Tolosjoki, Ivalojoki, Suomu-Lutto

[suok]

On kesäsuunnitelmat tekeillä.

Suunnitelmissa on meloa Saariselän tienoilla joskus kesäkuun puolivälin tienoilla, kalustona 2.6 m pitkä koskari (siis lähinnä creekkeri, ei mikään temppuiluun tehty koskipulkka). Toinen mahdollisuus on lasikuituinen perusinkkari mutta ei ykkösvaihtoehtona.

Onkos kukaan melonut Tolosjokea Kutturantieltä Ivalojoelle? Jos on niin mikä on vaikeusaste?

Ivalojoella melojat ovat ilmeisesti enimmäkseen liikkeellä inkkareilla. Netistä löytyy joitan kuvasatseja koskikalustolla laskevista. Kysymys kuuluukin, onko virtaus suvantopaikoissa riittävän kova jotta normaalihermoinen viitsii meloa taipaleen tällaisella pätkäkajakilla?

Väli Aittajärveltä Rajajooseppiin lienee aika helppo, ainakin netissä sitä mainostetaan helpohkona päiväretkenä. Onko joku melonut, onko (eestaas ajamisen) vaivan väärti?

Mitä muita vastaavia jokia tai puroja ko. suunnalta löytyy? Kemijoen latva olisi letkeän helppo mutta ikävän matkan takana.

[rautu]

Ivalojoki on nopeakulkuista ja koskipitoista sotajoen suuhun asti. Sen jälkeen tulee vastaan pitkiäkin suvantoja, joissa inkkarimelojakin vähän puutuu, jos on vastatuuli ja muutenkin väsyttää. Tolosesta eteenpäin ei mainitsemillasi vehkeillä kannata enää jatkaa.

Tolosjoki on aika pieni joki. En ole melonut inkkarilla. Ehkä tuollaisella pienemmällä vehkeellä pääsee. Onhan tolosjoki vähän isompi, kuin sotajoki, johon en inkkariani laskisi.

Vanhan lasikuituisen inkkarini pohja kärsi Ivalojoella aikoinaan kovasti. En enää lähtisi Ivalojoellekaan lasikuidulla. Saariselältä saa vuokrattua muovisia vehkeitä ja tietysti etelämpääkin.

[-KP-]

Mitään muuta ei ole takana, kuin Ivalojoki Kutturasta Toloskoskelle muovikanootilla.

Sotajoki on todellakin matala laskea, joten saa Tolosjoki olla reippaasti suurempi, että sinne inkkarilla lähtisin.

Ivalojokihan on koskineen melko vaativa, ainakin näin ensikertalaiselle, mutta kokeneemman kaverin kanssa tultiin kaatumatta kaikki kosket läpi.
Useat siellä tuntuivat kaatuilevan ja oli meilläkin kaneetti puolillaan vettä parikertaa.

Mutta hieno reitti (ja paljon punalihaista kalaa elokuussa) ja tekisi mieli vielä lähteä uudelleen ja reippaasti ylempää, kuin Kutturasta.

EDIT: Minusta nuo suvantopaikat Ivalojoen koskien välissä virtaavat ihan hyvin pitäen matkavauhdin helposti melottavissa. Sotajoelta Toloseen on todellakin kypsää, vaikka pohjaa seuraamalla näyttäisi siinäkin olevan hyvin virtausta.

[suok]

Netistä löytyy E. Lampenin kertomus Tolosjoelta mutta hän paini sitä ylävirtaan päin useamman päivän.

Karkea karttatutkimus antaa seuraavia lukuja:
Ivalojoki / Kuttura - Tolonen (tai Lappispola): pudotusta 79 m, matkaa 49 km, 1.6 m/km.
Tolosjoki / Kutturan tie - Tolonen: pudotusta 110 m, matkaa 26 km, 4.2 m/km.
Suomu / Aittajärvi - riippusilta: pudotusta 28 m, matkaa 19 km, 1.5 m/km.

Se on aika selvää että Tolosjoki ei ole inkkarijoki, mutta entä tällainen koskari joka ei kivikosketuksista säiky?

[Sokosti Suomujoki]

Myös etelän suunnasta pääsee. Esim. viime kesänä tapasin melojan, joka lähti Pihtijoen sillalta ja nousi Luirojärvelle kajakilla. Siitä sitten paluumatkalla Repojokea niin ylös kun pääsi, ja loppumatka jalan Hammaskuruun. Myöhemmin, jos meni suunnitelmien mukaan, Pihtijokea pitkin matka kävi Kemihaaraan, Suopattivaarojen välissä muotkaus.

Onko Kopsusjoki melomiskelpoinen? Orposesta ylös Kopsusjärvelle, veto Suomun ruoktuun ja Suomua pitkin Raja-jooseppiin. Vetoja tulee toki esim. Kotakönkäällä...

[George]

Väli Aittajärveltä Rajajooseppiin lienee aika helppo, ainakin netissä sitä mainostetaan helpohkona päiväretkenä. Onko joku melonut, onko (eestaas ajamisen) vaivan väärti?

