Itsellä on varma muistikuva sepelkyyhkyn pesinnästä Helsingin Ruskeasuolla 1990-luvulla. Aiemminhan lajia pidettiin hyvin arkana.

Ystävä Ivalosta kertoi eilen puhelimessa, että nyt on siellä on hankikelit.

Ja minä tyhmä kun olen luullut, että ilmasto(n muutos) vaikuttaa säähän.

^^ Ilmastonmuutoksenhan on pitänyt aikaistaa keväitten saapumista, joten johtopäätöksesi kevättalven reissujen aikaistamiseksi on oikea. Lunta on sadellut viikonloppuna toistakymmentä senttiä ja huomenna taitaa tulla lisää. Miten ilmasto saataisiin kertomaan säälle, että sinunkin pitää lämmetä?

Muutamia säkillisiä on maapähkinämursketta mennyt talven aikana. Niitä maahan varisseita murusia se söi ennen lumen tuloa. Nyt on maapähkinät loppu.

Sääliksi käy sitä punarintaa, joka katseli luumupuusta minua ikkunan lävitse kuin apua ruokapulaansa kysyen. Tänään kun on satanut yli 10 cm lunta.

Juuri eilen uimahallin saunassa tuli puhetta jalkalauteiden oikeasta korkeudesta. Uimahallillahan se oli oli tietysti alle kiukaan yläreunan. Kotona omassa saunassa se on kiukaan yläreunaa korkeammalla. Jo on eroa löylyissä! No voihan tuo kotoinen puukiuaskin ollla osasyynä voittoon paremmuuskisassa...

Nuorempana nautti niistä endorfiineistä ja itse kulkemisesta, mutta ikä on alkanut jo vaikuttaa minussa niin, että rinkka tahtoo olla liian painava tai matka liian pitkä. Siksi olen opetellut ajattelemaan eri lailla, eli että olen vaelluksella aina perillä, eikä ole pakko/kiire mennä mihinkään.

Pellot muuttuneet Pohjois-Pohjanmaalla lumen nopean sulamisen vuoksi järven tapaisiksi lammikoiksi. Menisikö melomaan

Tuo Aaron ajatus on keskeinen koskien vaeltamisen filosofiaa. Jokainen meistä tietää kokemuksesta, että parasta vaelluksella ovat tauko, leiriytyminen ja ruokailu. Pitääkö siis liikkua mahdollisimman kevyellä kantamuksella, että voisi kiirehtiä kovaa ja kauas, vai voiko lyhemmänkin päivämatkan jälke...

Jo on töyhtöhyyppäkin Keski-Pohjanmaalla.

No on tuo kuitenkin vähemmän kuin keskimäärin elintarvikkeemme kulkema matka tuottajalta kuluttajalle, joka on noin 4000 km (sisältää mausteet, banaanit ja appelsiinit ym). Eli lopputuote kulkee vähemmän kuin raaka-aine. Kun tarpeeksi kilpailluttavat, niin kansallispuistot alkavat lopulta varmaankin...

Pihassa 50cm lunta ja hankikanto. Omenapuita hoidin ja niiden suojauksia hoitelin. Pahuksen rusakot.

Minäkin muistan tsaarin merkintöjä lukeneeni 1990-luvulla. Sisältöä en muista, mutta oli persooonallista kommentointia.

Näkyi jo mustarastasnaaraskin ehtineen pihallemme. Siihen loppuivat koiraan huolettomat poikamiespäivät.