Heitetty reissu

[naavahauki]

Hammastunturin haituvilla etelään joutavina katsellessamme, tuli vaikutelma, että sieltä se mäntymetsä on tulossa.
Noilta Suomen kumpareilta on kiva antaa ajatuksien soljua, miten siellä on vedetkin vaikuttaneet aiemmin.

[Juurakko2]

Havupuurajan nousuun vaikuttaa käsittääkseni ilmaston lämpenemisen ohella erittäin voimakkaasti myös ylilaidunnus. Kun jäkälää ei enää ole, tunturit nummettuvat ja männyn elinolosuhteet paranevat myös sitä kautta.

[Pepi]

Ei siitä kai kovin pitkä aika ole, kun Lapissa metsänraja aleni ja paljakat laajenivat. Kun vuonna 1970 hiihdimme Muotkan halki etelään kohti Vaskoa, näin komeita keloja vielä pystyssä kaukana silloisen havumetsärajan yläpuolella. Nyt metsä valtaa takaisin alaa, jossa sitä on ennen ollut.

Jäkälä antaa tilaa ruohoille ja muille putkilokasveille, vaikka ylilaidunnusta ei olisikaan. Se ei pärjää kilpailussa enää sen jälkeen, kun on itse omilla lahoamistuotteillaan rehevöittänyt pintamaan. Laiduntajat pääsevät syömään ravitsevampaa ruohoa.

Etelän rehevät maat pusikoituvat ja ryteiköityvät ilman ihmistoimintaa. Ne sopivat olemiseen, kun taas kulkemiseen sopivat karummat maat.

[luuppi]

Atlanttisella lampokaudella, kts. 1. kuvio linkitetyssa ko. kauden ajoittumisesta, puuraja Lapissa oli paikoin 100m nykyista ylempana
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhavu ... ja-osa-ii/.

Nyttemmin tehty (paikoitellen!) isoa vahinkoa MH:n toimesta hakkaamalla myos latvametsat. Jo 30-luvulla MH:n arviointitston (ROI) nokkamiehet tiesivat, etta nain EI pida tehda, mutta viisaus ehti haihtua valilla
- MH:n historiikeista olen ymmartanyt, etta oppia haettiin - ehka vahan suoraviivaisesti - P-Amerikasta

[hannes]

Mielenkiintoinen piheenvuoro Vuoriolta, kuitenkin : Espanjan hetkelliset pakkaset ovat paikallinen sääilmiö ja maapallon ilmasto on muuttunut aina luonnonilmiöiden takia - vai miten sen nyt sanoisi, nyt kuitenkin ihminen fossiilisilla ym. on saanut luonnosta riippumattoman ' ylimääräisen' lämpenemisen aikaan.

[luuppi]

Seuraava jaakausi on peruutettu... siihen tosin olisi ollut 50 000 v aikaa.

Vuorion kuvioon 2 (ymmarsin etta han on yhdistellyt perusaineistoja) sisaltyy hiilidioksiidi/keskilampo kehitysura. Aika hammentava, erityisesti kun yleisesti vaitetaan etta Huippuvuorilla (suoraan pohjoiseen havaintoalueesta) lampeneminen etenee 4x sen, mita maapallolla keskimaarin (?).

[hannes]

Eteneehän se lämpeneminen meilläkin nopeammin kuin etelämpänä

[omat polut]

Pohjoinen lämpenee nyt maapallolla nopeimmin. Tämä on fakta, satelliittimittaukset ovat lahjomattomia. Syy vaan on epäselvä.

[Metsän Omena]

^ ,^^, ^^^
Offtopicia vielä. Jos ydinsota laskisi välittömästi maapallon keskilämpötilaa pitkäksi aikaa parilla kymmenellä asteella, niin miksei mikäli ilmastonlämpeneminen osoittautuisi elämälle kriittiseksi asiaksi, posauteltaisi hallitusti jossakin sopivan syrjäisissä paikoissa sopiva määrä ydinlatauksia lämpötilojen palauttamisen nimissä? Säteilyn kaukolaskeuma on silloin paljon pienempi paha.

