vesistöjen ylitys

[akallio]

Kaksi sauvaa on hyvä vaihtoehto kun kyseessä on käytännössä kivikon ylitys, jonka päällä vähän vettä. Mutta jos virran voima on se päällimmäinen vaikeus niin sitten ei tosiaan toimi ollenkaan, kun ei ranteissa voimat riitä.

Naru on aina riski virtaavassa vedessä. Naruun sotkeutuminen on paljon todellisempi vaara kuin kuvittelisi. Koskiturvallisuuden oppien mukaan tuo pitäisi tehdä niin, että naru on kelluva, se on pakattu pussiin josta pääsee purkautumaan ja pussia pitää kädessä niin, että siitä pääseen helposti eroon. On melkoinen virittely ja vaikeuttaa myös sen vaikean paikan kahlausta aika paljon.

Turvallisempi vaihtoehto olisi heittää se naru joen yli ja vetää sillä tavalla rinkka yli. Heittopaikaksi ei kannata yleensä valita kahlauspaikkaa, joka on yleensä leveä ja kivinen kohta, vaan läheltä joku syvä, sileä ja kapea joen kohta.

[f7391]

Yksi keino ylitykseen on pakata rinkka riittävän isoon vedenpitävään säkkiin ja sitoa se muutaman metrin pituisella vahvalla narulla vyötäisille kiinni.

Etuja:

- rinkka ja sisältö ei pääse kastumaan
- rinkka ei pääse karkuun vaikka joutuisikin uimaan
- tasapaino on helpompi säilyttää kahlatessa kun rinkka ei ole selässä
- jos virta vie mennessään ja joutuu syvemmille vesille, rinkkaa voi hyödyntää kellutusvälineenä.

[akallio]

Rinkan sitominen vyötäisille on kyllä koskiturvallisuuden oppien näkökulmasta ihan no-no. Jos kaadut virran vietäväksi, niin voit a) sotkeutua siihen naruun, b) hirttäytyä siihen naruun, c) rinkka voi jumittua johonkin ja naru vetää sinut pinnan alle, d) sinä voit jumittua johonkin ja naru vetää sinut pinnan alle, e) tapahtuu useita näitä yhtä aikaa.

[cobbo]

^ Ei juuri naurattaisi tilanne, jossa pitäisi saada kiskottua narun päässä oleva rinkka irti jostain esteestä, samalla kun seisoo kiikkerällä ja liukkaalla joenpohjalla. Tai tulla rinkan nykäisemäksi ennalta-arvaamattomalla hetkellä, vähän samaan tyyliin kuin naruvedolla oleva ahkio joka saattaa tökätä arvaamatta risuun tai nyppylään kiinni.

[Mr_C]

Miten pitää kahlaamisessa viilekkeet ja lantiovyön on ollut aiemminkin keskustelua, jo alkuperäisessä vaellusnetissä.
Nyt ollaan jo uuden vaellusnetin versiossa 2. Oli kahlauskeskustelua 1 versiossa, mutta muistaakseni alkuperäisessä oli perusteellisin keskustelu siitä miten ja miksi toimi niin kuin toimi.
Erilaisilla syillä perusteltiin toimintatapoja kahlatessa.
Lantiovyön auki pitämistä perusteltiin sillä että saisi rinkan äkkiä selästä jos kaatuu.
Jos on kevyt rinkka niin voi onnistua, mutta raskaan rinkan kanssa ei niin äkkiä. Sen takia osa oli katsonut varmemmaksi kahlaamaan lähtiessä vapauttaa toinen käsi olkaviilekkeestä, silloin rinkka putoaa selästä melkein itsestään.
Raskaan rinkan kanssa yhdellä olkaviilekkeellä kantaminen on vielä huterampaa. Kevyellä rinkalla ei niin hankalaa.

Eri seikkoja jo silloin mietittyä katsoin että lantiovyö tiukalla ja olkaviilekkeet kevennettynä sopivasti ja rintaremmi auki on turvallisin suurimmassa osassa tilanteita. Ja niin on tullut kahlattua, lisäksi rintaremmi auki ja kamerat ja muut roikkuvat pois olkaviilekkeiden lenkeistä.
Veden varaan jouduttua ensin kädet pois olkaviilekkeistä ja sitten lantiovyö auki.
Syvään veteen joutuessa rinkka pysyy paikallaan selässä ja kädet saa pois, mikä ei onnistu jos lantiovyö on auki, kun vesi nostaa rinkan niin että kädet on olkaviilekkeiden alapäässä, lantiovyö kainaloissa.
Tuota voi vaikka kokeilla, toisen / toisten turvaamana, kun rinkka selässä hyppää uima-altaaseen.

Joskun perusteltiin lantiovyö auki kahlaamista sillä, että lantiovyön auki saaminen olisi ollut vaikeaa mm. Savotan 80-90 luvun vaihteen metallisella soljella.
Siitä olen eri mieltä, olen kantanut myös Savotan alkuperäistä LJK rinkkaa, jossa kyseinen metallisolki ja se on helppo löysyttää ja avata yhdellä kädellä.

