Tulet ja pienhiukkaset

[Ursus]

Takassa minullakin on nyt tuli. Ensin laitoin turvepellosta nousseita täysin kuivia juurakoita, sitten pyöreää lehtipuuta ja lisätty HOT-puuprikettiä.
Virossa paljon asunut ystävä kertoi, että Virossa välttävät koivun polttamista siksi, että tuohi nokeaa hormeja. Eli jos haluaa välttää nokeentumista, kannattaa kuoria tuohi pois.

[Metsän Omena]

Ympäristöministeriö:
"Tuli tulee sytyttää päältä. Se on ympäristöystävällisin ja energiatehokkain tapa polttaa puuta"

Sytytän tulet tulisijaan kerettiläisesti aina samalla tavalla; kolme koivuhalkoa roitotulen tapaan. Sytytys tuohella etupäädystä alta, johon luukun venttiili syöttää ilmaa. Kuten rakotuli, on roitotulikin vaikeaa, muttei mahdotonta, saada syttymään päältä. Lisäksi kanssaeläjät tuumailisivat; nyt sillä on vintti pimentynyt lopullisesti.

[diver]

Niin se jotenkin leivinuunikin on oman kokemuksen mukaan paras sytytttää siitä keulilta jos tasaisen palamisen haluaa.Täydellä pesällä ainakin.

[honkamukka]

Meidän pystyuunin, takan saa sytytettyä ns. päältä. Tulipesä on sen muotoinen, että sopivan mittaiset puut saa ristiladottua. Alas ensin pari pilkettä ja siitä ristiin pari varvia ja sopivasti rakoa, mihin sytyt ja päälle pienempiä pilkkeitä. Hyvin syttyy ja palaa kohti rostia.
Mökillä vanhemmat pystyuunien pesät ovat kapeita, niin ladon puut pystyyn, eli hiukan vinoon.
Sopiva rako sytyille etuosaan ja tulille.
Näin toimien savut ovat säntillisen harmaat ja nousevat piipusta hyvin yläilmoihin.
Koko puuerä ei ole kylmiltään liekeissä vaan palaa tasaisesti. Mökin, vanha talon uuneissa, poltan pari pesällistä, eli teen lisäyksen sopivassa vaiheessa hiiloksen päälle.

Sekapuita, palavat sopivalla kuumuudella, eikä hajoa muurit ja piipun hormikin pysyy aika puhtaana.

[tst]

^Omissa takoissa sen verran pienet tulipesät ettei varviladonta onnistu ellei sahailisi ihan lyhyttä klapia ja siihen en ala. Niinpä klapit pystyyn hivenen vinottain kohti takaseinää ja tosiaan keskelle sytyille sopivan ilmava paikka. Liiallista polttoa vältän varmuudeksi ja sekapuu palaa. Itellä on ollut aiemmin oletus, että pihkainen puu nokeaisi helpommin, mutta se taitaakin polttaa nokea ja karstaa paremmin pois.

[Pate Teikka]

Omat klapit on 37 cm pitkiä. Ladon ne lappeelleen vieri viereen kattoon saakka. Sytytän päältä.

[hannes]

Minä ladon pönttöuuniin kaksi tai kolme kerrosta klapia - riippuu klapin koosta - jätän keskelle päälle raon johon vuolen kiehisiä/lastuja tai laitan tuohta, raon/vaon päälle sopivan klapi, ja sytytän.
Näin pakkasilla toinen kierros kun ensimmäinen on hiilloksella.

Liian kovaa imua pitää välttää jottei hormi kärsi.

Koville pakkasille laitoin pienen kamiinan lisäksi,koska pönttöuunin kapasiteetti (vanha)ei riitä.

On puuhellakin mikä mukavasti lämmittää kun keittelee, vaatii vaan enemmän huolenpitoa koska levyn päällä pitää aina olla joku astia ettei levy pääse kuumuttuaan halkeamaan kuni keittäminen on loppunut.

