reitti eikä mikään keinotekoinen Ilomantsi - Kilpisjärvi -reitti. Täytyis jotenkin saada nostetta tuolle Finlandia-reitille

[Nuortti]

Eikös sellainen ole jo olemassakin. Nimeltään se on UKK-reitti. Olen joskus kulkenut tätä reittiä Sallan Särkelästä Tulppioon ja sieltä edelleen Kiilopäälle ja Laanilan monotansseihin.
Karhutunturin kota oli varsin ylhäällä. Vedenhakureissu alhaalta kesti 45 minuuttia. Sieltä jatkoin Ministerikodalle. Kodalla ihmettelin pientä kuppia kunnes tajusin, että sillä saa vettä viereisestä kuivasta purosta. Seuraava yöpymispaikkani oli varauskämppäTakkaselkä. Vuokra 250 mk per yö. Siellä oli mm. sauna. Kohti Tulppiota mennessä vastaan tuli vielä Härkähotelli ja Murhahaaran autiotupa, josta soitin kotiin, maksoi 30,60 mk.

[asentopaikan aave]

Muotkatunturit laittaisin menemään Luomusjoen hiekkakupopilta lähtevää uraa kohti vanhaa vaellusreittiä ja sitä reiittiä sitten Inariin Otsamon yli. Hammastunturissa taas ei paljoa ohjaavia poluja ole, hakattujen alueiden ulkopuolella (muistaakseni) ja sama jatkuu myös Lemmenjoellajos jatkaa Oahujoen kautta kultasatamaan. Kultasatamasta mennee joku jälki NUTS 300 kisojen jäljiltä sillä noin 25km poluttomalla osuudellakin, kun useampi vuosihan sitä on tahkottu.

Jos prinsiippinä on käyttää mahdollisimman paljon polkuja ja muita suunnistusmerkkejä, mutta pitää reitti erämaisena, niin Tirrosta Angelintietä 9 km Angelin vanhan postipolun alkuun ja sitä pitkin, sitten taas Angelintietä 8 km pätkä Koskenniskalle, mistä mönkijäuraa Vaskojoen kämpälle. Sieltä polkua Latnjoaivin yli ja Jäkäläpäälle. Tässä vaihtoehtoisesti poroaitaa pitkin Vaskojärvelle, minkä jälkeen Vaskojokea pitkin Vaskolompolon kämpälle ja siitä pari km polutonta Kalmakaltiolle vievälle uralle. Tai sitten Jäkäläpäältä NUTS 300-reitille, tosin oman, ja erään sitä juuri kulkeneen havaintojen mukaan mitään jälkeä maastossa ei ole.

Muotkalla voisi vielä erämaistaa reittiä niin, että Kautsaslompolon kohdalla ylittää Vestojoen porokämppien siltaa pitkin ja siitä suoraan länteen polutonta Kurtojoen kämpälle ja jokea alas, tai sitten vähemmän polutonta mm. Palomuotkavaaran kautta. Kurtojoki tulee Närrijärvelle, jossa on Angelintien tien silta Vaskon yli ja sitten ollaankin Koskenniskalla.

Tässä vaihtoehdossa täydennysväli olisi jo tosin Utsjoki-Hetta/Näkkälä, en osaa sanoa olisiko liian pitkä. Helposti voisi koukata Karigasniemen kautta täydennykset kylläkin.

[Ursus]

Tuli mieleen erään kukkakauppa-matkatoimisto-hautaustoimiston mainos, joka sisälsi tekstin "myös pitemmät matkat".

[Jouni]

Päivi Mattilan kanssa kirjoittamassani, viime vuonna ilmestyneessä kirjassa Pitkät vaellukset - kuukausiksi retkelle kerromme niin Gröna ja Vita Bandetista, Norge på langsista, PCT:stä, Te Araroasta jne., ja Tommin Finlandia-vaelluksesta, UKK-reitistä, ja Lapin erämaiden upeista poluttomista pitkistä vaelluksista. Sisällysluetteloa voi kuikuilla täältä: www.iki.fi/jel ja kirjastoistahan löytyy.

