Missä melottu 2024

[Eräkulkuri]

Jokihyppelyä packraftilla karkeasti reitilllä Korsajärvi - Vaskojoen tupa - Sallivaara - Hammasjärvi - Ivalo. Aika siksakkia. Eniten tähtiä keräsivät: Vaskon latvavesien erämaatunnelma ja Vaijoen kanjoni Lemmenjoella. Kultaiset muistot saattavat olla tietty sääperäisiäkin., olihan hyvä räkkä ja sadetuhnuinen ilma.

Huuvajärven kivikämppää katselin sillä silmällä voisiko tehdä korjausreissun myöhemmin, mutta ei minun taidoillani. Jyrkänteenpuoleinen sivuseinä on osin romahtanut ja oviseinän laastit rapisseet. Katosta on jäljellä lähinnä roskaa

Kiinnostaisi tarkemmin tuo reitti, koska se on kyllä todella vaativa. Lähdittekö Puljusta vanhaa kullankaivajien reittiä Vietkajokea ylös Huuvajärvelle ja edelleen Ivalojoelle ja Vaskolle, jota myös Ervasti ja Lepistö kulkivat kuten niin monet muutkin aikanaan?

Tuolta löytyvät Suomen viimeiset todelliset erämaat.

[akuusist]

Sain peukalokyydin Nunnasen eteläpuolelle kohtaan josta kuljin Armobuolzan kautta ja poroaitaa Korsatuvalle. Se oli onneksi sääskitiivis. Sieltä Huuvajärvelle Jolkkavaarojen yli, ja Vaskolompoloon taas Repojokea ylös ja Hotelliharjua pitkin. Vene painaa varusteineen noin 5kg joten sitä kantaa tai hinaa aika kevyesti eikä ole tarvetta pysytellä jokilaaksoissa jos kävelyreitti on sujuvampi.

Toimisikohan linkki karttakuvaan ja saakohan siitä selvää:
.https://shorturl.at/31avZ

Jaha, ei kai kovin hyvin. Olen Ivalossa campingmökissä lepopäivää viettämässä ja reissu jatkuu vielä. Laitan sitten kotoa vielä pari kuvaa Huuvan kämpän nykykunnosta.

[Hanu]

Huikea reissu! Todellakin ollaan melkoisessa erämaassa tuolla Huuvaäytsillä. Kivikämppä rapautukoon rauhassa, jotta säilyy erämaana.

[Janne Pyykkö]

Vuoden 2024 ensimmäisellä Lapin retkellä (8.-14. kesäkuuta) kävin Tsuokkajoella (Cuogga), jossa tosin olin käynyt myös 2016. Nyt sain parempia valokuvia. Tarinalinkki tässä.

[Micke]

Juhannuksen seutuun meloimme 5 päivää Linnasaaren kp:ssa ja Joutenvedellä. 5 päivään tuli noin 110 km melontaa, joten aikaa oli hyvin tutkia myös saaria. Jostain syystä en ole aiemmin melonut alueella, mutta onhan alue hieno, kun on paljon liki mökittömiä rantoja. Itse Linnansaaren alueellakin joitakin mökkejä on, mutta ei mahdottoman paljoa, eikä ne juuri omaa luonto kokemusta haitanneet.

Norppia ei näkynyt, mutta kolme kalasääsken pesää tuli ohitettua. Valitettavasti noi pesät huomaa vasta melko läheltä, kun emolintu lehahtaa siivilleen, mutta tuskin nopeasti ohi lipuvasta kajakista on suurtakaan haittaa.

Olimme liikkeellä kaksikkokajakilla, joka oli parin melko tuulisen päivän vuoksi paikallaan, mutta ihan hyvin kanootillakin olisi pärjännyt. Sinänsä kanootilla olisi ollut hauskempaa meloa.

[omat polut]

Tämä teki vaikutuksen, purjeella viritetyllä soutuveneellä Ahvenanmaan kierto ja vielä paluu stadiin. Mukavia pikku videoita, hieno reissu.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/1851425 ... hvenanmaan

[OS]

Kolmen päivän täsmäreissu Inarijärvelle, jonka aikana siirryin iällisesti seuraavalle vuosikymmenelle.

[Micke]

Puruvedellä meloimme melontaseuran kanssa 4 päivää, mukava reissu ja erityisen rentoa oli se, ettei tarvinnut tehdä muuta kuin meloa porukan perällä. Kelit oli tyynet, lämpötila helteistä ja vesi oli kirkasta, eikä sinilevästä ainakaan visuaalisesti tarkastellen jälkeäkään. Varmuuden vuoksi kaikki juomavedet kuljetimme kuitenkin kajakeissa.

[Pohjantikka]

Sain peukalokyydin Nunnasen eteläpuolelle kohtaan josta kuljin Armobuolzan kautta ja poroaitaa Korsatuvalle. Se oli onneksi sääskitiivis. Sieltä Huuvajärvelle Jolkkavaarojen yli, ja Vaskolompoloon taas Repojokea ylös ja Hotelliharjua pitkin. Vene painaa varusteineen noin 5kg joten sitä kantaa tai hinaa aika kevyesti eikä ole tarvetta pysytellä jokilaaksoissa jos kävelyreitti on sujuvampi.

