Heitetty reissu
Re: Heitetty reissu
Hiljalleen alkaa tuntua, että seuraava Itäkairan retki on kohta vuorossa...
Vanhainkodeista en tiedä mitään, mutta Vongoiva on itselleni merkityksellinen paikka tunturialueena ja eräässä toisessakin merkityksessä, mutta siitä ei enempää...
Vanhainkodeista en tiedä mitään, mutta Vongoiva on itselleni merkityksellinen paikka tunturialueena ja eräässä toisessakin merkityksessä, mutta siitä ei enempää...
-
- Viestit: 162
- Liittynyt: 05 Marras 2022 00:27
Re: Heitetty reissu
Itäkairan maisemia Vongoivalta katsottuna. Taustalla Korvatunturin kolmipiikkinen juonto.
- Eräkulkuri
- Viestit: 3364
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56
Re: Heitetty reissu
Vongoivalta Itäkairaan ja Itäkairasta Vongoivalle.
- Liitteet
-
- P9060010.JPG (39.26 KiB) Katsottu 1223 kertaa
-
- P3200161.JPG (43.13 KiB) Katsottu 1223 kertaa
Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
Re: Heitetty reissu
Onko Eräkulkurin kuva Vongoivasta otettu Pilttikuolpunan laelta vai kenties Härkämurustalta?
- Eräkulkuri
- Viestit: 3364
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56
Hammaskairassa
Juniorin (40v) kanssa tehtiin rauhallinen vaellus Hammaskairan pohjoisosaan syyskuun alkupuolella. Alueella ei ollut satanut kunnolla koko kesänä, puroja oli kuivana, "vaikeakulkuisten" soiden yli pääsi kuivin jaloin ja navakka etelätuuli piti vähät otökät pois häiritsemästä.
Aloitin Lapissa vaeltelun noin 60 vuotta sitten. Nyt askeleet ja päivämatkat ovat lyhentyneet, mutta onneksi mukana oli nuori mies nostamassa (taaskin) turhan painavan rinkan selkään.
Aloitimme kävelemällä Pasaslompololta kaivosyhtiön maiden kautta pohjoiseen erämaa-alueelle. Kaivosyhtiön ostama ja rauhoittama 3000 hehtaarin alue vaikuttaa olevan yhtä luonnonmukaisessa tilassa kuin erämaa-aluekin. Samanlaisia upeita kivisiä mäntykankaita, joissa on ilo kävellä.
Aurinko paistoi joka päivä, joten kompassia ei tarvinnut koko matkan aikana. Kuljimme Jakojärvelle ja siitä länteen järvien rantoja pitkin. Joet oli rauhoitettu kalastukselta, joten tyydyimme ihailemaan hienoa Kirakkajokea ja kalastimme muutaman ruokakalan järvistä. Kalastukseen ei kulunut juurikaan aikaa, koska emme harrasta kalojen turhaa kidutusta.
Metsähallitus oli ystävällisesti merkinnyt sellaiset järvet, joihin ei kannata uistinta heitellä kylteillä: Verkko- rysä- ja nuottakalastus kielletty. Se on merkki siiitä, että niistä on kalat jo verkotettu.
Palasimme Rautujärven kautta. Siellä saimme ihailla upeita revontulia.
Koko reissulla emme nähneet yhtään ihmistä, mutta pari päivää meidän jälkeemme joku tohelo oli sytyttänyt tulipalon melkein meidän reitillämme. Onneksi palo saatiin rajattua pienehkölle alueelle.
Aloitin Lapissa vaeltelun noin 60 vuotta sitten. Nyt askeleet ja päivämatkat ovat lyhentyneet, mutta onneksi mukana oli nuori mies nostamassa (taaskin) turhan painavan rinkan selkään.
Aloitimme kävelemällä Pasaslompololta kaivosyhtiön maiden kautta pohjoiseen erämaa-alueelle. Kaivosyhtiön ostama ja rauhoittama 3000 hehtaarin alue vaikuttaa olevan yhtä luonnonmukaisessa tilassa kuin erämaa-aluekin. Samanlaisia upeita kivisiä mäntykankaita, joissa on ilo kävellä.
Aurinko paistoi joka päivä, joten kompassia ei tarvinnut koko matkan aikana. Kuljimme Jakojärvelle ja siitä länteen järvien rantoja pitkin. Joet oli rauhoitettu kalastukselta, joten tyydyimme ihailemaan hienoa Kirakkajokea ja kalastimme muutaman ruokakalan järvistä. Kalastukseen ei kulunut juurikaan aikaa, koska emme harrasta kalojen turhaa kidutusta.
Metsähallitus oli ystävällisesti merkinnyt sellaiset järvet, joihin ei kannata uistinta heitellä kylteillä: Verkko- rysä- ja nuottakalastus kielletty. Se on merkki siiitä, että niistä on kalat jo verkotettu.
Palasimme Rautujärven kautta. Siellä saimme ihailla upeita revontulia.
Koko reissulla emme nähneet yhtään ihmistä, mutta pari päivää meidän jälkeemme joku tohelo oli sytyttänyt tulipalon melkein meidän reitillämme. Onneksi palo saatiin rajattua pienehkölle alueelle.
