Hapenottokyky ja vaellussauvat

[KaukoAntero]

Minullakin ollut sauvat käytössä 20-30 vuotta, en muista tarkasti. Kulku vain on mukavampaa ja turvallisempaa niiden kanssa.

Sauvojen laadusta: En suosittele kiertämällä kiristettäviä teleskooppisauvoja, siis niitä, joissa putken sisällä on kiristyskiila. Pari kertaa on sellainen pettänyt ikävästi ja yksi jopa halkesi reissussa. Nyt käytössä vivulla lukittavat (camlock lienee lontoolaisnimitys). Paljon parempi.

Kauko

[kaptu]

Mulla on vanhat kiertämällä kiristettävät, ja tosiaan epäilyttänyt niiden kestävyys.
Onko siis antaa tarkempia vinkkejä kunnon vaellussauvoista?

[Aaro]

Jos haluaa päästä halvemmalla ja retkeilee kotimaassa niin toimivathan yksiosaisetkin kävelysauvat kohtuullisesti. Vaimo käyttää mökkimaastossa lasten vanhoja porkkia. Riskihän on kohtuullinen, vaikka sauva katkeaisi, onhan erämaasta aina tähänkin asti päästy sauvoittakin pois. Kestävyyttä voi kukin arvioida kokemuksistaan lumella suksisauvoista. Montako ja missä tilanteessa mennyt poikki - siis kuinka vahvat luulee tarvitsevansa.

[Micke]

Aika kevyetkin sauvat kestävät vaelluksella, parina kesänä on käsissä roikkunut Black Diamondin yksiosaiset hiilikuitusauvat, joiden yhteispaino on vähän alle 200g. Alkuun vähän mietin miten ne mahtaa kestää, mutta hyvinhän ne kestää, kun niitä ei riko . Olemattoman painoiset sauvat on kuitenkin mukavat ja ihna riittävän kestävät ne ovat olleet teltta saloksikin, ainakin Altaplexin kanssa.

Hieman kai sauvat lisäävät energiankulutusta, mutta jalkavaivaisena sauvoista saatava hyöty on paljon tärkeämpää. Ainakaan itse en voi vaeltaa ilman sauvoja, just ja just sauvojen kanssa pysyy polvet kuosissa.

Itse olen katkonut hiihtosauvoja viimeisen 35 vuoden aikana ehkä 5-6 paria. Kaksi paria on mennyt alamäessä kaatumisen yhteydessä, kaksi on tainnut mennä siinä, kun hiihtokisassa on irtiottoon lähtiessä sauva on mennyt suksen etupuolelle ja viimeisin meni kun kanssa hiihtäjä päätti kolauttaa suksellaan sauvaa rinnakkain hiihtäessä. Vahingossa "ilman syytä" tai liiallisen voiman käytön vuoksi ei ole mennyt yksikään pari.

[Metsän Omena]

Pitkä kepakko vaellussauvana on hyvä seuduilla jossa törmää tämän tästä kulkukoiriin. - Vielä pidempää kepakkoa olen nähnyt muutaman kerran alkuperäiskansan käyttävän jyrkillä rinteillä liikkumiseen siten että pikkujyrkänteet aina viiteen metriin asti hypätään alas käyttäen sauvaa iskunvaimentimena. Sauvan osuessa maahan nyrkit liukuvat jarruttaen sauvan latvasta alas kunnes jalat tömähtävät maahan. Erään kerran vanhahko mies katosi näin aika sukkelaan jyrkkää porrasmaista vuorenrinnettä alas näkymättömiin. - Välillä paljastuvilla nousuvesialueilla paikoin tehdään porukan pitkistä sauvoista kolmijalkoja, joiden varassa levätään se aika kun vesi peittää maan. - Itsellä on noin 2,5 metrinen haapasauva, johon kyläseppä on takonut muutaman erilaisen kärjen. Yksi jäillä liikkumiseen ja yksi kuivalle maalle.