[luuppi]

Mun puuhellassa on levy, joka ei vaadi tuollaista.
40x60 cm, voi antaa puhkua taysilla puoli vrk ilman mitaan huolta.
Jatko-osa samaa metallia, 20 cm lisaa, joka toimii lampolevyna. Syva uurre valissa, joka estaa liika-lampenemisen. Uuni lammittaa lisaa, silloin kun on kaytossa.
Oletus etta silloin monen ruokalajin tapauksissa lampolevya tarvitaan.

Metalliseos ei sieda vetta lainkaan, silloin kun ei ole kuumana. Ruostelaikka tulee heti; tuon kun saisi perheenjasenet viela ymmartamaan/ muistamaan...

[Metsän Omena]

Stefan–Boltzmannin laki ja mustan kappaleen säteily, eli teoriaa kamiinoista:

Miksi valurautaiset tulisijat ovat tehokkaita lämmönlähteitä kun lämmitysteho on lämmönvarausta tärkeämpää. Koska tulisijan pintalämpötila vaikuttaa säteilytehoon eksponentissa 4, eli säteilyteho kasvaa erittäin nopeasti lämpötilan noustessa. Jos tulisijan pintalämpötila kaksinkertaistuu, säteilyteho kasvaa 16-kertaiseksi.

Eli jos kamiinan pinta on 300°C vastaa se lämmitysteholta reilua kolmea (3,4) samanlaista kaminaa, joiden pinta on 150°C.

edit: Korjattu virheellinen (16) luku oikeaksi (3,4)

[tiku]

Tuo säteilysuhde pitäisi varmaan laskea kelvinasteilla 423 ja 573? Tulos olisi silloin 3,4x. Aika iso jo sekin.

[Metsän Omena]

^Hyvä korjaus tuohon kirjoittamaani jälkimmäiseen kappaleeseen.

[Aaro]

Tarkoittaakohan tuo säteilyteho aika pitkälti kamiinan tehoa eli konvektion ja johtumisen välityksellä lämpöä siirtyy aika vähän. Jos näin niin voisi ajatella, että se lämpö, joka ei säteile menee pitkälti piipusta ulos, koska johonkinhan energia menee. Eli hyötysuhteen kannalta on olennaista saada kevyen kamiinan pintalämpötila mahdollisimman korkeaksi - niinkuin opimme armeijassa, että kamiinan pitää olla punainen tai keltainen.

[tiku]

Taisi Omena tahallaan meitä vedättää Mutta mielenkiintoinen juttu, kun äkkiä ajatellen tuo suhde olisi 2.

[Metsän Omena]

Vedätetään lisää. Vaaraavan tulisijan ja kamiinan hormiin menevien palokaasujen lämpötiloista. Eli hukkalämpöasia.

Jos sekä varaavassa että valurautaisessa tulisijassa palotilasta lähtevien palokaasujen lämpötilat ovat samat, tulisijoissa palokaasujen virtausnopeudet ovat samat, tulisijoissa palokaasujen reittien sisäpintojen pinta-alat ja lämpötilat ovat samat, niin palokaasut jäähtyvät yhtä paljon, jolloin tulisijoista hormiin poistuva hukkalämpö on sama eli tulisijoen hyötysuhde on sama. Tällöin valurautainen luovuttaa saman lämpömäärän nopeammin mitä varaava hitaammin. - Vielä kummallisemmaksi yleisestä oletuksesta asian tekee viimeisenä mainitsemani parametri, sisäpintojen lämpötila, sillä valurautaisen sisukset eivät saa muodonmuutosten vuoksi mistään hehkua (500°C-), mutta varaavan sisäpintojen tulitiilet ovat normaalisti paikoin 600°C.

Eli tulisijan hyötysuhdetta ei voi kategorisesti luokitella tulisijatyypin mukaan, vaan tulisijayksilön, johon vaikuttaa merkittävästi palokaasujen reitti.

[akuusist]

^ Nyt lipsuu vähän aiheesta: Ilmeisesti sähköverkottomana kamiinoitsijana, oletko käyttänyt peltier-elementtejä? Vai onko turhaa kikkailua jos parempiakin metodeja pikkutarpeisiin kuten netinkäyttöön on?