Ruoka loppu

[OS]

Ei ole koskaan loppunut.

Se onkin aika ikävää, jos hartsuherralta loppuu ruoka.

https://www.eraluvat.fi/erareppu/erahis ... nasto.html

[hartsuherra]

Se onkin aika ikävää, jos hartsuherralta loppuu ruoka.

Hyvin oivallettu. Kiitos luottamuksesta. Juu ... minun kanssani kannattaa eräillä. Ei pääse aliravitsemus, keripukki tms vaivaamaan.

[Tura]

Kerran tuli tupakkia liian vähän matkaan (yksi aski oli jäänyt autoon). Se oli henkisesti raskas havainto erämaan keskellä.

Tura (retkeilijä)turisti

[dailymail]

Juu, tupakit on joskus päässeet loppumaan. Ruokakin käynyt vähissä, mutta ei sentään loppunut kokonaan. Yksi reissu taitaa olla sellainen, että viimeiset kaksi tai kolme päivää elettiin kalalla ja minestronekeitolla. Kahvista en muista loppuiko, mutta tupakkia piisasi.

[Micke]

Ruokaa on ollut parilla vaelluksella hieman vähähkösti, mutta eipä se suuriakaan aiheuta, jos reissu ei veny suunniteltua pidemmäksi. Ekalla reisulla söin vaimon laskemia ruokia ja joka päivä oli liian vähän ruokaa. Toisella kerralla olin itse laskenut (/mieltänyt) päivällisen suuremaksi kuin se olikaan. Onneksi sain silloin turina-toverilta reilusti pähkinöitä ja mustikkakeittoa lisukkeeksi, muutoin olisi ollut todella nälkä reissun lopulla.... Tosin laihtuminen olisi itselleni vain hyväksi.....

[akuusist]

Kerran on ollut ruoka vähissä mutta se ratkesi säännöstelemällä pari päivää reittiä muuttamatta.

Päätin viime vaelluksella kokeilla miltä tuntuu jos ruoka yllättäen loppuu. Kettu vie vaikka. Osaa sitten tositilanteessa suhtautua mahdollisiin ongelmiin rauhassa. Oli sopiva tilanne niin että valmis rasitus päällä ja ruokakassi täynnä herkkuja.

Mysliaamupala, loikoilua ja lounasaikaan lähtö viittapolulle. Tunturin rinteessä ensimmäistä eväsleipää mutustaessa sain sitten tämän ajatuksen ja jätin leivänlopun variksille. Alkuun kävelin pelkällä vedellä. Iltaa kohti alkoi tulla selvästi hontelo olo. Terävyys puuttui sekä askeleesta että ajatuksesta. Ehkä osin psykosomaattistakin. Jos olisi tiennyt syövänsä pian niin olisi ollut reippaampi. Yön vietin tuvalla ja päätin ottaa suolaa veden kaveriksi. Paransi oloa selvästi. Aamulla kävely lähti hyvin käyntiin. Tiukat paikat, kinkamat ja kahlaukset piti ottaa rauhassa. Ja joka tauolta lähtiessä tuplavarmistaa että kaikki tavarat tuli mukaan. Suunnistus olisi ollut varmasti hankalampaa jos ei olisi viittapolulla. Matkan etenemistä pystyi kyllä hyvin havainnoimaan. Alkuillasta kävely tuntui edelleen sujuvan niin hyvin ettei ollut mitään epäilystä etteikö pystyisi jatkamaan koko päivän. Siinä tuli kuitenkin pari muuta kulkijaa joiden kanssa pidettiin tauko ja päätin siinä heidän syödessään ottaa seuraksi kolme jäljelläolevaa eväsleipää. Niillä eväillä sitten illaksi perille.

Kropan reaktiot olivat sinänsä ihan odotettuja, mutta tiedon ja ymmärryksen välillä on kokemus.
Lopputulema: en ala kantamaan varamuonaa mukana. Jos 2 päivää viittapolkua menee syömättä, ilman kovin ikävää oloakaan, niin en koe sitä ainakaan Suomen kesävaelluksilla tarvitsevani. Tositilanteessa sitten vaikka vähän kiertäen helppoa reittiä kohti maalikyliä.

[omat polut]

Eka Saariselkä oli aika ul, pakki, teetä, sokeria ja vähän leipää/voita/metukkaa, vähät ruoat loppui Luirolla, joiltain vaeltajilta saatiin jotain paluumatkaksi Kiilopäälle. Hyvin kulki, ei ikä painanut 10/12v. faija sitten kokemuksella.

[Tidus]

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005915975.html

Normaalipainoinen selviää ilman ruokaa pari kuukautta. Ylipainoinen vielä pidempään. Suurin osa länsimaalaisista on ylipainoisia. Parissa kuukaudessa jo kävelee aika pitkän matkan. Jos summamutikassa ottaa kompassilla suunnan johonkin suuntaan niin varmasti pääsee erämaasta pois ilman ruokaa. Suomessa ainakin. Kivaahan se ei välttämättä ole. Ruokia voi tosiaan myös säännöstellä ja esim 1000kcal päiväannoksella jo kävelee melko pitkiäkin matkoja.

