SAREK!

[Pena10]

Miten Sitojaurella saa venekyydin. Tarkoitus olisi syyskuun alussa sieltä mennä ja veneellä tuon koko järven matkan. Ilmeisesti siellä on paikallisia jotka kuljettavat maksua vastaan?

[cobbo]

Miten Sitojaurella saa venekyydin. Tarkoitus olisi syyskuun alussa sieltä mennä ja veneellä tuon koko järven matkan. Ilmeisesti siellä on paikallisia jotka kuljettavat maksua vastaan?

Oletko menossa siis Svjinnestä Sitojauren tuville tai toisinpäin? Joo, paikallinen Blindin perhe kuljettaa järven yli: http://www.sitojaure.com/en/

Kun kävelin Kungsledeniä eteläänpäin joku vuosi sitten, selvisi että venekuljetus lähtee pohjoisesta oletusarvoisesti saamelaisasutuksen kohdalta, ei suinkaan Sitojauren tupien kohdalta. No onnekkaasti tupaemäntä sai kutsuttua veneen kiertämään Sitojauren kautta.

Samoin toissavuonna kyyti pohjoiseen päin stoppasi Blindien talon kohdalle eikä Sitojauren tuvalle, ainakaan jos sitä ei erikseen pyytänyt.

Etelästä tullessa muutama km ennen järveä on tunturitasanne josta matkapuhelin kuuluu, ja jossa oli kiveen maalattu puhelinnumero. Siitä voi soittaa kyydin ja neuvotella ajankohdan.
Muistaakseni Sjvinnen rannassa oli lipputanko johon pystyi nostamaan kanisterin merkiksi vastarannalle, jos puhelintilaus ei onnistu, mutta en tiedä kuinka usein tuota kanisteria oikeasti tähystetään.

Pohjoisesta tullessa matkapuhelin saattoi kuulua Saltoluoktan ja Sitojauren välillä, tai sitten voi pyytää apua Sitojauren tuvilta jos ei satu vakioaikaan laiturille.

[Pena10]

Kiitos. Tuo reitti mennessä Sitojauren tuvilta - Svjinne.
Takaisin tullessa olisimme lännen reunalla Rinimissä. Onkohan sieltä mahdollista saada venematkaa koko järvenpituudelta Sitojauren tuville?

[cobbo]

Kiitos. Tuo reitti mennessä Sitojauren tuvilta - Svjinne.
Takaisin tullessa olisimme lännen reunalla Rinimissä. Onkohan sieltä mahdollista saada venematkaa koko järvenpituudelta Sitojauren tuville?

En ole itse kulkenut, mutta muistikuva on että eri tilauksella tuokin väli onnistuu.

[tumssi]

Moikka. Olisi maaliskuun alussa 5-6 päivää aikaa hiihtovaellukselle. Sarek kiinnostaisi mutta onko tuo aika mielestänne auttamatta liian lyhyt?

Osisikohan joku vinkata jotain reittiehdotusta?
Mielellään joku rengasreitti.
Olen kahlannut nettiä ja karttoja läpi nyt tovin. Ilmeisesti os lähtee Suorvan padolta ja osa Akkajauren yli hieman keskemmältä.

[akallio]

Ei se liian lyhyt ole. Toki pitempi antaisi enemmän pelivaraa. Akka-tunturin kierto Ritsemista käsin on yksi vaihtoehto. Akkajauren yli voi hiihtää tai hankkia moottorikelkkakyydin. Jäälle noussut vesi saattaa olla ongelma, jään heikkous ei varmasti vielä tuossa vaiheessa. Ähparin kierto Suorvasta käsin on toinen vaihtoehto. Molemmat ehtii helposti ja jää aikaa pistoihin tai myrskypäiviin. Myös Sarekin päämassiivin kierto onnistuu tuossa ajassa, mutta on omaan makuun vähän jo suorittamista.

[tumssi]

Kiitos kovasti näistä vinkeistä!

Ensimmäinen kerta Sarekissa ja nyt aikaa hieman rajallisesti. Ehkä ensi vuonna sitten pidempi retki! Olikohan jollain selvillä numeroa josta voisi tuota mahdollista kelkkakyytiä kysyä tai tietoa paljonko maksaisi.

Hieman nuo mahdolliset lumivyöryt kuumottavat mutta täytyy vielä tutkiskella asiaa.

[Micke]

No ei laaksojen pohjilla tarvitse paljoa lumivyöryjä miettiä, asia on ihan toinen, jos hiihtelee rinteillä, tai huiputtaa huippuja. Itse olen hiihdellyt Sarekissa laaksojen pohjia 9 kertaa (noin 11 päivää/per reissu) ja kahdesti on vanhat lumivyöryt tullut hiihtolinjalle (= yli laakson keskilinjan). Pidän lumivyöryriskiä olemattomana, ellei lähde hiihtelemään rinteitä ylemmäksi. Meidän reissuilla on kuitenkin hiihdelty keskimäärin aika reilusti, ehkä noin 250km per reissu.