[Ursus]

Itsellä oli pitkään tapana käyttää yhtä pitkää puista sauvaa. Siitä oli apua jokien ja purojen ylityksissä ja jonkun verran jyrkissä nousuissakin. Nyt olen siirtynyt kahden sauvan käyttöön. Niistä on apua paitsi nousuissa, myös tasapainon säilyttämisessä epätasaisesssa maastossa. Jokien ylityksessä pidän yhtä pitkää sauvaa kuitenkin parempana, mutta taitaa olla tottumiskysymys. Mitä hapentottokykyyn tai hapen kulutukseen sauvojen kanssa kuljettaessa tulee, alan olla huolissani, sillä ylämäissä joutuu joskus pitämään taukoa muuallakin kuin Tiyhtelmäkurua noustessa. Olisiko syy sauvoissa?

[Aaro]

Olisiko syy sauvoissa?

Ilman sauvoja et varmaan lähtisi reissuun Tiyhtelmäkuruun eli ovat selvästi syypäät.

[kaptu]

Aika kevyetkin sauvat kestävät vaelluksella, parina kesänä on käsissä roikkunut Black Diamondin yksiosaiset hiilikuitusauvat, joiden yhteispaino on vähän alle 200g. Alkuun vähän mietin miten ne mahtaa kestää, mutta hyvinhän ne kestää, kun niitä ei riko . Olemattoman painoiset sauvat on kuitenkin mukavat ja ihna riittävän kestävät ne ovat olleet teltta saloksikin, ainakin Altaplexin kanssa.

Hieman kai sauvat lisäävät energiankulutusta, mutta jalkavaivaisena sauvoista saatava hyöty on paljon tärkeämpää. Ainakaan itse en voi vaeltaa ilman sauvoja, just ja just sauvojen kanssa pysyy polvet kuosissa.

Itse olen katkonut hiihtosauvoja viimeisen 35 vuoden aikana ehkä 5-6 paria. Kaksi paria on mennyt alamäessä kaatumisen yhteydessä, kaksi on tainnut mennä siinä, kun hiihtokisassa on irtiottoon lähtiessä sauva on mennyt suksen etupuolelle ja viimeisin meni kun kanssa hiihtäjä päätti kolauttaa suksellaan sauvaa rinnakkain hiihtäessä. Vahingossa "ilman syytä" tai liiallisen voiman käytön vuoksi ei ole mennyt yksikään pari.

Itsekin miettinyt Altaplexiä, mutta käsittääkseni sen pystytykseen tarvitaan väh. 142 cm pitkät sauvat? Miten olet tämän ongelman ratkaissut?

[omat polut]

Tuli taas Kanarian jyrkänteitä koluttua, hieman köppänöityneenä yksi sauva oikein hyvä lisä tukipiste varsinkin laskeutuessa, siellä kun on joko jyrkkää tai vielä jyrkempää. Alueella muuten perinnekonstina Ompun mainitsema pitkä sauva, jolla voidaan vaikka hypätä jyrkänteiltä alas yms.

[Metsän Omena]

Science-tiedelehdessä julkaistussa ruotsalaisen Bengt Saltinin tutkimusryhmän mukaan 50 lisägrammaa nilkoissa lisää jalkaisin loivasti kumpuilevalla polulla hapenkulutusta keskimäärin prosentilla.

[akuusist]

Onkohan myös etenemisen tahdilla vaikutusta siihen kannattaako keventää kengistä vai repusta? Ainakin siihen luulisi olevan kannattaako keventää ylipäätään. Vaahtopääkävely armeijan huopavuorisilla kumisaappailla on hupaisa harjoitus.

