Rakitsaojan kammi

kaptu
Viestit: 1818
Liittynyt: 29 Elo 2012 15:32

Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja kaptu »

Katselin yöllä Jouni Ohtamaan upeaa videota Rakitsaojan kammin talkoista, ja kammin valmistuttua muistin, jotta uusiksihan se taisi katon rakentaminen mennä kosteusvaurioiden vuoksi. Googlaamalla löytyy kahdenlaisia kuvia kammin katosta, ja uusimmissa korjattu katto mutta vain huovalla katettuna. Tiedustelenkin porukalta, jotta onko katossa nykyäänkin yhä kunttakatto - vai onko se eristetty jollakin tavalla uudelleen ja pintaan jätetty pelkkä huopakate.. :?:


sompionkortto
Viestit: 29
Liittynyt: 24 Helmi 2014 15:44

Re: Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja sompionkortto »

Katossa ei ole enää kunttaa päällä. Eristeenä on villa.

Katto on "muokattu" tavanomaisen näköiseksi suorine lappeineen.
Avatar
Eräkulkuri
Viestit: 3141
Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56

Re: Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja Eräkulkuri »

Eräkulkuri kirjoitti: 19 Huhti 2019 19:53
19.4.2019
Rakitsan kammi on rakenteiltaan ja tilankäytöltään hieno ratkaisu. Mutta, mutta, se katto on oikeastaan ns. käännetty katto. Siinä lämmöneriste eli turve ja sen päällä oleva lumi on vedeneristuksen eli kattohuovan yläpuolella eikä päinvastoin kuten yleensä. Tämä vielä toimisi, jos kammi olisi pelkästään kesäkäytössä tai sitä käytettäisiin talvella koko ajan lämmittäen. Nyt talvisin kylmillään olevaa kammia lämmitettäessä lämmennyt sisäilma nousee ylös ja sulattaa katolle kertyneen lumen pohjakerrosta vedeksi, joka valuu turpeeseen, joka jäätyy kammin jäädessä tyhjilleen. Suositussa kammissa tapahtuma toistuu tämän tästä ja turvekerros jäätyy yhä enemmän samalla, kun sen lämmöneristävyys heikkenee. Tämä taas lisää jäätyneen turvekerroksen ja katolle kertyneen pakkaslumen pohjakerroksen sulamista jokaisella lämmityskerralla. Kattohuovan päälle sulanut vesi valuu noroina räystäille ja jäätyy. Kun kattohuovassa kiinni oleva jäätynyt turve vuoroin sulaa ja jäätyy, se repii vähitellen kattohuovan rikki.

11.11.2022
Kirjoittelin tänne jo pian rakentamisen jälkeen, että kammin katossa on perustavaa laatua oleva suunnitteluvirhe, joka tulee kostautumaan ensimmäisten talvien jälkeen. Näinhän siinä sitten kävi. Idean isähän oli suunnitelman laatinut arkkitehti, joka on tullut tunnetuksi "laatikkotaideteoksistaan" Rautulammen tupien suunnittelijana.
Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
kaptu
Viestit: 1818
Liittynyt: 29 Elo 2012 15:32

Re: Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja kaptu »

+No se on harmi, ettei katon suoristamisen jälkeen laitettu enää kunttakerrosta takaisin paikalleen :( Oli siisti se aiempi ratkaisu, vaikka räystäiden suoristaminen katon alaosassa olikin karkea virhe.
Avatar
Eräkulkuri
Viestit: 3141
Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56

Re: Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja Eräkulkuri »

kaptu kirjoitti: 11 Marras 2022 16:34 +No se on harmi, ettei katon suoristamisen jälkeen laitettu enää kunttakerrosta takaisin paikalleen :( Oli siisti se aiempi ratkaisu, vaikka räystäiden suoristaminen katon alaosassa olikin karkea virhe.
Se virhe oli siinä, ettei lämmöneristeen ja vesieristyksen välissä ole ollut ulkoilmaan tuulettuvaa ilmaväliä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lämmöneristyksen olisi pitänyt olla vedeneristyksen (kattohuopa) alapuolella ja niiden välissä tuuletusväli, jolloin vedeneristys ja turvekerros sekä sen päälle kertyvä lumi olisivat olleet aina kylmällä puolella eikä kammin sisäpuolisen lämmittämisen vuoksi laipion (sisäkaton) rajaan nousevan lämmön aiheuttamaa lumen sulamista olisi juurikaan tapahtunut.