[Micke]

Jos peruskulutus on vaikkapa 2000 kCal päivässä ja kehon rasva kaikkine vesineen sisältää vaikkapa 7000kCal/kg rasvakudosta, niin 2kk on 60 päivää =>60*(7000/2000)=17,1kg fläsää pois. Pitänee paikkaansa, että parikuukautta omatkin rasvavarat riittäisivät. Uskoisin että oma rasva-% on nykyään noin 25% (92 kg ukko), joten mukavan tiukkaan kuntoon keskitysleiri-dieetillä pääsisi. Toki osa rasvankulutuksesta korvautuisi proteiinimassan menettämisellä, mutta silti voisi olla hyväksi eksyä metsään pidemmäksi aikaa ilman ruokaa...

Tosin jos alkaa kävelemään niin energiankulutus nousee, sellainen nyrkkisääntö lienee, että kilo*kilometri=*kCal per kilometri. Jos kävelen ultrakevyellä pakkauksella kilometrin tiellä, käytän siihen noin 100 kCal. 15km vaellus lisäisi näin kokonaiskulutuksen => ~3500 kCal. Tällä kulutuksella laihtuminen olisi nopeampaa ja painaisin kaiketi 60 päivän jälkeen noin 60 kiloa, joka olisi painoindeksinä 19.

1000kCal annoksella per päivä mun ei ainakaan kannata mennä mihinkään jossa on ihmisiä. Tiedän nälän tekevän itsestäni ikävän, tietysti jotkut voi säilyä ihmisenä myös pitkän nälkäkuurin aikana.

[Metsän Omena]

Keskimääräisen nykyihmisen rasva-aineenvaihdunta pitkittyneessä vaellustilanteessa ilman ravintoa riittää hädin tuskin peruselintoimintojen ylläpitoon. Kunnolliseen toimintakykyyn samassa tilanteessa tarvitaan tehokas rasva-aineenvaihdunta, joka vaatii vuosia säännöllistä pitkäkestoista rasitusta kehittyäkseen.

[omat polut]

Varsinkin nuorena rasvat lähtee liikkeelle, muistan kun kymmenen päivän rymyämisen jälkeen mua luulltiin junassa Lasse Vireniksi, ei ollut rasvaa ja reissuparta.

[diver]

Eikö se elimistö toisaalta myös pyri säästämään energia varastojaan pitkäkestoisia lajeja harrastavilla henkilöillä.Tarkoittaen esim.jos harrastat vaikka juoksulajeja niin painon hallintaan ei riitä pelkkä kilometrien lisääminen kuin tiettyyn rajaan saakka ja sitten on ruvettava kontrolloimaan mitä kurkusta alas laittaa.Siis jos on painon hallinta ongelmaa.Iän myötä tämä yleensä vielä vaikuttaa korostuvan.Tästä esimerkkinä eräs kymmeniä maratoneja juossut 70v täytänyt tuttava jolla on aina ollut taipumus painon nousuun.Toki loppupeleissä se taitaa geeniperimä tuossakin paljon ratkaista.

[tunturisusi]

EI ole loppunut ruoka, mutta pari kertaa olen tullut pitkältä 10 pv reissulta takaisin niin, että jäljellä ei käytännössä mitään. Noin pitkillä reissuilla tuppaa paino väkisin laskemaan. Kulutus helposti + 5000 kcal mutta evästä 2000 - 3000 kcal per päivä.

[StefanG]

Painon pudotuksessa ei mitään väärää ellei nyt satu olemaan hernekepin fysiikka ja sitäpaitsi se on enimmäkseen nestettä joka ensin ruumiista poistuu ennenkuin alkaa läskin poltto. Itselläkin meni kerran viikon kesävaelluksella 5kg pois, yli 20 astetta ja hikoili kuin sika ja 25kg selässä. Ei millään voinut niin paljon polttaa läskiä vaan kyllä se nestettä oli.

[Micke]

Vuonna -21 ennen vaellusta paino oli 86,0kg ja vaelluksen jälkeen kotiin päästyäni 78,4kg. Vaelluksen jälkeen vielä vietin pari päivää Saariselällä hotellissa sikaillen ja nesteitä kroppaan imien. Uskoisin että suoraan vaelluksen jälkeen paino olisi ollut 75 tai 76 alkuinen. Tuolla reissulla kävelin vajaa 35km/päivä, joten jos olettaa että 3 kiloa lähti vaikka nesteitä niin 200-300g rasvakudosta olisi kadonnut päivässä, joka tarkoittaa noin 1500-2000 kCal miinuksia kulutukseen nähden per päivä.

Ruoka ei ole koskaan varsinaisesti loppunut, mutta em reissu lyheni parilla päivällä, kun jatkuva nälkä pakotti "lainaamaan" seuraavilta päiviltä.