[Ursus]

Onhan noita possauteltukin useampia eikä ilmasto ole niistä käsittääkseni yhtään jäähtynyt. Mutta jos Krakatau tai muut suuret tulivuoret purkautuvat kaikki lyhyen ajan sisällä, voi maan uumenista nouseva töyhkä jäähdyttää auringonvaloa suodattaessaan niin, että pitkillä kalsareilla on käyttöä kesällä muillakin kuin vanhoilla miehillä.

[Janne Pyykkö]

Kiitos Janne jälleen seikkaperäisestä reissukertomuksesta. Huh, miten aika rientää! Siitä on kohta 30 vuotta, kun Kevon reitin patikoituamme kaverin piti lähteä kotiin, mutta minulla oli vielä aikaa. Jatkoin Kenesjärveltä etelään ja kävelin Cuoggan vartta Gaskkamus Cuokkajavrille asti ja käänsin sitten Ravdoskaidin kautta Petsikkoon bussille. Komea oli kuru, mutta sen aikaisella kameralla ei tullut mitään hyviä otoksia, ja nekin ovat paperikuvina hautautuneet jonnekin. Kiva nähdä tuoreita hyviä kuvia.

Koetin blogisi kommenttikentässä kysyä, mutta sinne ei ilmeisesti pystykään kommentoimaan? Ainakaan minä en onnistunut. Joten kysyn tässä: Haistoitteko mitään erityistä, kun ylititte Suttesjohkan? En kerro vielä enempää, etten vaikuta muistikuviisi.

Kiitos kysymyksestä Jouni. Mitään ylimääräistä (haju)aistimusta ei Suttesjohkaa ylittäessä ollut. Enemmän taivastelua, kuinka kuivan syksyn aikaan tässä voi virrata näin paljon vettä -- ja sen pohdintaa, että tätä voisi hyvin nousta kanootilla ylös. (Blogin kommenttikentän toimivuudesta en enempää tiedä.)

[Jouni]

Kiitos vastauksesta Janne. Siksi kysyin, kun muutama vuosi sitten Suttesjohkan rantaa hiihtäessäni joki haisi aivan mädältä kananmunalta. Eli vedessä oli varmaan paljon rikkivetyä. Ilmeisesti tätä ilmiötä siis ei ole tuossa joessa kesällä, mutta talvella on - ellei ollut joku poikkeustalvi.

Uskon osaavani vastata taivasteluunne. Tämä on siis Suttesjohka. Toinen Suttesjohka on Kevon reitin lähtöpaikalla, se tunnetaan paremmin nimellä Sulaoja. Sulaojan lähdettä, Suttesgaldu, pidetään Suomen suurimpana lähteenä, ja siitä purkautuva puro pysyy talvellakin sulana, siitä nimi. Vettä purkautuu yli 30 000 m3 per vuorokausi.

Sama homma tällä itäisemmällä Suttesjohkalla: Seurailin silloin hiihdellessäni jokea noin kolmen kilometrin matkan. Oli huhtikuu, mutta kaikki muut purot pääasiassa jäässä. Tämä oli sula koko tuon matkan mitä siinä lähellä hiihdin. Latvalla on Suttesjavri. Veikkaan, että sekin on suuri lähde, eli vettä purkautuu kuivanakin kesänä runsaasti. Täytyy joskus käydä katsomassa. (Ylipäänsä minkään Suttes-alkuisen järven, lammen tai joen yli ei kannattane talvella tuosta vain hiihtää.)

[Hanu]

Metsälehdessä oli tänä vuonna juttua metsärajan tutkimuksesta. En löytänyt tähän hätään netistä sitä juttua.

Aikoinaan oli suuri pelko, että metsää ei saada uudistumaan metsärajan läheisyydessä. Säädettiin oikein suojametsälaki, joka on sittemmin kumottu 1997 vuoden alusta. Nyt sitten pelätään tunturien metsittymistä. Muotkalla omien havaintojeni mukaan hirvet torjuu tehokkaasti männyn leviämistä.