Jos joutuu syvään veteen lantiovyö auki, niin rinkka nousee ylös ja kädet on mahdoton saada pois viilekkeista. Rinkka myös alkaa painaa päätä eteen ja alaspäin veteen, ellei ole jo lyönyt tainnuksiin.
Jo maan kamaralla kaatuminen eteenpäin voi saada rinkan iskemään niskaan, riippuen kuinka korkealle rinkan kuorma nousee ja paljonko siinä on painoa.

Riski loukkaantumiseen on isompi syvemmässä ja virtaavammassa vedessä, mutta hukkua voi jo alle 10 cm syvään veteen. Ja on myös hukkunut, kaatuminen ja pään lyöminen, sitten maataan nenä ja suu veden alla. Lisätehoa saa kun pitää lantiovyön auki, että kaatuessa rinkka lyö kunnolla niskaan ja varmistaa että pää osuu kunnolla kiviin.

[LauriA]

Jaa a. Kaipa tätä on joskus ensikesänä rantavedessä itse kokeiltava miten pääsee irti rinkasta parhaiten. Samalla kokeilla miten rinkan sadesuoja kelluttaa, eli voiko rauhallisesti virtaavan vesistön yllittää uimalla työntämällä rinkkaa edessään, vai pitääkö paketoida vaakkumiin koko rinkka.
Tällä hetkellä mennään vesistöt rinkan lantiovyö auki ja olkaimet löysinä, sekä kahdella vaellussauvalla. Maalaisjärjellä sitten katsotaan kuinka virtaava puro kyseessä. Jos tuntuu heti mahdottomalta tehdään U-käännös ja edetään jälleen.

[akuusist]

Kahluusta ei ole kovin asiantuntemusta kun vaellan harvoin vuoristossa ja varusteet on lähes aina vedenpitävästi pakattu. Lähden helposti uimaan kahluun sijaan. Tuli kuitenkin mieleen tällainen, liekö uhka vai mahdollisuus, jos on puuttomalla alueella eikä kunnon sauvoja lähimaillakaan:
- Jättää rinkan kahluupaikan ylävirran puolelle kiven taakse (tekee kasan ellei sellaista luonnostaan ole).
- Sitoo rinkkaan pitkän narun jonka toista päätä pitää kahlatessa käsissä ja 'nojaa' siihen.
- Ylityksen jälkeen kävelee ylävirran puolelle jolloin rinkka ei olekaan enää kiven takana, ja vetää sen ylitse.
Voi olla huonokin, rinkka lähteekin kiven takaa kahlatessa, tai ei lähdekään ylityksen jälkeen. Tai muuten vaan naru hyödytön. Kunhan ideoin. Ja tietenkin sauvasta voi olla muutakin apua ja sitä kuljettaa mielellään mukana.

[Aaro]

Naruun voi tukeutua niinkin (jos riittävän pitkä) että laittaa sen kiertämään lähtörannassa puun rungon tai muun riittävän liukkaan tukipisteen kautta, sitoo toisen pään vaikka vyöhönsä tai rinkan vyöhön ja liuttaa taaksejäävää kaksinkertaista köyttä edetessään. Tarvittaessa siihen voi vastarantaa kohden kallistuen tukeutua kun pitää irtopään köydestä kunnolla kiinni. Vastarannalla sitten laskee köyden vapaan pään irti ja vetää vyössä kiinni olevasta narunpuolesta lähtörannan tukipisteen kautta kiertävän (kaksinkertaisen) narun pois. Samalla tavalla veneen narun voi pujottaa vaikka kallion lenkkin läpi ja lähtiessä irrotta veneen rannalla käymättä veneestä kaksoisnarun toisen pään irrottamalla ja vetämällä
narun lenkin läpi veneeseen. Hankala selittää, mutta naru on U:n muotoisesti, U:n pohja esim puunrungon takana lähtörannalla.

[Metsän Omena]

^Samaan tapaan olen joskus yksin liikkunut lumen peittämällä jäätiköllä lyhyelti sellaisissa kohtaa, jossa on railoja. Lumiankkuri josta randoköysi kiertää. Valjaat ja atc. Köydestä ei kahluussa ole yksin niin paljon hyötyä kuin jos mukana on useampi henkilö, jolloin kokenein ja vahvin kahlaa ensin vieden köydenpään kädessään vastarannalle (toinen voi varmistaa mahdollisen rantapuun avulla, kiertymissuunta rungossa virran suuntaan kiristyvä), sitten kiinteä köysi rannalta rannalle seuraaville ja viimeiselle samanlainen varmistus kuin ensimmäiselle.