Itse pidän luonnontilaisista maisemista kaikkein eniten ja siksi olen tykästynyt pyykiltä pyykille -tyyppisiin (siis Fin Rus Nor pyykiltä Suomi-neidon päälaen kautta, 9 erämaan halki Fin Swe Nor pyykille ja päinvastoin). Tai jos on aikaa enempään, niin kuten kirjassa sivulla 38 totean:
"Vielä pitempi ja oikeastaan pisin mielekäs erämaavaellus alkaa Tuntsan tien varresta Pohjois-Sallan Naruskajärveltä. Aluksi taivalletaan Tuntsan erämaan halki, sitten koko UK-puiston halki ja vielä Tsarminkairan läpi Nellimiin. Nellimistä patikoidaan edellä mainittujen erämaiden halki Kilpisjärvelle. Tällöin saa nauttia luonnontilaisesta erämaasta tuhannen kilometrin ajan."

Rukalta Kilpparillekin on vaellettu, siinä on 1300 km. Mutta on jo talousmetsää ja tietäkin.

- -

Jos erämaisuus ei ole ykkösprioriteetti vaan paremminkin reitti/polku on, niin Ilomantsin Möhköstä tosiaan ensin Susitaival, Patvinsuolta jatkuu katkotta Karhunpolkuna Kuhmon rajalle Teljoon. Teljosta oli Petranpolku Jämäsvaaraan. Sen reitin ylläpito on lopetettu, mutta polku vielä löytyy. Jämäsvaarasta muutama km tietä, kunnes pääsee Kuhmon UKK-reitille. Tämänkin huolto on osin lopetettu, osin huolletaan, polku kuiten on. Suomussalmen rajalla vaihtuu nimelle Itärajan retkeilyreitti, jossa huollon suhteen sama tilanne. Sitä Hossaan, josta ex-reittiä Kylmäluomaan ja reittiä Syötteelle. Sieltä UKK-reittiä Tuntsaan ja Nuorttijoelle asti (välillä olematon, välillä luokkaa Karhunkierros). Sitten vaikka UK-puiston merkkaamattomia mutta selviä polkuja Kiilopäälle. Lähes koko matkan on jonkuntasoinen polku jalan alla.

Tarkemmin kaikki tämäkin kirjassa.

[Hanu]

Suomen päästä päähän kulkemista olen joskus pyöritellyt mielessä etelän osalta. Mielekkäintä olisi ehkä kulkea lähellä rajavyöhykkeen reunaa, koska silloin ollaan alueella, jossa on melko vähän asutusta. Talousmetsiä ja teitä toki sielläkin on. Haasteena hieman olisi se, että itäraja on tarkoituksella vedetty aina, jos mahdollista järvien poikki. Tästä syntyy muutamia vesiesteitä, joita kiertäessä joutuisi koukkimaan sisämaahan. Jos joku tuonne päätyisi kulkemaan, niin Suomenlahdelta lähtiessä voi neuvotella minulta 30km päässä saunasta ja mökkimajoituksesta...

Ilomantsista pohjoiseen löytyisi varmaankin helpommin mielekästä reittiä.

Olen myös miettinyt sellaista, että olisi kiva kävellä kotipihasta lähtien vaikkapa lappiin tai johonkin. Silloin oltaisiin keskellä Suomea ja alkuun Päijänteen itäpuolella.

[Micke]

Katopas vaan! Sieltähän löytyi jo valmis suunnitelma. Turha tuosta on kilpailevaa vaellusreittiä tehdä. Vähän loogisempikin tuollainen päästä päähän reitti eikä mikään keinotekoinen Ilomantsi - Kilpisjärvi -reitti. Täytyis jotenkin saada nostetta tuolle Finlandia-reitille

Itse näen ei niin mukavissa maisemissa kulkemisen "keinotekoisena", kulkemisella on omalla kohdalla syy ja syy on hienot maisemat. Tavallaan toi Finlandia-reitti on hyvinkin looginen, mutta en kykene keksimään yhtään syytä, miksi tuhlaisin etelän talousmetsissä aikaani.
Toki, kuten Jouni sanoi, Vasta Naruskasta lähtemällä maisemat ovat kutakuinkin priimaa, Tsarmin aluetta lukuunottamatta, tai taitaa Tulppion jälkeen tulla peninkulma talousmetsääkin.