5-6 päivään kirtäisin Ähparin, Bastavagge on kuitenkin mielestäni Sarekin hienoin laakso. Suorvasta lähtien sen kiertää helposti, jos on normaalissa kunnossa.Tai oikeasti siinä jää pari päivää löysää, jos kiertää vain Bastavaggen. Vähän kiristäen saa hiihdeltyä Ruohtesvaggen ja Guhhgesvaggen (vai mikä se laakso nyt onkaan Sarekin massiivin koillispuolella).

[diver]

https://www.swedishtouristassociation.c ... tf-ritsem/
Tuolta voisi varmaan kysellä tietoa kelkka kyydistä.

[akallio]

^^^Bastavagge on se laakso, jossa lumivyöryvaara on korkeampi. Ei se korkea ole välttämättä sielläkään. Siellä kuitenkin on paikkoja, joissa lumivyöryt voivat tulla pohjalle asti ja jopa vastamäkeä vähän ylöspäin. Riskit voi minimoida niin, että ei mene sinne korkean vaaran aikana eli erityisesti voimakkaan lumisateen aikana tai heti sen jälkeen, ja toisaalta että ei yövy siellä. Siinä "mutkan" kohdalla on kyllä kumpare keskellä laaksoa, jossa itse ainakin yövyin huoletta.

[TREKKING]

https://lavinprognoser.se/

Paras puolihan siinä on ettei ne onneksi satu lähes koskaan omalle kohdalle. Eli ei nyt ihan lottovoitto....no miksei sellainen pienempi, jonka kuitenkin melko moni on saanut.

Mutta kuitenkin, lumivyöryonnettomuuksia sattuu tuntureilla kymmenittäin ja niissä kuolee paljon ihmisiä joka talvi.

Tilastoja:
Esim. Norjan lumivyöryissä on kuollut vuosina 1972–2019 yhteensä 256 ihmistä. Uhreja on siten ollut keskimäärin viisi vuodessa, vuonna 2019 yhteensä 13 ihmistä. Ennätysvyöry oli vuonna 1986, kun 16 Naton harjoitukseen osallistunutta norjalaissotilasta kuoli lumimassojen alle Vassdalenissa.
Vuosina 2001 - 1. 2023 lumivyöryissä on kuollut 52 ruotsalaista, joista 42 kuoli ulkomailla ja 10 ihmistä lumivyöryonnettomuuksissa Ruotsissa. Tämän lisäksi Ruotsissa on kuollut 3 ulkomaalaista.

[Metsän Omena]

Hieman nuo mahdolliset lumivyöryt kuumottavat mutta täytyy vielä tutkiskella asiaa.

Guohpervaggessa olen nähnyt laaksonpohjan yli yltäneen lumivyöryn. Laaksojen osalta tutustu aiheeseen, hakusanoiksi esimerkiksi "avalanche alpha angle". Hiihtosauvaan kannattaa laittaa kyseinen viiva, joka helpottaa arviointia leiripaikalla voiko lumivyöry jostakin suunnasta ulottua siihen.

[TREKKING]

Joissan kertomuksissa on tosiaan kerrottu noista laakson pohjan yli menneistä vyöryistä, eivät ole vain koskaan sattuneet kohdalle.
Ruotsissa ei tosiaan tilastojen mukaan ole kovinkaan suurta vaaraa joutua lumivyöryyn, etenkin jos pysyttelee niillä "turvallisemmilla" alueilla laaksonpohjilla lumilippoja vahtien. Kymmeneen vuoteen ei Sarekissakaan ole kuollut ketään ja ilmeisesti sekin tapahtui jossain rinteillä.
Lumikerrosten koostumusten seurailuahan kannattaa myös harrastaa, lapio kuitenkin on aina mukana.

https://www.smhi.se/kunskapsbanken/mete ... ge-1.29251

[diver]

Kuinka monta noista lumivyöryn alle jääneistä lienee retkeilijöitä pulkan vedossa?voisi kuvitella että ne on jotain vapaalasku porukoita tahi vastaavia enemmistönä.

[Micke]

Uskoisin että laaksojen kulkijoita on lumivyöryn uhreissa noin 0%. Kun kuitenkin jonkin verran olen Sarekin laaksoissa hiihdellyt ja vain kahdesti olen hiihdellyt keskilinjalla lumivyöryn ylitse, niin voisin arvioida riskin olemattomaksi. Eka vyöryjäljen yli hiihto oli Bastavaggessa ja toinen Alggavaggessa, toi Alggavaggen vyöry oli kyllä ilmeisesti aika iso.

Kokonaisuutena Sarekissa olen kai hiihdellyt +2000 km, en ole kyllä laskenut...