Lappihulluus

tst
Viestit: 6622
Liittynyt: 20 Heinä 2006 21:36

Viesti Kirjoittaja tst »

amatööri kirjoitti:Pilkkireissu lyöty lukkoon ja ensi kesän reittisuunnitelma jo hyvällä mallilla.Mukavaa.
Tulevan kesän ykköskeikka on ollut jo monen monta kertaa mielessä ja kohteetkin on jo monesti tullut suunniteltua. Ilmat ja mahdolliset sulamattomat lumet kuten tänä kesänä vaikuttavat lopulliseen valintaan, olympiakisat sotkevat kyllä aikataulua. Onneksi ei ymmärrä tuosta pilkkihommasta mitään niin ei tarvitse sellaista mietiskellä. Tietysti jos saalis olisi mahdollisia isohkoja rautuja pikku ahventen sijaan ja mahtimaisemissa niin olisin kiinnostunut.


Avatar
blueraven
Viestit: 915
Liittynyt: 19 Huhti 2006 12:04

Viesti Kirjoittaja blueraven »

Tiedostan olevani myös lapin hullu.
Jo alle kouluikäisestä, vaikka ensimmäiselle lapinreissulle pääsinkin vasta lukion jälkeen.
tst
Viestit: 6622
Liittynyt: 20 Heinä 2006 21:36

Re:

Viesti Kirjoittaja tst »

rautu kirjoitti: 01 Joulu 2015 12:14 Lapinhulluus on häviämässä päin. Luontoon liittyyvää touhua on tarpeeksi oman kämpän maastossa. Hyvässä lykyssä kohta on jonkinmoinen pätkä Keiteleen rantaakin puuhapalstana.

Ei enää jouda pohjoiseen, jos ei sitten tosi hyvää reissua ole tiedossa. Jotain melontareissua on kaverit suunnitelleet lappiin ensi kesäksi, mutta odottelen valmista suunnitelmaa, ennenkuin lupaudun mukaan.

Ehkä riekkometsälle lähivuosina.
Onkos rautu enää edes näillä virtuaalivaellus sivuilla?
tst
Viestit: 6622
Liittynyt: 20 Heinä 2006 21:36

Re: Lappihulluus

Viesti Kirjoittaja tst »

Miten itse kullakin lapinhulluus alkoi, kertapläjäyksenä vai pikkuhiljaa hivuttamalla? Itellä kertapläjäyksenä, ekalla varsinaisena vaelluskeikalla korkeat huiput lumosi tasamaan tallaajan. Tauti alkoi Kilpisjärvellä kun näki Pältsan ja Paraksen suunnan huiput ja sinne sitten mentiinkin. Jäämerta kohti laskeutuessa alkanut tauti paheni, muistan kun kuski sanoi ettei joka paikkaan tarvitsisi pysähtyä kuvaamaan, että päästäisiin perillekin sillä kohta vaan paranee ja maisemathan tosiaan vaan parani. Signaldalenin laakso oli ihan unelmaa. Pahasti värisokeana Kilpisjärventien ruskasta en tajunnut mitään, sitä nuo pari muuta kovasti ihailivat.
Ursus
Viestit: 9699
Liittynyt: 13 Tammi 2006 19:01
Paikkakunta: K-P Suomenselkä

Re: Lappihulluus

Viesti Kirjoittaja Ursus »

Tänään tapasin miehen, joka oli ollut viisi vuotta töissä Sodankylässä. Palasi takaisin Keski-Suomeen, mutta kaipuu Lappiin kuului jääneen. Siksi välillä tekevät reissun, vissiin tuota hullluutta hoitaakseen.
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
Hanu
Viestit: 4095
Liittynyt: 03 Heinä 2007 14:30

Re: Lappihulluus

Viesti Kirjoittaja Hanu »