[Micke]

Varmasti vauhti vaikuttaa siihen millaisella kengällä kannattaa kulkea, mutta itse kävelen vaelluksella keskimäärin noin 4,5 km/h. Jossain Vätsärissä inan hitaammin, mutta hyvälläkään polulla en kulje paljoakaan kovempaa. Kenkä valinta ei vaikuta vauhtiin juurikaan, mutta varmasti saappaiden kanssa syke on korkeammalla, mutta jokatapauksessa 30-40 pykälää alle alakynnyksen. Jos Saltin tarkoitti, että 50 grammaa per jalka, niin saappaiden noin 800 grammaa suurempi (kuiva)paino per kenkä lisäisi hapenkulutusta 16 %, joka tuntuu äkkiseltään aika paljolta. Mutta kun normaali vaellustahti on tarkoituksella hyvin hidas ja matalatehoinen, niin ei 16% korkeampi hapenkulutuskaan tee siitä raskasta.
Enemmän toi voi tuntua lisääntyneen energiankulutuksen muodossa, 16% enemmän kulkemiseen kulunutta energiaa näkyy aika paljon siinä, paljonko miinuksilla kalorit ovat. Jos normaalisti pidempi vaellus menee noin 1000 kcal miinuksilla per päivä, niin muutos on aika suuri, jos miinukset ovat liki 1500 kcal päivässä, ellei lisää ruoan määrää.

[Metsän Omena]

Evoluution myötä, hyvin liikkuvilla luontokappaleilla, mukaanlukien kenialaiset, on huomattavan vähän kehonpainoa sijoittunut raajojen uloimpiin osiin. - On ilman mattotestiäkin selviö kummin on polulla astellen kevyempi kulkea, huopavuorikumisaappaat jalassa ja tossut repussa, vai toisinpäin. Rasitusero kasvaa tossuihin nähden vauhdin myötä. Saappaiden käyttämisen syy on puhtaasti ympäristön erilainen olosuhde (tai jalkojen kunto), niin kuin on lopulta kaikkien vaellusjalkineiden osalla. - Pelkkä paljas jalka on paras niissä olosuhteissa, joissa se on kehittynyt. Savannilla painojen lisäämineen nilkkoihin tekee kulkemisesta raskaampaa. - Nykyisin suurin ongelma on kuitenkin se, että vaikka tuhansien sukupolvien vain vahvimmat ominaisuudet ovat päätyneet sinuun, niin silti istutaan jalkojen päällä päivät pitkät umpinaisissa peltikotteroissa ja pehmustetuilla tuoleilla pöytien ääressä. Asia koskettaa osin myös erilaisten jalkineiden ja sauvojen käyttöä.

[Micke]

Tietenkin on kevyempää kulkea jos kevyet kengät ovat jalassa ja raskaammat repussa, mutta normaalissa vaeltamisessa ero ei ole merkittävä, jos kulkija on kohtuullisen hyväkuntoinen ja päivämatkat kohtuullisia. Jos kuljettu matka on alle 30 kilsaa per päivä, ainakin omalla kohdalla kenkävalinnan ratkaisee paikka, ajankohta ja odotettava säätila, ei se säästänkö vähän energiaa tai kuljenko hieman nopeammin tai kevyemmin.

Välillä toukokuu-syyskuun puoliväli käytän lenkkaria jalkineena liki 100 %:sti.

Jos sanotaan että kilo jaloissa vastaa viittä repoussa, niin ei toi Slatinin % per 50 grammaa ole ihan älyttömästi enemmän. 16% painostani on noin 13 kiloa 13/1,6 taitaa olla noin 8, eli mitään kertaluokan eroa ei ole vakiintuneen tiedon ja Saltinin lukeman välillä. Tuntui vaan ihan valtavalta toi 16%....

[Aaro]

Ompon lainauksessa on vaellusta ajatellun pieni "virhe". Vaeltajallahan on selässään kevyempi tai painavampi rinkka ja voisi kuvitella että painavahko rinkka hankalahkossa maastossa lähes tuplaa rasituksen tai energiankulutuksen, jolloin 50g lisäys olisi ehkä 0,5% eli oikeassa hankalahkossa vaellusmaastossa , vaeltajan rinkan kantokunnosta ja rinkan painosta riippuen jalkineiden paino ja ehkä sauvojen merkitys voi olla suhteelisesti eri kuin helpossa reputtomassa kävelyssä.

Rasitus taas on eri kuin energiankulutus. Palautuminen riippuu paljon rasituksesta ( esim palautuminen 100m juoksusta) ja palautuminen usean päivän vaelluksella määrää seuraavien päivien suorituskyvyn. Ei matka tapa vaan vauhti?