Liikkeet luonnossa on kuin ympyröitä, niinkö syklejä ja sillä mallilla kookhaita ettei tämmönen ihminen niitä osaa tuntea (Juhani Koskinen, kokoelmassa Äijä)
Re: Hammaskairassa
Palasin Hammastunturin erämaasta viikko sitten. Aiemmin käymätön paikka. Pahaoja - Ivalojoen Kultala - Appistunturi - Hammastunturi - ja takaisin. Mainio vaellussää. Ei mitään erityisempää; ruskaa vähän oli. 11 kuvaa teksteillä: https://flic.kr/s/aHBqjBJjEY
Re: Heitetty reissu
Tuli käytyä Tuntsalla ja Sallan kansallispuiston laitamilla laavuilla yöpyen kummassakin. Tuntsalla oli hiljaista, vain karhunpyytäjien autoja näkyi ja ilmeisesti yksi metsään unohtunut koira, jonka neuvoin hakemaan pois. Sallatunturin maisemissa ei tarvinnut olla laavuilla yksin, sillä varsinkin tien pohjoispuolella liikkui paljon erityisesti eläkeikäistä päiväretkiporukkaa.
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
-
- Viestit: 710
- Liittynyt: 06 Helmi 2013 09:02
- Paikkakunta: Espoo
Re: Heitetty reissu
Avisuora - Retkellä tavalla tai toisella http://avisuora.wordpress.com
Re: Heitetty reissu
Kiitos Janne jälleen seikkaperäisestä reissukertomuksesta. Huh, miten aika rientää! Siitä on kohta 30 vuotta, kun Kevon reitin patikoituamme kaverin piti lähteä kotiin, mutta minulla oli vielä aikaa. Jatkoin Kenesjärveltä etelään ja kävelin Cuoggan vartta Gaskkamus Cuokkajavrille asti ja käänsin sitten Ravdoskaidin kautta Petsikkoon bussille. Komea oli kuru, mutta sen aikaisella kameralla ei tullut mitään hyviä otoksia, ja nekin ovat paperikuvina hautautuneet jonnekin. Kiva nähdä tuoreita hyviä kuvia.
Koetin blogisi kommenttikentässä kysyä, mutta sinne ei ilmeisesti pystykään kommentoimaan? Ainakaan minä en onnistunut. Joten kysyn tässä: Haistoitteko mitään erityistä, kun ylititte Suttesjohkan? En kerro vielä enempää, etten vaikuta muistikuviisi.
Koetin blogisi kommenttikentässä kysyä, mutta sinne ei ilmeisesti pystykään kommentoimaan? Ainakaan minä en onnistunut. Joten kysyn tässä: Haistoitteko mitään erityistä, kun ylititte Suttesjohkan? En kerro vielä enempää, etten vaikuta muistikuviisi.
Jounin kirjamyymälä: Pitkät vaellukset, Kainuun ja Koillismaan retkeilyopas, Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
Re: Heitetty reissu
^ Komeita kuvia.
Mainitsit kertomuksessa lisääntyneet männyntaimet. Monesti on mietityttänyt, että onkohan (luultavasti ja melko varmasti on) meneillään mitään virallista seurantaa liittyen tuntureiden metsittymiseen? Itsestä ainakin tuntuu, että ainakin Kaunispään rinne siinä päätien vieressä olisi vuosien mittaan muuttunut "selvästi" mäntyisemmäksi.
Mainitsit kertomuksessa lisääntyneet männyntaimet. Monesti on mietityttänyt, että onkohan (luultavasti ja melko varmasti on) meneillään mitään virallista seurantaa liittyen tuntureiden metsittymiseen? Itsestä ainakin tuntuu, että ainakin Kaunispään rinne siinä päätien vieressä olisi vuosien mittaan muuttunut "selvästi" mäntyisemmäksi.
Re: Heitetty reissu
Kyllä toi männyn taimien lisääntyminen on havaittavissa liki kaikkialla, missä on männyn raja tavalla tai toisella lähellä. Se ett ämiten siihen suhtautuu vaihtelee, mutta itse näkisin mielelläni 200 vuoden päästä vaikkapa Muotkan ja Paistunturit, miksei myös Kaldoaivin. Varmasti hienoja aihkeja on ehtinyt jo sntymään.
"This is my nature, who I am
If you don´t like it, here I stand"
If you don´t like it, here I stand"
Re: Heitetty reissu
Suojelunäkökulmasta mielenkiintoista. Miksi muuttuvat etelän suojellut rämeet ja muut mahdolliset pläntit; ehkä joksikin lehtipuisiksi kosteikoiksi tms ja vastaavasti voisiko Lapista kivuttomasti rauhoittaa suuriakin alueita, joista kehittyisi merkittäviä metsäkohteita. Perusteet, jolla nyt jokin alue rauhoitetaan uhanalaisineen saattaa hävitä ja samalla alueen merkitys ja halvemmalla ja merkityksellisemmin taas nyt rauhoittaa jotain muuta, kunhan olisi näkemystä miten muutos tapahtuu ja mistä alueista muodostaa arvokkaita luontokohteita. Joet, järvet, kalliomuodostelmat ja harjut varmaan säilyttävät arvonsa.Micke kirjoitti: ↑27 Syys 2024 19:48 Kyllä toi männyn taimien lisääntyminen on havaittavissa liki kaikkialla, missä on männyn raja tavalla tai toisella lähellä. Se ett ämiten siihen suhtautuu vaihtelee, mutta itse näkisin mielelläni 200 vuoden päästä vaikkapa Muotkan ja Paistunturit, miksei myös Kaldoaivin. Varmasti hienoja aihkeja on ehtinyt jo sntymään.