Kerran mentiin Kuutualta Luttoa alas ja tultiin Suomujokea ylös Aittajärvelle. Jokien yhtymäkohdassa on isot könkäät (Luttoköngäs ja Suomuköngäs) muuten helppoa. Kannattaa yhdistää patikointiin lähituntureilla niin tulee mukava viikon matka.

[-KP-]

Se on aika selvää että Tolosjoki ei ole inkkarijoki, mutta entä tällainen koskari joka ei kivikosketuksista säiky?

Ei se muovi-inkkarikaan kivikosketuksista säikähdä, menee kuin mato kivien päältä.

Inkkari varmaan menee syvemmässä kuin koskari, ainakin viikon vermeet lastinaan, joten se tuo rajoituksia matalassa koskessa/joessa.

[OS]

Se on aika selvää että Tolosjoki ei ole inkkarijoki, mutta entä tällainen koskari joka ei kivikosketuksista säiky?

Ei se muovi-inkkarikaan kivikosketuksista säikähdä, menee kuin mato kivien päältä.

Inkkari varmaan menee syvemmässä kuin koskari, ainakin viikon vermeet lastinaan, joten se tuo rajoituksia matalassa koskessa/joessa.

Inkkari vaatii myös leveämpiä väyliä eli koskari mahtuu kulkemaan selvästi kapeammista kivien välisistä aukoista.

[p.kivela]

Hienoja reissuja.

Kannattaa katsoa myös vesitilannetta.
Keväällä on makeampi virtaus, kesällä vpoi olla kuivaa.
Tolosjoki on vielä jyrkempi kuin Ivalojoki, joten sateiden nostamat menee ohi lähes vuorokaudessa.

[suok]

George, mistä kohdasta lähdit laskemaan Luttoa. Sillalta (Aittajärvi, sielläkin, korko 177 m) vai alempaa Luttojärveltä (162 m)?

Yksi vaihtoehto lähtöön voisi olla Kulaksen suupuoli, lähtö sillalta. Olen kulkenut Kulaksen varren suurinpirtein puiston rajalta sinne sillalle, mutta vaskoolin kanssa joten en kiinnittänyt silloin isoa huomiota joen melottavuuteen vaan joen penkkoihin. Katselin äsken ko. reissun kuvat, elokuun alussa vesi on ollut juuri harmittavan alhaalla, melkein voisi meloa muttei ihan. Kesäkuun puolivälissä tilanne voisi olla parempi.

Isoin kiusa näissä reissuissa on kahden auton tarve. Toisaalta se antaa mahdollisuuden kahden teltan ja keittimen käyttöön, sekä alkupisteessä että lopussa on majoitustarpeet valmiina. Kajakki saa olla kevyesti kuormattu, pelkät päiväeväät ja turvavarusteet. Tällaisella kevyellä koskarilla voi laskea aikamoisessa kivisokkelossa, vehje kääntyy ihan paikallaan eikä ui syvässä (ja onhan se lisäksi 25 cm kapeampi kuin minun kuituinkkarini).

[George]

George, mistä kohdasta lähdit laskemaan Luttoa. Sillalta (Aittajärvi, sielläkin, korko 177 m) vai alempaa Luttojärveltä (162 m)?

Lähdettiin Luttojärven kohdalta sillan pielestä. Ajankohta oli heinä-elokuun vaihde v. 1999 ja ainakin tuolloin joessa on riittävästi vettä niin että inkkarilla päästiin. Muistikuvani mukaan Suomujoessa olisi ollut vettä vähemmän.

[Tapani Karhu]

Vaimo meloi viime kesänä kajakilla kutturantieltä lähes ivalojokeen saakka. Aivan Tolosjoen alapäässä (100-150m) ivalojoesta on pieni koski, joka saattaa tuottaa vaikeuksia ainakin matalan veden aikana.

[suok]

Kiitos vastauksesta Tapani.

Yksi vaihtoehto lienee lähteä Kakslauttasesta. Oliko Kutturan tieltä lähtö veden määrästä vai matkasta / ajasta johtuva? Mitäs vaimo kommentoi lopun koskiosuudesta? Vetikö kajakin maitse vai laskiko kosken? Millaisella kajakilla hän oli liikkeellä?

Miten lähelle jokea Tolosen alapuolella pääsee? Luontoon.fi kartassa näkyy veneluiska mutta maastokartassa paikkaa ei löydy.

[Tapani Karhu]

Ajamalla Tolosentien päähän (Tolosentie kääntyy etelästä päin saavuttaessa ennen Törmäsen koulua vasemmalle, kyltissä teksti Tolonen 11) ja kääntymällä tien päästä vasemmalle, pääsee joen suussa olevan koskken niskalle. Tältä niskalta alaspäin noin 100-150 m matkalle ei minun melontataidot riitä. kanootit tai kajakit pystyy helpohkosti uittamaan kosken alle molemmilta rannoilta. Vaimo meloi retkensä catalinalla vähän veden aikaan kutturan tien sillalta lähelle ko. kosken niskaa.

[suok]

George, laskitteko kaikki Luton kosket? Oliko mitään ylläreitä?