Näyttää tosiaan näissä kuvissa epämääräiseltä. Kosteusmuuntuvan lakin väritys voi olla sään mukaan kovinkin erilainen, mutta nuo molemmat lajit ovat yleensä selvemmin vyöhykkeisiä. Hyville haistajille tuoksu on myös tuntomerkki, mutta itse en siitä yleensä saa riittävästi selvää.

Lakin perusteella kuvasta on vaikea erottaa. Käy hyvinkin koivunkantosienestä kuivalla säällä. Varmimmat tuntomerkit ovat jalan tyvipuolella. Eiköhän OS ole tunnistanut kuvatessaan.

Viime viikolla jouduin autolla pohjoiseen matkatessani odottelemaan erään ottelun lopputulosta hetken. Ranualla kaksi porohirvasta sarvet yhdessä työnsi toisiaan poikki tien. Vasemmanpuoleiseen ojaan työntävä voitti. En saanut kameraani ajoissa esiin. Meltauksessa taas metso yritti järjestää tiesulun.

Nykysuomen sanakirjaan tuo makkaramerkitys ei tosiaankaan ole eksynyt. Minun kuulemassani käyttökielessä on esiintynyt vain leivänkyrsä. Kuitenkin minun sukupolveni on kansakoulussa jostakin lukukirjasta oppinut ulkoa runonpätkän: Makkara kirisi kiukahalla, minä perso penkin alla. Kypsy kyrsä, kärsi...

Vuonna 1989 ostetun Nallon kaarien mustia kuminauhoja ei ole tarvinnut vaihtaa. Pari vuotta sitten jouduin väliaikaisesti avaamaan, kun tuli tarve lyhentää kaaria pari senttiä. Ulkoteltta oli vuosien varrella hiukan kutistunut ja tuossa mallissa ei vielä ole helmassa kaarien päässä kiristyksen säätö...

Tein joskus itse tuota Sourcea vastaavan letkuvirityksen muovipulloon. Kerran ihmettelin, onko letku jäätynyt niin pienellä pakkasella, kun pullosta ei tullut mitään. Syy olikin, ettei matala ilmanpaine jaksanut puristaa pulloa riittävästi, kun korvausilmareittiä ei ollut. Tapahtui Kilimandzarolla...

Tuo oli minun poikavuosinani vielä elävää muistitietoa.

Ostin merkkitakin. Kallis, mutta mielestäni laatu vastasi hintaa. Ensi töikseni ratkoin siististi irti valmistajan logon, joka oli jäykkä ja takerteli hiukan rinkkaa riisuessa. Kaveri kauhisteli "pyhäinhäväistystä" ja tuumasi, että tuostahan siinä maksetaan. Totesin, että maksoin laadusta,...

Olen jokseenkin aina syönyt aamumyslini kylmään veteen sekoitetun Ekströmin mustikkakeiton kanssa. Ei tietenkään juuri sakeudu, mutta myslin kanssa se ei ole ongelma, koska maku on ok.

Kun vielä liikuin reippaasti, päädyin lopulta käyttämään suunnistustossuja. Nyt ne ovat kakkosjalkineet päivälenkeille, leiriin ja kahlauksiin. Sprinttisuunnistustossut ilman metallinastoja. Rinkkaa kannan nyt kevyet lyhytvartiset vaelluskengät jaloissani. Jalkineen antamaa nilkkatukea en ole kaivan...

^ Suolla pesiminen on rapaista puuhaa.

Toivotan Eräkulkurille mahdollisimman hyvää toipumista.
Muistelusi ovat olleet palstan antoisimpiin kuuluvaa luettavaa. Vaikka kirjoittaminen nyt heti tapahtuneen jälkeen ei sujuvasti käykään, on vaivoin kirjoittamasi viestin ajatus edelleen selkeä ja toivoa herättävä.

Lemmenjoella noihin on siirrytty jo aiemmin. Ainakin roskat ja tierat karisevat helpommin pois, vaikka en esteettisinä pidäkään. Koirat eivät näytä tykkäävän.

Muovinen linnunpönttö taitaisi parhaimmillaankin olla yhtä epämukava kuin Metsähallituksen 1980-luvulla kokeilemat muoviset autiotuvat. Ruokinta-automaatin olen kyllä muoviputkesta tehnyt, mutta se on noutoruokatyyppinen. Tintit rientävät pensaiden oksille syömään sieltä hakemansa pähkinät

Toissapäivänä olohuoneeni ikkunan edessä on käpytikka käynyt tyhjentämässä tintinpöntön. Sille timpurille ei lentoaukon suojapelti tainnut olla edes hidaste. Tikan mentävä reikä on lähes kokonaan pellin ulkopuolella ja itse peltikin on ryöstön tuoksinassa tippunut lastujen joukkoon koivun juurelle. ...