Nostetta Finlandia-reitille ei voi saada, Naruska-Kilpisjärvireitille voisi saada, kun kuitenkin silloin ollaan alueilla jotka ovat +95% visuaalisesti kauniita ja niissä maisemissa on mielekästä viettää se pidempi reissu.

[asentopaikan aave]

Naruskasta tms. Sallan alueelta lähtö tekisi reitistä vain Lapin maakunnan reitin, joten symbolisesti parempi olisi aloittaa jo Rukalta Karhunkierrosta pitkin. Olisi hienoa saada ympättyä vielä Hossa ja Kainuukin mukaan, mutta saattaisi vaatia melkoista luovuutta ja mutkittelua, Jouni ehkä osaisi valaista olisiko ajatuksessa mitään toivoa Kuusamon eteläosissa?

[StefanG]

Kaikkein hauskina minun mielestä olisi vaeltaa lakkautettua rautatietä pitkin.

[gregor]

Tekisin reissun niin että ensin Lappeenrannasta Nurmekseen vesipelillä, sieltä sitten fillarilla erämaihin käppäilemään = Suomi-Triathlon. Alkuun voi järjestää jonkun verryttelyn jos haluaa ihan rannasta lähteä.

[Micke]

Tekisin reissun niin että ensin Lappeenrannasta Nurmekseen vesipelillä, sieltä sitten fillarilla erämaihin käppäilemään = Suomi-Triathlon. Alkuun voi järjestää jonkun verryttelyn jos haluaa ihan rannasta lähteä.

Tämä olisi hyvä, varsinkin kun harrastan kaikkia lajeja retkillä. Melkein ajaisin Kemihaaraan, niin Tsarmin muutaman tunnin talousmetsät liudentuisi kokonaisuuteen.

[Jouni]

Naruskasta tms. Sallan alueelta lähtö tekisi reitistä vain Lapin maakunnan reitin, joten symbolisesti parempi olisi aloittaa jo Rukalta Karhunkierrosta pitkin. Olisi hienoa saada ympättyä vielä Hossa ja Kainuukin mukaan, mutta saattaisi vaatia melkoista luovuutta ja mutkittelua, Jouni ehkä osaisi valaista olisiko ajatuksessa mitään toivoa Kuusamon eteläosissa?

Itse en näe reittiin maakunnan sisällä verrattuna reittiin yhden tai pari maakuntarajaa ylittäen sinänsä ideana eroa. Jos reitti kulkee koko maan halki (vrt. Norge på langs, PCT, CDT, Te Araroa), niin siinä voin tavallaan nähdä lisäarvoa. Yllättävän moni Suomessakin on patikoinut Hangosta/Helsingistä/Virolahdelta Nuorgamiin. Mutta Micken kanssa tosiaan samoilla linjoilla, että Suomessa nyt vain ei ole mielekästä yhtäjaksoista patikointimaisemaa muualla kuin pohjoisimmassa Lapissa.

Siis joka puolella Suomeahan kyllä on upeita retkikohteita, upeaa erilaista luontoa. Mutta että voisi patikoida upeissa luonnontilaisissa maisemissa edes kymmeniä saati satoja kilometrejä, se vain ei talousmetsä-Suomessa ole mahdollista. (Jos olisikin Sulkavan & co. esittämät luontokäytävät halki ja ristiin rastiin Suomen...)

Sinänsä gregorin idea kulkupelin vaihtamisesta on kyllä erinomainen. Juurikin vaikka Lappeenrannasta Nurmekseen asti olisi upeaa järviluontoa aika lailla tauottomasti koko matkalle. (Eikä tarvitsisi Vilkki&Vilppaan, Lampénin tai niiden muutaman muun koko maan päästä päähän sisävesiä pitkin meloneen uskalikon tapaan meloa vastavirtaan ja hankalissa paikoissa.)

