Heitetty reissu

[Hanu]

Hiljalleen alkaa tuntua, että seuraava Itäkairan retki on kohta vuorossa...

Vanhainkodeista en tiedä mitään, mutta Vongoiva on itselleni merkityksellinen paikka tunturialueena ja eräässä toisessakin merkityksessä, mutta siitä ei enempää...

[asentopaikan aave]

Itäkairan maisemia Vongoivalta katsottuna. Taustalla Korvatunturin kolmipiikkinen juonto.

[Eräkulkuri]

Vongoivalta Itäkairaan ja Itäkairasta Vongoivalle.

[Nuortti]

Onko Eräkulkurin kuva Vongoivasta otettu Pilttikuolpunan laelta vai kenties Härkämurustalta?

[Eräkulkuri]

Onko Eräkulkurin kuva Vongoivasta otettu Pilttikuolpunan laelta vai kenties Härkämurustalta?

Kuvauspaikka on Härkämurustan rinteillä.

[Siskeli]

Juniorin (40v) kanssa tehtiin rauhallinen vaellus Hammaskairan pohjoisosaan syyskuun alkupuolella. Alueella ei ollut satanut kunnolla koko kesänä, puroja oli kuivana, "vaikeakulkuisten" soiden yli pääsi kuivin jaloin ja navakka etelätuuli piti vähät otökät pois häiritsemästä.
Aloitin Lapissa vaeltelun noin 60 vuotta sitten. Nyt askeleet ja päivämatkat ovat lyhentyneet, mutta onneksi mukana oli nuori mies nostamassa (taaskin) turhan painavan rinkan selkään.
Aloitimme kävelemällä Pasaslompololta kaivosyhtiön maiden kautta pohjoiseen erämaa-alueelle. Kaivosyhtiön ostama ja rauhoittama 3000 hehtaarin alue vaikuttaa olevan yhtä luonnonmukaisessa tilassa kuin erämaa-aluekin. Samanlaisia upeita kivisiä mäntykankaita, joissa on ilo kävellä.
Aurinko paistoi joka päivä, joten kompassia ei tarvinnut koko matkan aikana. Kuljimme Jakojärvelle ja siitä länteen järvien rantoja pitkin. Joet oli rauhoitettu kalastukselta, joten tyydyimme ihailemaan hienoa Kirakkajokea ja kalastimme muutaman ruokakalan järvistä. Kalastukseen ei kulunut juurikaan aikaa, koska emme harrasta kalojen turhaa kidutusta.
Metsähallitus oli ystävällisesti merkinnyt sellaiset järvet, joihin ei kannata uistinta heitellä kylteillä: Verkko- rysä- ja nuottakalastus kielletty. Se on merkki siiitä, että niistä on kalat jo verkotettu.
Palasimme Rautujärven kautta. Siellä saimme ihailla upeita revontulia.
Koko reissulla emme nähneet yhtään ihmistä, mutta pari päivää meidän jälkeemme joku tohelo oli sytyttänyt tulipalon melkein meidän reitillämme. Onneksi palo saatiin rajattua pienehkölle alueelle.

[tiku]

Palasin Hammastunturin erämaasta viikko sitten. Aiemmin käymätön paikka. Pahaoja - Ivalojoen Kultala - Appistunturi - Hammastunturi - ja takaisin. Mainio vaellussää. Ei mitään erityisempää; ruskaa vähän oli. 11 kuvaa teksteillä: https://flic.kr/s/aHBqjBJjEY

[Ursus]

Tuli käytyä Tuntsalla ja Sallan kansallispuiston laitamilla laavuilla yöpyen kummassakin. Tuntsalla oli hiljaista, vain karhunpyytäjien autoja näkyi ja ilmeisesti yksi metsään unohtunut koira, jonka neuvoin hakemaan pois. Sallatunturin maisemissa ei tarvinnut olla laavuilla yksin, sillä varsinkin tien pohjoispuolella liikkui paljon erityisesti eläkeikäistä päiväretkiporukkaa.

[Janne Pyykkö]

Paistunturin Tsuokkajoella 7.-9.9.2024 vaeltamassa (kesäkuussa meloin). Juttu tässä.

[Jouni]

Kiitos Janne jälleen seikkaperäisestä reissukertomuksesta. Huh, miten aika rientää! Siitä on kohta 30 vuotta, kun Kevon reitin patikoituamme kaverin piti lähteä kotiin, mutta minulla oli vielä aikaa. Jatkoin Kenesjärveltä etelään ja kävelin Cuoggan vartta Gaskkamus Cuokkajavrille asti ja käänsin sitten Ravdoskaidin kautta Petsikkoon bussille. Komea oli kuru, mutta sen aikaisella kameralla ei tullut mitään hyviä otoksia, ja nekin ovat paperikuvina hautautuneet jonnekin. Kiva nähdä tuoreita hyviä kuvia.

Koetin blogisi kommenttikentässä kysyä, mutta sinne ei ilmeisesti pystykään kommentoimaan? Ainakaan minä en onnistunut. Joten kysyn tässä: Haistoitteko mitään erityistä, kun ylititte Suttesjohkan? En kerro vielä enempää, etten vaikuta muistikuviisi.

[Juurakko2]

Poikkesin taas Muotkalla:

https://ollikanerva.fi/2024/09/25/muotkatunturit-taas/

[OS]

^ Komeita kuvia.

Mainitsit kertomuksessa lisääntyneet männyntaimet. Monesti on mietityttänyt, että onkohan (luultavasti ja melko varmasti on) meneillään mitään virallista seurantaa liittyen tuntureiden metsittymiseen? Itsestä ainakin tuntuu, että ainakin Kaunispään rinne siinä päätien vieressä olisi vuosien mittaan muuttunut "selvästi" mäntyisemmäksi.

[honkamukka]

^^
Kiitos!

[Micke]

Kyllä toi männyn taimien lisääntyminen on havaittavissa liki kaikkialla, missä on männyn raja tavalla tai toisella lähellä. Se ett ämiten siihen suhtautuu vaihtelee, mutta itse näkisin mielelläni 200 vuoden päästä vaikkapa Muotkan ja Paistunturit, miksei myös Kaldoaivin. Varmasti hienoja aihkeja on ehtinyt jo sntymään.

[Aaro]

Kyllä toi männyn taimien lisääntyminen on havaittavissa liki kaikkialla, missä on männyn raja tavalla tai toisella lähellä. Se ett ämiten siihen suhtautuu vaihtelee, mutta itse näkisin mielelläni 200 vuoden päästä vaikkapa Muotkan ja Paistunturit, miksei myös Kaldoaivin. Varmasti hienoja aihkeja on ehtinyt jo sntymään.

Suojelunäkökulmasta mielenkiintoista. Miksi muuttuvat etelän suojellut rämeet ja muut mahdolliset pläntit; ehkä joksikin lehtipuisiksi kosteikoiksi tms ja vastaavasti voisiko Lapista kivuttomasti rauhoittaa suuriakin alueita, joista kehittyisi merkittäviä metsäkohteita. Perusteet, jolla nyt jokin alue rauhoitetaan uhanalaisineen saattaa hävitä ja samalla alueen merkitys ja halvemmalla ja merkityksellisemmin taas nyt rauhoittaa jotain muuta, kunhan olisi näkemystä miten muutos tapahtuu ja mistä alueista muodostaa arvokkaita luontokohteita. Joet, järvet, kalliomuodostelmat ja harjut varmaan säilyttävät arvonsa.