Miten lie korjaus tehty, mutta turvekerros olisi voitu säilyttää, jos sisäkattoon olisi tehty koolaus ja sen väliin laitettu lämmöneristys (esim. puukuituvilla) sekä ulkopuolelle edellä mainittu tuuletusväli sisäkaton ja ulkokaton väliin. Tällöin turvekerros ei olisi enää juurikaan toiminut lämmöneristeenä, mutta olisi sopinut hyvin kammin ulkonäköön. Ei välttämättä tarvitse olla rakennusinsinööri ymmärtääkseen tämän.
Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
LauriA
Viestit: 836
Liittynyt: 14 Tammi 2017 17:19

Re: Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja LauriA »

Viime keväävänä Avisuoran kammilla ja mielestäni oikein viihtyisä.
Kuva
13102013
Viestit: 510
Liittynyt: 13 Loka 2013 17:16

Re: Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja 13102013 »

Onkohan kattoon korjauksessa laitettu ollenkaan eristettä? Ainakin alapuolelta kattotuolit on täysin näkyvissä ja niiden yläpintaan on naulattu ponttilauta. Siihen lienee kattohuopa naulattu. Sama rakenne kuin lukuisissä taukokodissa.
"Ockhamin partaveitsi"
Avatar
Eräkulkuri
Viestit: 3141
Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56

Re: Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja Eräkulkuri »

13102013 kirjoitti: 11 Marras 2022 18:24 Onkohan kattoon korjauksessa laitettu ollenkaan eristettä? Ainakin alapuolelta kattotuolit on täysin näkyvissä ja niiden yläpintaan on naulattu ponttilauta. Siihen lienee kattohuopa naulattu. Sama rakenne kuin lukuisissä taukokodissa.
Jos sisäkaton koolauksen (kattotuolien) väliin ei ole laitettru lämmöneristettä, niin kammin lämpö karkaa ja sulattaa talvella katolle kertynyttä lunta altapäin. Näin ollen kammin runsas käyttö talvisin aiheuttaa useasti toistuvaa katolla olevan lumen sulamista ja jäätymistä, vaikka ulko- ja sisäkaton välissä olisikin tuulettuva ilmaväli. Tosin se on vähäisempää kuin alkuperäisessä konstruktiossa.
Viimeksi muokannut Eräkulkuri, 11 Marras 2022 19:36. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
Metsän Omena
Viestit: 3095
Liittynyt: 13 Tammi 2008 19:58

Re: Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja Metsän Omena »

Moninkertaisen tuohen päällä turve ja kuntta on koeteltu ratkaisu perinteisissä kammeissa joissa katto ja seinät ovat yhtä maahan asti muurahaiskeon tapaan.
lepposasti
Viestit: 293
Liittynyt: 14 Maalis 2011 15:36

Re: Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja lepposasti »

LauriA kirjoitti: 11 Marras 2022 17:44 Viime keväävänä Avisuoran kammilla ja mielestäni oikein viihtyisä.
Kuva
Ai tuollakin on siirrytty valmisklapiaikaan. Vieraillessani kammilla kymmenkunta vuotta sitten polttopuut oli varastoitu kätevästi pitkinä koivurankoina, jotka oli aseteltu pystyyn kotamaisesti. Taatusti kuivempana säilyivät kuin nuo halot ulkona. Myyrillä oli rapinasta päätellen fiestat turvekatossa.
Loppuunkaluttu aihe tämä puuhuolto, mutta kulutus ehkä vähenisi, jos tarjolla olisi metrin koivupöllejä sahattavaksi ja pilkottavaksi. Tosin puunkuskaajilla menisi enemmän aikaa lastaamiseen ja purkamiseen; työhän se nykyään kallista on. Murhahaaran tuvalla oli vielä tänä vuonnakin tarjolla halkaistuja metrisiä koivupöllejä. Tervehdin niitä ilolla: puiden sahaus ja pilkkominen voittaa aina inhan muovisäkkien availun.
sompionkortto
Viestit: 29
Liittynyt: 24 Helmi 2014 15:44

Re: Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja sompionkortto »

Rakitsaojan alkuperäinen katto olisi ehkä toiminut jollakin tavalla (10 vuotta?), jos siinä olisi ollut suorat lappeet.
Kammin suunnitellut arkkitehti on halunnut tehdä erikoista ja piirsi katon lappeisiin loivennuksen alaosaan.
Loivennuksen taitekohta on vieläpä huonetilan päällä.
Kun kammia talvella lämmitettiin, huovan päällä oleva lumi suli, vesi valui alas, vesi kertyi taitekohtaan. Jos vesi ei alussa valunut läpi, niin ainakin sitten kun vesi lopulta jäätyi ja repi kattohuopaa. Eihän ne toimi palahuopa tasakatotkaan suomessa.
Oma veikkaukseni on, että vaikka lappeet olisivat olleet suorat, olisi jää lopulta ajan saatossa repinyt palahuovat.