[f7391]

Rinkan sitominen vyötäisille on kyllä koskiturvallisuuden oppien näkökulmasta ihan no-no. Jos kaadut virran vietäväksi, niin voit a) sotkeutua siihen naruun, b) hirttäytyä siihen naruun, c) rinkka voi jumittua johonkin ja naru vetää sinut pinnan alle, d) sinä voit jumittua johonkin ja naru vetää sinut pinnan alle, e) tapahtuu useita näitä yhtä aikaa.

Vaikea kyllä nyt keksiä, että miten se rinkka kelluvana narunpäässä on isompi riski kuin rinkka selässä? Todennäköisemmin kaadut se rinkka selässä kuin ilman rinkkaa. En myöskään ymmärrä, mihin se rinkka tarttuisi kiinni kun sehän kelluu siinä veden pinnalla kahlaajan alavirranpuolella.

[Pepi]

Kahlaamossa on harvoin niin esteetön ja tasainen virtaus, että virrassa kelluva rinkka ei pyrkisi nykimään eri tahtiin kahlaajan kanssa tai takertumaan kiviin. Sen naruun aiheuttama veto lisää kahlaajaan kohdistuvaa sivuttaiskuormaa, kun selässä oleva rinkka vain kohottaa painopistettä. Jos narua käyttää johonkin, sen toisen pään pitäisi kyllä olla koko ajan vakaalla alustalla.

Jos kyseessä on sellainen suvanto, että rinkkaa voi uitella leppoisasti, ei siinä ole juuri muitakaan kahluuongelmia ehkä veden syvyyttä ja kylmyyttä lukuun ottamatta.

[akallio]

Vaikea kyllä nyt keksiä, että miten se rinkka kelluvana narunpäässä on isompi riski kuin rinkka selässä? Todennäköisemmin kaadut se rinkka selässä kuin ilman rinkkaa. En myöskään ymmärrä, mihin se rinkka tarttuisi kiinni kun sehän kelluu siinä veden pinnalla kahlaajan alavirranpuolella.

Suurin osa riskeistä realisoituu siinä tilanteessa jos kaatuu. Virtaavassa vedessä pitäisi aina varautua nimenomaan sitä tilannetta varten, ainakin kun mennään voimakkaassa virrassa, kuten nyt varmastikin on ajatus.

Naru on virtaavassa vedessä vaarallinen, koska pyörivä vesi voi pyörittää sen vaikka miten, varsinkin jos naru ei kellu. Jos kaadut, niin silloin päädyt samaan kasaan sen rinkan ja irtonaisen narun kanssa. Ja jos kaadut, niin silloin sinä ja/tai rinkka voitte päätyä kivien väliin tai kaatunutta puuta vasten, jääden jumiin. Kaatunut puu on uimarille erittäin vaikea pala ja jos on narulla rinkassa kiinni, niin käytännössä mahdoton.

En ole samaa mieltä, että rinkka selässä kaatuisi todennäköisemmin - päinvastoin. Mehän kuljemme rinkka selässä muutenkin ja se on hallittava ja painopisteen kannalta optimaalinen tapa kuljettaa taakkaa, verrattuna siihen, että taakka poukkoilee miten sattuu narun päässä.

Ja kuten Pepi yllä kirjoittaa, varmasti monessa tilanteessa rinkkaa voisi uittaa täysin ongelmitta sivulla, mutta ne ovat sellaisia mietoja virtoja, jossa sen voi ihan ongelmitta myös kantaa selässä. Kun tilanne vaikeutuu, niin silloin pitää ruveta huomioimaan kaatumisen riskiä ja tällöin rinkka narun päässä ei vaan tule kysymykseen.

[akuusist]

Kun en kuljeta sauvaa mutta tavarat on vesitiiviisti pakattu niin on suoraviivaiempaa mennä yli rinkkaa uittaen.
Olen kokeilut tuota kelluva rinkka narun päässä -kahlausta parissa hankalassa paikassa. Naruna toimi tukeva 3m irtohihna josta saa hyvän otteen. En sitonut sitä minnekään vaan pidin käsissä, sekä pystyäkseni nopeasti irroittautumaan että hallinnan parantamiseksi.
Sivuttaiskuormaa en kokenut ongelmaksi. Kun vähän kallistaa niin se painaa jalkoja pohjaan.
Sen sijaan kuten Pepi kirjoitti, narusta saatu tuki oli aika vaihtelevaa rinkan ajelehtiessa virrassa. Vaikka rinkkaa pystyi vähän ohjailemaan ja nykimiseen reagoimaan käsillä, siihen joutui jakamaan osan huomiosta. Ehkä harjoittelemalla tulisi mestariksi mutta olen päätynyt vain uittamaan rinkkaa vierellä, ylävirran puolella. Minulla tasapaino ilman rinkkaa on parempi kuin rinkan kanssa. Siitä ei saa yhtä hyvää tukea kuin sauvasta, mutta kaatuminen on pehmeää. Lisäksi hyvin kelluva rinkka on koskessa kiva uintikaveri.

Kovista virroista joissa rinkan paino auttaa kantajaa pysymään pohjassa kiinni ei ole kokemusta.