Toimisikohan linkki karttakuvaan ja saakohan siitä selvää:
.https://shorturl.at/31avZ

Jaha, ei kai kovin hyvin. Olen Ivalossa campingmökissä lepopäivää viettämässä ja reissu jatkuu vielä. Laitan sitten kotoa vielä pari kuvaa Huuvan kämpän nykykunnosta.

Muistaakseni Lemmenjoen takamaat -ketjussa on joskus pohdittu, että Armobuolzan suunnasta jokien ylityksiä ilman vastauksia. Voisitko tuonne ketjuun mahdollisesti kertoa, että mistä menit jokien yli?
Lemmenjoen takamaat

[torvelo]

Simojokea tuli melottua kesäkuussa 100 km kolmessa päivässä. Paljon helppoja koskia; meno ei ollut tylsää. Isoin hankaluus on juomavesi, ellei rohkene käyttämään jokivettä, tai pyydä mökkiläisiltä. Jos menen tuonne uudestaan, jemmaan juomavettä etukäteen matkan varrelle pariin kohtaan.

Heinäkuussa kaverin kanssa laskettiin Näätämöjoki joen alusta Iijärveltä Neiden Fjellstueen asti. Siinä menikin aikaa 11 päivää, johon sisältyi lisäelintarvikkeiden ostoreissu Näätämöstä retken puolivälissä koska oli tullut aliarvioitua retken vaatima aika. Patikoitiin Opukasjärveltä Sevettiin Sevetti-Pulmanki -polkua pitkin ja käytiin Näätämön K-marketilla ostoksilla, ja samaa reittiä takaisin. Lähtöpaikkaan otettiin kopterikyyti – pitihän se kerran kokea.

Packraftit ottivat reissussa melkoisesti vahinkoa. Itselläni eräässä koskessa terävä kivi teki 3+3 sentin suorakulman muotoisen viillon pohjaan. Alla höyrysulkuteippi ja päällä gorillateippiä molemmin puolin repeymää toimi retken loppuun asti, hämmästyttävästi. Muunkinlaisia reikiä tuli, sekä kahden kiinnityslenkin repeytyminen. Voi sanoa että kalusto näyttää nyt sodassa käyneeltä.

Vesitilanne oli hyvä. Tapaamamme joella monesti käynyt norjalaisporukka kertoi että vettä on reilusti enemmän kuin heinäkuussa yleensä. Kuumuudesta ja kuivuudesta johtuen alettiin kuitenkin olemaan melko lähellä normaalia vedenkorkeutta retken loppupuolella.

Packraftit kanoottityylisiä MRS Nomadeja, jotka eivät erityisen hyvin tiukkoja kääntöjä vaativiin koskiin soveltuneet, mutta useimmat III-luokan kosket kuitenkin laskettiin, vaihtelevin tyylipistein.

Haastava mutta antoisa retki kaikkiaan.

Video Kallokosken laskusta:

[OS]

Hienostihan tuo Kallokoski teillä meni. Pientä ylimääräistä ohjelmaa siinä vasemmalle kääntyvässä mutkassa, mutta nuohan kuuluvat lajin luonteeseen. Itse temppuilin aikanaan Prijon Yukon-kajakilla samassa paikassa, mutta jotenkin selvisin kuitenkin kaatumatta. Kaatuminen tapahtui sitten hieman alempana, kun ajauduin päin kiveä, enkä osannut hoitaa tilannetta niin, että olisin pysynyt pystyssä. Veden alla pää kolahti kiveen siten, että silmälasin oikean linssin kehys iski kulmakarvan kohdalle pienen haavan, onneksi lasit säilyivät ehjinä. Ilman kypärää olisi saattanut käydä huonommin. Kallokoski laskutti tuosta huonosta laskustani sen verran, että kameran jalusta, Trangia ja puukko vaihtoivat omistajaa.

[torvelo]

Varmasti on ollut kuumottavat paikat. Retkikajakki tuntuu omalla vähäisellä kokemuksellani todella haastavalta peliltä noin vauhdikkaisiin koskiin.

[Janne Pyykkö]

Heinäkuun 839 km pituisen melontaretken tarina numero 4 -- eli kuinka mutkikkaasti kuljin kumikanootilla Inarijärven läpi Näätämöön. Tarina tässä.

[OS]

Kokonaisuutena kyllä aikamoinen ja ainutkertainen reissu. Jannen sitkeyttä ei voi kuin arvostaa, "perässämelojia ja -reissaajia" ei taida olla jonossa kovinkaan monta. Olin itse Inarilla viikkoa aiemmin osin samoilla seuduilla mm. tuolla Punaisen tuvan ja Kuorpasaaren alueilla.

[diver]

Hienoa.Iso hatunnosto tuollekin reissulle.En pystyisi moiseen.