Missä melottu 2024

[akuusist]

Avasin jokimelontakauden sup-laudalla (istuen tai polvillaan, kajakkimela) ja kyllä oli näppärä peli pusikkoisessa uomassa. Aivan eri luokkaa minusta kuin kajakki, packraft tai jopa kanootti. Heitti vaan mokoma pari kertaa selästään. Pitää kouluttaa.

[akallio]

Mikä siinä oli erityisesti packraftiin verrattuna näppärämpää?

Itsekin pitänyt suppia kokeilla jonkinlaisessa vaelluskäytössä, mutta toistaiseksi on kokeilematta.

[akuusist]

Sup-laudalla on helppo liikkua eteen-taakse, mikä auttaa 'pohja ottaa kiinni' -esteiden ylittämisessä. Se on riittävän kapea jotta puun rungolla seisoja voi vetää sen rungon yli jalkojen välistä (Janne Pyykön kirjoituksista opittu tekniikka). Mahtuu pienemmistä ja varsinkin matalammista raoista kuin muut vesikulkuneuvot. Joen yli kaatuneen puun voi useinkin ohittaa niin että lauta menee ali ja meloja astuu kohdalla yli. Armottomista puskista läpi mennessä voi mennä päinmakuulle ja kiskoa käsin pajunvarsista. Joskaan kolmikosta mies, mela, lauta, kaikki eivät aina saapuneet yhtäaikaa perille.
Mutta tasapaino on koetuksella istuessakin ja onhan se packraftia painavampi. On siis oleellista että tykkää rymyämisestä koska helpolla joella moni muu laite on rennompi.

Ellet omista Sup-lautaa niin lainaan Espoonlahdesta. Painoa 6-7kg plus vajaa pari kiloa melasta ja pumpusta.

[akallio]

^ Enpä tullut tuollaisia käyttötapoja ajatelleeksikaan. Toki jos tavaroita ei ole tai ovat koko ajan selässä, niin sitten tietysti packraft on niin kevyt, että sen voi vaikka heittää yli monista esteistä.

Suomalaisia pikku-uomia, ja vähän isompiakin, meloessa rymyäminen on kyllä aika yleinen tapa edetä. Saattaisinpa joskus suppia kokeillakin tässä tarkoituksesta, kiitos tarjouksesta, pistetään mieleen!

[naavahauki]

Tulvametsissä tuli käytyä. On se mukavaa pujotella kajakilla puiden lomassa. Aurinko paistoi ja linnut lauloi. Kekomuurahaiset olivat lautanrakennuspuuhissa...miettivät, että jääkö koko keko veden alle?
Riittävästi kun olin järveä metsiä pitkin kiertänyt, tuli jäätä vastaan ja jouduinkin kiertämään kohtalaisen lisälenkin alkupisteeseen päästäkseni. Kivaa puikkojään helinää kuitenkin sain kuunnella jäätikköä kiertäessä.

[akuusist]

Urpalanjoki väliltä Suoknuuti-Kaitai. Olen hakenut Etelä-Suomen jokia jotka virtaisivat pidemmän matkan metsässä. Paljonhan noita ei ole koska pellot on usein jokilaaksoissa. Karvianjoen alaosat, Urpalanjoki, Haukkajoki tuollaisista sopivankokoisista. Ehkä vähän pettymys. Olisi pitänyt tarkistaa myös paikkatietoikkunan 'puuston ikä' näkymä. 30km matkalta noin 300 metriä oli sellaista että molemmin puolin olisi edes 50 vuotiasta metsää. Koskipaikoista kannettiin ohi Kasarinjärven jälkeinen myllyn paikka kun näkyi teräviä louhittuja kiviä ja Tevalaisenkoski joka olisi ollut varmaan tosi hauska isommalla ja osaavammalla ryhmällä.

[akallio]

^ Tuttuja oli juuri eilen Tevalaisenkoskella. Itsekin olin viime vuonna kevättulvan aikaan. Siinä saa olla aika hereillä, vesi virtaa lujaa ja pienessä uomassa tulee kaikki vastaan nopeasti. Koskiluokitus tähän aikaan olisi suunnilleen (suomalainen) III.

[torvelo]

Melontakausi avattu Porvoonjoella, välillä Savijoki–Tukkila. Tarkoitus oli jatkaa Porvooseen asti mutta sade toisena päivänä johti retken lyhentämiseen. Pienet kosket antoivat mukavasti vauhtia, mutta isommat, kuten Hiirkoski, jätettiin laskematta tällä vedenkorkeudella. Suositeltava kevätmelontakohde Uudellamaalla.

[Janne Pyykkö]

Melottiin Vantaanjoki 13.-14.4.2024. Vantaanjoen melonnan aloitus (Riihimäeltä) on nykyisin erilainen kuin aiemmin ja pituus kasvanut 93 => 94 kilometriin. Tässä perinteinen kevättarina, jossa mennään Riihimäeltä merelle 2 päivässä.

[Janne Pyykkö]

Sup-laudalla on helppo liikkua eteen-taakse, mikä auttaa 'pohja ottaa kiinni' -esteiden ylittämisessä. Se on riittävän kapea jotta puun rungolla seisoja voi vetää sen rungon yli jalkojen välistä (Janne Pyykön kirjoituksista opittu tekniikka). (...)

Kiitän huomiosta! Käytän tuota yksikkökumikanootissa. Kaksikkoni on niin leveä, ettei yllä.

[Hanu]

Kiitos Jannelle taas tarinasta! Mukavasti pääsee tunnelmaan.

[Heikki]

Eteläinen veljesmaamme Viro on reippaasti ajanut meidän ohitsemme massamelonta tapahtumien väkimäärissä. Olen katsellut Vöhandu melonnasta videoita tältä keväältä ja hyvin ovat saaneet kansaa liikkeelle.

[Janne Pyykkö]

Kävimme Baltiassa vappumelonnalla, 6 henkeä, 4 kanoottia, 5 päivää, 159 kilometriä veden ollessa tulvakorkeudessa ilman yhtään voimalaohitusta. Tarinan voi lukea täältä.

[Micke]

Melontakausi tuli availtua Baggö-Jussarö-Fladalandet-Baggö reissulla, 3 yötä saatiin tuohon tuhrattua, kun Jussarössä kiertelimme yhden päivän metsiä ja kallioita. Maanantaina keskituuli vaihteli 10 m/s kahta puolta, joka ei houkutellut jatkamaan illasta kohti Fladoja, vaan suosiolla odottelimme toisen yön parempaa keliä. Melonta kilsoja ehkä 35 km, jonka pitäisi olla päivämatka kai??

[akuusist]

Jokihyppelyä packraftilla karkeasti reitilllä Korsajärvi - Vaskojoen tupa - Sallivaara - Hammasjärvi - Ivalo. Aika siksakkia. Eniten tähtiä keräsivät: Vaskon latvavesien erämaatunnelma ja Vaijoen kanjoni Lemmenjoella. Kultaiset muistot saattavat olla tietty sääperäisiäkin., olihan hyvä räkkä ja sadetuhnuinen ilma.

Huuvajärven kivikämppää katselin sillä silmällä voisiko tehdä korjausreissun myöhemmin, mutta ei minun taidoillani. Jyrkänteenpuoleinen sivuseinä on osin romahtanut ja oviseinän laastit rapisseet. Katosta on jäljellä lähinnä roskaa