[Janne Pyykkö]

Uskon osaavani vastata taivasteluunne. Tämä on siis Suttesjohka. Toinen Suttesjohka on Kevon reitin lähtöpaikalla, se tunnetaan paremmin nimellä Sulaoja. Sulaojan lähdettä, Suttesgaldu, pidetään Suomen suurimpana lähteenä, ja siitä purkautuva puro pysyy talvellakin sulana, siitä nimi. Vettä purkautuu yli 30 000 m3 per vuorokausi.

Sama homma tällä itäisemmällä Suttesjohkalla: Seurailin silloin hiihdellessäni jokea noin kolmen kilometrin matkan. Oli huhtikuu, mutta kaikki muut purot pääasiassa jäässä. Tämä oli sula koko tuon matkan mitä siinä lähellä hiihdin. Latvalla on Suttesjavri. Veikkaan, että sekin on suuri lähde, eli vettä purkautuu kuivanakin kesänä runsaasti. Täytyy joskus käydä katsomassa. (Ylipäänsä minkään Suttes-alkuisen järven, lammen tai joen yli ei kannattane talvella tuosta vain hiihtää.)

Hmm. Ostan tuon Suttes-teorian. Hyvä selitys. (Mahdollinen lähde yläjuoksulla tuli minullekin mieleen, mutten kehdannut sellaista ehdottaa.)

[Micke]

Kuun alkuun tuli kuljeksittua Saariselän maisemissa 8 päivää, päivämätkat olivat melko lyhyitä, mutta silti juuri sopivia loppusyksyn lyhenevään päivään. Tällä kertaa aloitimme reissun Raja-joosepista, eli juna- ja bussimatkan jälkeen jatkoimme Jooseppiin taksilla, joka oli kyllä hintansa arvoinen sijoitus. Oli mukavaa päästä tekemään reissu pisteestä A, pisteeseen B, kun yleensä on tullut tehtyä rengasreitti. Ehkäpä olisi kuitenkin kannattanut mennä taksilla Aittajärvelle ja siitä Suomun ja Luton varsia Joosepin sillalle, sen jälkeen sitten nykyinen reitti.

Kelit olivat mukavat, vain yhtenä päivänä satoi, mutta sinä päivänä satoi kyllä liki kaikissa olomuodoissa ja pahasti sattui olemaan liki ainoa päivä, kun kuljimme korkealla tunturissa.
Kulkijoita oli kairassa melko vähän, Ylemmällä Kiertämäjärvellä näimme yhden suomalaisen kulkijan ja kaksi ranskalaista, joista jälkimmäiset tulivat myös Anterinmukkaan, tosin tukkitietä pitkin, kun me kuljimme tuntureiden yli. Tahvolla oli varaustuvassa 4 henkeä ja oli mukavaa päästä märkänä ja hieman kylmissäänkin valmiiseen saunaan. Sitten lopuksi näimme Kivipään tuvalla yhden ranskalaisen elämäntapa seikkailijan, joka oli kiertänyt juttujen mukaan muutakin kuin tahkoa. Oikein mukavaa porukkaa oli kaikki.
Hieman kyllä ihmetytti sekä Luiron rajankämpällä että Porttikoskella se, että kaminat olivat foliota pullollaan ja Luiron sauna oli täysin sikamaisessa kunnossa, eikä huovittanut edes lämmittää sitä.
Rajankämpän kaminan huomasin aamusta tulia sytyttäessä olevan tiensä lopussa, ihmettelin että mikä punainen hehku näkyy lattiassa kaminan alla, no pohjahan oli paistettu karrelle (kun luukun tiivistenauhasta puuttui 1/3-osa) ja kulmissä pohja oli noussut vajaan sentin ylös. Jos sieltä mahtuu tulemaan tulen kajoa, mahtunee tulemaan myös kipinöitä. Tästä pitää ilmoittaa MH:lle, itse laittaisin kaminan käyttökieltoon, aivan liian hyvä tupa poltettavaksi...