Tuskimpa sitä on kukaan laittanut, joten otetaan se ohjelmaan.

Sähkötolpat eivät ole olleet käytössä vuosikymmeneen. Kemihaarasta ei saa mistään sähköä auton lämmitykseen, vaan mukana kannattaa pitää vara-akkua ja tarvittavia kaapeleita, jos aikoo seisottaa autoa siellä pidempään.

Se on aurauksessa, mutta heikoimmassa luokituksessa. Ei siis kannata lähteä korkokengät jalassa ajelemaan Kemihaaraan. On siis OK!

Ajattelin lähteä kaamosta vastaan Itäkairaan ja sinnehän näyttäisi olevan luvassa kirpeitä pakkasia, joten ehkä jää vielä tuo rospuutto kokematta. No onhan noita jo koettu.

Kävin eilen hiihtämällä Rautulammilla. Raututuntureilla on täydellinen talvikeli. Eilen saatiin vielä kelkan jälki Kiilopäältä Rautulammelle. Koivikossa metsäsuksea upottaa noin pari senttiä ja avotunturissä ei yhtään, vaan on täydellinen kantohanki.

Muotkalla ei kulje postipolkua. Siellä kulkee Suomen matkailuliiton 60- tai 70-luvulla rakentama vaellusreitti, joka paikoin on seurattavissa.

Olin viime viikon Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Lumilaikkuja on vielä varjokohdissa ja tunturissa, mutta ne eivät haittaa kulkemista. Purot ovat vielä tulvassa.

Oravalampi
Rykimäkuru
Huttutunturi
Karhunjuomalampi
Luosto

Saihon silta on korjattu ja matkailuvaunun voi jättää vaikka Tulppioon, jos tie on silloin huonossa kunnossa.

Jouni kirjoitti:
cobbo: Mistä lähdit Litokairaan? Eli mihin sait auton parkkiin?

Litokairaan kannattaa lähteä Tervon erämaatilalta, koska Marko Mertala pitää tietä auki.

Rannisvaaran tie ei ole auki, kun korkeitaan jos puunajo on käynnissä ko. suunnalla. Nuorttista pääsee yli vaikka Kärekeojan kohdalta. Raja ajelee enempi rajavyöhykkeen sisällä, joten siellä liikkumiseen tarvitaan lupa. Mettopalo, Karhuoja, joko Naltiojoki tai Rakitsanoja voisi olla käyttökelpoinen ...

Pepi kirjoitti:Siellä tuon mallinen tupa sopisi maiseman muotokieleen. Pelkäksi päivätuvaksi pitäisi ehkä "viritellä" hiukan.

Toinen noista Manun suunnittelemista rakennuksista on nimenomaan päivätupa. Toki sitä voi viritellä tarpeen mukaan...

Ensimmäiset kuivatushuoneet tehtiin Itäkairaan Mantoselälle, Karhuojalle ja Hirvashaudalle. Tämän jälkeen tehtiin vielä yksi kuivatushuoneellinen kämppä, nimittäin Luirojärven tupa. Luirojärven tupa on ensimmäinen omalla kaminalla varustettu kuivatushuoneellinen tupa Suomessa.

Eikös alkuperäisessä Humpin suunnitelmassa polttopuusuoja ollut samassa rakennuksessa kuin itse autiotupa? Onko Rautulammen polttopuusuoja tarkoitettu päivätupaa varten? Mielestäni se oli samassa rakennuksessa. Rautulammella ollaan kuitenkin koivikon suojassa, eikä talvellakaan pahimmat myrkyt osu ...

Kannattaa lukea kirja Manu Humppi: Kammit ja autiotuvat ; Lapin kairojen kulttuuriperintö. Siinä jo esitellään tuo nykyaikainen autiotupamalli ja kerrotaan miksi se on parempi avoimeen tunturimaastoon kuin vanhan mallinen pyöröhirrestä tehty autiotupa.