Eteläinen veljesmaamme Viro on reippaasti ajanut meidän ohitsemme massamelonta tapahtumien väkimäärissä. Olen katsellut Vöhandu melonnasta videoita tältä keväältä ja hyvin ovat saaneet kansaa liikkeelle.

Raitamäki sijaitsee edelleen Soinin pitäjässä ja siitä on Karstulan rajalle vielä matkaa n. 3300 metriä. En ole kuullut mitään, että Soini olisi liitetty Karstulaan lähiaikoina, joten Etelä-Pohjanmaan korkein paikka on edelleen entisen kotipitäjäni Soinin Raitamäellä.

Jotain kevythirttä taitaa olla, sisään vedetty paneelit.

Tuolla Pitsloman kämpällä on tullut yksi viikko vietettyä 90-luvulla. Nätti paikka kahden lammen välissä. Alimmaisessa lammessa oli siikoja. Rannassa erillinen saunarakennus. Autolla pääsi melkein viereen.

Tulipa taas luettua mainio kirja. Tina Harnesk: Lumeenkylväjät. Käsittelee Ruotsin lapissa tapahtuneita saamelaisten pakkomuuttoja.
Kirja on fiktio, mutta täynnä mainiota huumoria, vaikkakin aihe on vakava. Kannattaa lukea niin ymmärtää miten paljon entiset tapahtumat vaikuttavat nykyaikaan.

Lueskelin tämmmöisen kirjan kuin: Portit auki-Kitti-Jounin tarinoita. Ei ole ollut helppoa seitsemänvuotiaan orvon saamelaispojan kansakoulun aloittaminen 40-50 luvun taitteessa. Hän oli täysin saamenkielinen, eli ei osannut sanaakaan suomenkieltä kouluun mennessään. Siellä taas ei kukaan suostunut/...

Aseiden menetys ei paljon kirpaise, tuolta korkeudelta löytyy " hankipyssyjä " runsaasti.

Kyllähän se on Juhla Suomi paras lenkkimakkara, ainakin minun mielestäni.

Viime sunnuntaina tuli avattua melonta- ja uimakausi samalla kertaa. Taidan olla jo liian vanha vaativiin ponnisteluihin.

Fasaanikukko lensi eilen keittiön ikkunaa päin. Ikkuna kesti, mutta kukko kuoli. Akka siinä lohdutteli kuollutta jonkun aikaa ja poistui sitten paikalta. Minä kannoin kukon biojätteisiin. Näitä fasaaneita on kortteerannut neljä tässä meidän lähialueella koko talven ja käyneet syömässä lintulaudalta ...

Aliisalle ja Pentille tulikin ero jonkin ajan kuluttua. Kokemus oli varmaan kova pikkutytöille, vaikka eivät koko matkaa olleet mukana.

Panu Kunttu/Sanna Mari Kunttu: Kaikki luodon linnut. Hieno kirja pitkästä melontaretkestä kajakeilla Pentti Linkolan jälkiä seuraten.
Minä pidin!

Tiilikka on hieno kansallispuisto ja uutinen laajennuksesta on mukava kuulla.

Hienoa, taiteilijat on taiteilijoita!

Meloen pääsee metsäneläimen lähelle paljon useammin kuin polulla rahnustaessa.