Minulle tauti on periytýnyt ja jalostunut pahemmaksi. Vuoden vanhana alkanut ja yhä jatkuu. Ja kaiken pahan lisäksi myös siirretty seuraavalle polvelle edes jonkin tasoisena.
Micke
Viestit: 2422
Liittynyt: 30 Maalis 2011 14:15
Paikkakunta: Maalla

Re: Lappihulluus

Viesti Kirjoittaja Micke »

Itse sain "Lapin hulluuden" kun äiti meni ostamaan isälleni 40 vuotislahjaksi Tapiola kirjasarjan, kun olin 11 vuotias (tai no sitä ennen isän kanssa metsästysreissuilla tervastulet jostain 6 vuotiaasta lähtien jne, mikä oli kipinän alku?). 6-osaisen Tapiolan kun luin läpi huolella ja vielä palaten, oli "porttiteoria" totta (mutta opinkin tietysti siitä paljon), oli pakko päästä lukemaan kaikki kirjaston antimet retkeilyn alalta. Martti Heleniuksen "Retkeilijän varustieto" ym kirjat kävivät useinkin kädessä. Ekat 3x Lappiin faijan kanssa 14-16 vuotiaana ja sitten oma reissu kaverin kanssa 17 vuotiaana Haltille. Viime maitulla reissulla kundien kunto oli kova, itseluottamus oli vähintään 101%, mutta oikeasti erätaitojen taso ei ollut kyllä itseluottamuksen tasolla. Onneksi kahlaukset tyhmistä paikoista sai paikattua kunnolla. Melkein pelottaisi jos olisin nykyisin tuolla testo-purskeella liikenteessä, ihan hölmöä hommaa.

Mutta antoisa on ollut matka nuoresta kollista, joka halusi Lappiin omin voimin kaverin kanssa, tähän +50-vuotiaaseen ukkoon, joka edelleen ehkä haluaa tehdä sen ison reissun, mutta mielessä on ehkä enemmän joku melonta Boundary Waters alueelle kumppanin kanssa, sellainen once in the life time keikka.

Luulen kyllä että ne oleelliset erätaidot olivat parhaimmillaan joskus 30-vuotiaana, kun se raaka suorituskyky on kuitenkin se mikä ratkaisee osaavilla miten käy.
"This is my nature, who I am
If you don´t like it, here I stand"
Nuortti
Viestit: 1032
Liittynyt: 23 Loka 2021 16:01

Re: Lappihulluus

Viesti Kirjoittaja Nuortti »

Lapin hulluus on mielisairauteni ja onneksi siihen ei ole lääkettä.
Avatar
Eräkulkuri
Viestit: 3208
Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56

Re: Lappihulluus

Viesti Kirjoittaja Eräkulkuri »

Micke kirjoitti: 09 Heinä 2024 00:39 Luulen kyllä että ne oleelliset erätaidot olivat parhaimmillaan joskus 30-vuotiaana, kun se raaka suorituskyky on kuitenkin se mikä ratkaisee osaavilla miten käy.
Minä uskon, että erätaidot kehittyvät eräelämän myötä, vaikka ikää tuleekin lisää. Ennen oli niin, että myös erätiedot karttuivat kokemusten kasvaessa. Nykyisin retkeily taitaa olla muuttunut niin laitekeskeiseksi ja teknokraattiseksi, että nuorempi polvi hallitsee sen heti alkuun paremmin kuin vanhat konkarit. No fyysinen kunto heikkenee ikääntymisen myötä ilman muuta, mutta pitkäkestoinen jutaaminen sujuu joiltakin vanhoilta jopa paremmin kuin nuorilta.
Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
Walker
Viestit: 1798
Liittynyt: 31 Joulu 2007 17:55

Re: Lappihulluus

Viesti Kirjoittaja Walker »

Kuulin kerran sanottavan, että lapinhulluus on hyvänlaatuinen sairaus, mikä vain paranee pahetessaan.
Polku on siinä, missä mies kulkee.
Vastaa Viestiin