Tutussa paikassa käytiin katsomassa korvasieniä ja reilut 20kpl löytyi. Pieniähän nuo vielä olivat, mutta kuitenkin. Ensi viikolle luvassa hieman sateita, joten seuraavalla käynnillä saattaa löytyä lisää. Ensimmäiset verenimijätkin tulivat kahvitauolle vieraiksi.
Kalat aktivoituivat heti kun säät lämpenivät. Aamulla ilmeisesti salakat pistelivät koko rannan mitalla joitain hyönteisiä tavoitellen. Merimetsotkin olivat jättäneet hetkeksi mökkiselän rauhaan kunlöysivät paremmin kutukaloja jostain muualta. Reilu viikko sitten verkoista tuli 1 ahven nyt parikymmentä. Kaikki olivat mätiahvenia, olivatko merimetsot aikaisemmin syöneet ennakkoon tulleet maitikalat pois? Ahvenverkosta tuli myös varsinainen krokotiili, 115 cm pönäkkä hauki suu täynnä verkkoa. Laskin pelottavan verkonirroittelun jälkeen takaisin kasvamaan, kun niin puhutaan suurten kalojen puolesta ja olihan muussa saaliissakin syömistä moneksi päiväksi. Vakio rantakäärmeet myös ilmestyneet tänne Porvoon saariston laiturikiville.
Uintivesi saunarannassa +19, ei kovin usein toukokuun puolivälissä tällaisia lukemia.
Ku kuiik nousevana kuului selältä. Sinisorsa uros piirsi uintivanaansa tyyneen vedenpintaan, vastarannan kuvajaisen heijastuessa lahdekkeeseen. Tiltaltti lopetteli päivän veisuutaan. Käki kukahteli pitkin päivää, tuo ryökäles.
Ilma alkaa täyttyä huumaavista tuoksuista, luonto on puhkeamassa kukkaansa.
Tuomet, vaahterat, kielot aloittelevat, kuten mustikkakin kukintaansa.
Aika hienoja hetkiä iltapäivän, illan kuluessa, pienen puuhastelun lomassa.
Vaahterat jo tiputtelevat tehtävänsä tehneitä hedekukkiaan. Pölyttäjiä näkyi olevan töissä lämpiminä päivinä. Tuomen kukinta kertoo, että korvasieniajan pitäisi olla pian parhaimmillaan. Punakylkirastas oli tehnyt pesänsä pensasaitaani kovin matalalle ja vilkasliikenteiselle paikalle. Toissapäivänä hylkäsi sen ja nyt ovat munat kadonneet. Syytä voi vain arvailla, ehdokkaita on monia. Orava, jonka vakioreitillä pesä oli?
Lapsuusaikani luistelupaikkana palvelleelle tulvapellolle, joka pitkään oli katutöiden varikkona, tehdään leikkipuistoa. Sammakot joutuivat kutemaan kaivinkoneen jäljiltä kasvittomaan kuraojaan ja töiden jatkuminen on nyt tuhonnut jälkikasvun. Kauriit jättävät sorkanjälkiään vasta tasoitettuun multaan. Vuosia jatkuneiden katutöiden viimeistelyssä käytetty täytemaa on ollut näköjään hyvin itämiskykyinen lupiinin ja jauhosavikan siemenpankki.
Kävin Nokianvirran rannassa bongaamassa lepakoita, vesisiippoja. Lentelevät vakiopaikallaan. Siili rahisteli ruohikossa. Enpä ole pariin vuoteen tavannutkaan. Toivotaan, että onnistuu varomaan liikennettä. Rusakot sen kyllä osaavat. Sepelkyyhkystä on tullut taajamalintu. Jotkut kuulemma vihaavat sen ääntä ja kuuntelisivat pelkkää mustarastasta mieluummin. Minulle kelpaavat molemmat. Pesintä on tosin siinä vaiheessa, että äänessä ovat lähinnä kirjosieppo ja räkättirastas.
Taajaman ärhäkkä "kehittäminen" ja vanhoihin pihoihin ja joutomaille kotiutunut luonto tuppaavat kovasti törmäilemään toisiinsa.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
Pienellä lenkillä metsässä havaitsin että mustikan kukinta on runsasta täällä saaristossa. Sadesäässä en nähnyt kimalaisia, mutta seuraavana lämpimänä päivänä käyn tarkistamassa tilanteen.
OS kirjoitti: ↑13 Touko 2023 20:06
Tutussa paikassa käytiin katsomassa korvasieniä ja reilut 20kpl löytyi. Pieniähän nuo vielä olivat, mutta kuitenkin. Ensi viikolle luvassa hieman sateita, joten seuraavalla käynnillä saattaa löytyä lisää.
Toissapäivänä uudesta paikasta reilut 40 korvasientä lisää. Tänään ja huomenna sadetta, sitten taas lämpenee, joten tulevalle viikonlopulle toiveita uusien sienien suhteen.
^
Meillä oravat ovat ottaneet tavakseen perata käpynsä roskapönttömme päällä. Täytyisi olla hiukan kehittyneempi versio, niin menisi perkeet suoraan kierrätykseen.
Sepelkyyhkyt pesivät myös meidän kadullamme. Metsäkauriit ovat löytäneet pihojemme monipuolisen tarjonnan. Vaimo hakee lehden aamu kuudelta, niin talvella tuli näitä kohtaamisia.
Hossan kansallispuiston poluilla nousivat ensimmäiset korvasienet kuluneena viikonloppuna. Kaatosade jota seurasi muutama melkein helteinen päivä ilmeisesti sai aikaan sienien pullahtamisen. Sääsket valitettavasti heräsivät samasta syystä, nyt on nilkoissa kauden ensimmäiset niin kovasti kutisevat paukamat.
Lehtokerttu oli eilen saapunut lurittelemaan puutarhaan ja punavarpusta härnäsin viikko sitten. Tervapääsky vielä puuttuu,loppuviikosta lämpenee niin kai sitten voi sanoa kesän alkaneen jos pääskyt kisaa taivaalla....ja saa sammuttaa stokerin.
Punavarpunen on ollut äänessä muutamana päivänä ja yksi lintu (naaras tai nuori koiras) on vieraillut kaksi kertaa pihatuomessa syömässä lehtien alapinnoilla olevia kirvoja. Sama tarjonta kelpaa myös muille: talitiainen, sinitiainen, pikkuvarpunen, vihervarpunen ja pajulintu. Lehtokertun laulua kuuntelin tänään.