Tai ehkä toisin päin? Ensin patikointi vaikka Kilpisjärveltä Naruskaan erämaata. Sitten UKK-reittiä ja em. itärajan seudun reittejä ja ex-reittejä Kuhmon Teljoon eli Jongunjoen lähtöön. Siinä vaihto melontaan, alavirtaan Jongunjoki, Lieksanjokea Pieliseen ja siitä Saimaalle. Saimaalta ja Kuolimolta ei taitaisi olla mahdoton kehitellä tarkoilta kartoilta mielekkäähkö reitti aika vähillä kantotaipaleilla Repoveden suunnalle ja sieltä Kymijoelle ja Kotkaan.

Sitten aaveen varsinaiseen kysymykseen. Hossasta toki voisi yritellä Närängänvaaran kautta. Hanhiharju, Kaarronharju, Sapilassuo yms. kiinnostelevat kyllä. Mutta kyllä se sen jälkeen olisi aika lailla pelkkää tie- ja talousmetsäpainia Rukalle asti.

Minusta mielekkäin reitti Hossasta Rukalle on tosiaan kolmen kansallispuiston ja yhden valtion retkeilyalueen kautta koukaten. Ensin entistä, ei enää ylläpidettyä reittiä Kylmäluoman retkeilyalueelle (Somerin etelärantaa on edelleen polku, lopussa tietä pitkin Irnijärven eteläpuolitse), sieltä ylläpidettyä reittiä Syötteelle, sitten Syötteen reittejä kansallispuiston pohjoisrajalle. Tästä alkaa heikompi osuus ei-ylläpidettyä UKK-reittiä Kirintövaaraan asti. Sitten taas hyvää ja hienoa reittiä Riisitunturin kansallispuiston itäreunalle asti. Sitten olematonta reittiä Rukalle ja sen jälkeen onkin jo Karhunkierroksella.

[Normanton]

Mielestäni tuosta UKK-reitistä olisi hyvä aloittaa ja se olisi ehkä kaikkein toteuttamiskelpoisin sellaiseksi reitiksi, joka olisi ihan ylläpidetty ja merkitty maastoon. Kyllähän jokainen voi kulkea itse omia polkujaan, jos ei merkittyä reittiä kaipaa.

Harmillisesti pitkät pätkät tuosta UKK-reitistä on jääneet ylläpidon ulkopuolella ja paikoitellen reitti on vain viiva kartalla, maastosta polku on jo hävinnyt tai on hyvin heikkolaatuinen. Toisaalta iso osa on myös ihan hyvin ylläpidettyä missä se kulkee kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kautta.

Kun tuo UKK-reitti on jo tai ainakin ollut olemassa ja löytyy kartalta niin sen puolesta kampanjointi ja sen saattaminen ihan virallisen ylläpidon piiriin ei ole mahdotonta. Vaikeaa se varmasti on, etenkin kun luonto palveluista karsitaan, mutta ei mahdotonta. Täysin uuden reitin tekeminen on varmasti huomattavasti vaikeampaa. Etenkin jos halutaan jotain saman tyylistä mitä naapurimaista tai pohjois amerikasta löytyy.

Jatkosuunnitelma sitten Ruijanpolun ennallistaminen ja sitä pitkin Saariselältä aina jäämerelle.

Hyvää infoa UKK-reitistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/UKK-reitti
https://rinkkajapulkka.com/ukk-reitti-v ... ulla-2018/
https://aloneinthewild.net/2018/05/30/u ... ilopaalle/
https://www.trekkari.fi/ukk-reitti/

Itseäni kiinnostaa kyllä tuo UKK-reitti ja olen aina välillä vähän ideoinut että miten sen kulkisi. Harmillisesti työ ja lapset haittaa harrastamista ja niin pitkää vapaata ei ole.