Aumakaton tekeminen palahuovalla on normaalistikin huolellisuutta vaativa homma. Talkoilla tekeminen korvessa tuo siihen lisähaastetta.

Kammi on lämmin ja viihtyisä ja toivottavasti katto nyt kestää.

Sen sijaan Hammaskota on rakennelma, josta tulee mieleen "miksi kannatti edes tehdä".
Kota on kuin mikä tahansa pihan perälle pystytetty grillikota.
Katon eristäminen tuuletusväleineen ja pintamateriaaleineen olisi tietysti maksanut lisää, vaan hinta olisi tullut takaisin pienempänä halkojen kulumisena. Lattian nostaminen ja eristäminen foamilla toisi lisää halkosäätöä.
f7391
Viestit: 318
Liittynyt: 14 Elo 2007 09:23

Re: Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja f7391 »

Metsän Omena kirjoitti: 11 Marras 2022 18:48 Moninkertaisen tuohen päällä turve ja kuntta on koeteltu ratkaisu perinteisissä kammeissa joissa katto ja seinät ovat yhtä maahan asti muurahaiskeon tapaan.
Eikö tässä ole sama rakenne mutta perinteisistä materiaaleista kuin tuossa aiemmin kirotussa väärin rakennetussa katossa? Miksi tämä kestää verrattuna kattohuoparatkaisuun?
kaptu
Viestit: 1818
Liittynyt: 29 Elo 2012 15:32

Re: Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja kaptu »

Palaneeseen Hammaskotaan viitaten käväisin sitä ihastelemassa heinäkuisena aamuyönä 1996 ja tienoo teki sellaisen vaikutuksen, että vannoin palaavani sinne vielä takaisin. Mutta kerkesi palaan, pahus vieköön. Nyt junan tuomana lappilaisena, kun asustan jo niinkin pohjoisessa kuin Kemijärvellä, ja olen saanut hankittua piilopirtinkin kaukaa Luirojokivarresta, minua on alkanut houkuttaa rakentaa kesäpaikallemme omanlaistani jäljitelmää myyttisestä Hammaskodasta, ja olenkin netin sivuilta yrittänyt löytää mahdollisimman laajan kirjon osviittaa, jota moisen alasalvoskammin kyhäämiseen tulee. Ja vinkiksi tietty, jotta lisäinfoa projektin saattamiseksi valmiiksi saapi totta vieköön tännekin viestittää :idea: :wink:
13102013
Viestit: 510
Liittynyt: 13 Loka 2013 17:16

Re: Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja 13102013 »

Turvekatossa pitää ratkaista kaksi ongelmaa, vedenpoisto ja turpeen pysyminen katolla. Rakitsanojan alkuperäisessä katossa oli ratkaistu vain toinen, turpeen pysyminen sen kattotaitoksen avulla.

Ongelma voidaaan kiertää siten että tehdään ensin tiivis perinteinen katto vaikka kattohuovalla ja sitten tuuletusraon päälle turvekatto jossa varmistettu vedenposto.
"Ockhamin partaveitsi"
Ursus
Viestit: 9582
Liittynyt: 13 Tammi 2006 19:01
Paikkakunta: K-P Suomenselkä

Re: Rakitsaojan kammi

Viesti Kirjoittaja Ursus »

^^
Pari kertaa ehdin vanhassa Hammaskodassa yöpyä ja dioina on tallessa monta kuvaa sisältä ja ulkoa. Kerran tapasin pihapiirissä Perttulan Taunon, joka kammia hoiteli ja puhui sinne uuden kaminankin vanhan ruostuttua puhki. Tauno kuvasi paikkaa kansallispuiston parhaaksi perustellen sitä sillä, että kammilla oli kaikki Lapin parhaat luontoelementit: suo, lampi, joki ja tunturit.
Käsittäkseni kammin "kopion" rakentaminen perustuisi siihen, että muutaman hirsikerranm päälle rakennetaan laudoista/halotuista puista pyramidimainen katto. Se vuorataan kattohuovalla ja viimeistellään kuntalla. Vaikeinta alkuperäisen hammaskammin kopioinnissa on sen sisäkaton vuoraus luonnostaan mutkaisilla oksilla.
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
Vastaa Viestiin