Sääennusteita

[tyy]

Terve! Jos olette matkalla aivan pohjoisimpaan Suomeen, en luottaisi Ilmatieteenlaitoksen ennusteisiin. Norjan ennusteet ovat luotettavampia, sillä tuuli on monesti siitä suunnasta.

Saattaa olla totta hyvinkin. Ilmatieteen laitoksella ei taida olla kovin tiheä laskentagridi pohjoisessa.

[Korpijaakko]

Ilmatieteen laitos laskee parhaat ja kattavimmat ennusteet Suomeen, myös paikallissään.

Jos halua maksaa Forecalle, niin mikäs siinä.

En maksa Forecalle tuosta, käytän kun ilmaiseksi onnistuu. Jos joutuisin maksamaan, en käyttäisi. Tuo vip-palvelu tarjoaa kuitenkin sellaista mitä Ilmatieteenlaitos ei (ainakaan ilmaiseksi tavan tallaajalle) tarjoa: mm. vuorokauden sade-, tuuli- ja lämpötilaennuste 1h välein. Tuo sadtutkaekstrapolaatio on lyhyemmälle ajalle, mutta varsin tarkka. Käyttökelpoinen se on lähinnä juuri siihen jos miettii lähtisikö sitä illasta lenkille tai terassille vai pysyisikö kotona sadetta pitämässä.

Varsinaiseen vaelluskäyttöön en sääennusteilla näe paljon merkitystä. Mukaan pitää (kannattaa) kuitenkin pakata vuodenajanmukainen perusvarustus, koska varsinkin Jäämeren läheisyydessä säät vaihtelevat yllättäen ja jo alle viikon reissun loppupuolen säästä ei voi reissua aloittaessaan paljon sanoa.

[tyy]

Ilmatieteen laitos laskee parhaat ja kattavimmat ennusteet Suomeen, myös paikallissään.

Jos halua maksaa Forecalle, niin mikäs siinä.

En maksa Forecalle tuosta, käytän kun ilmaiseksi onnistuu. Jos joutuisin maksamaan, en käyttäisi. Tuo vip-palvelu tarjoaa kuitenkin sellaista mitä Ilmatieteenlaitos ei (ainakaan ilmaiseksi tavan tallaajalle) tarjoa: mm. vuorokauden sade-, tuuli- ja lämpötilaennuste 1h välein. Tuo sadtutkaekstrapolaatio on lyhyemmälle ajalle, mutta varsin tarkka. Käyttökelpoinen se on lähinnä juuri siihen jos miettii lähtisikö sitä illasta lenkille tai terassille vai pysyisikö kotona sadetta pitämässä.

Varsinaiseen vaelluskäyttöön en sääennusteilla näe paljon merkitystä. Mukaan pitää (kannattaa) kuitenkin pakata vuodenajanmukainen perusvarustus, koska varsinkin Jäämeren läheisyydessä säät vaihtelevat yllättäen ja jo alle viikon reissun loppupuolen säästä ei voi reissua aloittaessaan paljon sanoa.

Hyvä niin, eihän horoskoopeistakaan tarvitse maksaa.

[OS]

Hyvä niin, eihän horoskoopeistakaan tarvitse maksaa.

Ei tarvitse, mutta siitä huolimatta maksavia asiakkaita löytyy tuollakin saralla.

[Sikke]

Sääennusteita Käsivarteen:

Forecan ennuste -6 astetta, pilvistä, pientä lumisadetta.

Ilmatieteenlaitoksen ennuste -18 - -20, melkein pilvistä.

Norjalaisten ennuste -14 - -16, melkein pilvistä.

Todellisuus: -22, selkeää.

[rellusitikka]

Aikoinaan joskus ekr. olin Hyrynsalmessa mc. kokoontumisessa jollain
leirintä-aluella jossa oli kaiketi paikkakunnan ainoa anniskelupaikka.
Aamupalasella siellä oli ottamassa aamun tasoittavia maankuulu
Tauno Heikkinen (sammakko professori).
Aamupirtelö kädessään hän tuli pöytäämme ja kyseli reittiämme joka
oli 300 km. länteen.
Asiantuntemuksella hän lupasi että sadevehkeitä ei sitten pojat tarvi.
Saatiin teltta kasaan ja pyörän päälle niin jyrähti taivaalta ja vettä tuli
koko matkan.

Pekka Pouta sanoi yhdessä haastattelussa että varmin säätieto tulee
katsomalla ikkunasta.

[Sikke]

Pekka Pouta sanoi yhdessä haastattelussa että varmin säätieto tulee
katsomalla ikkunasta.

Pouta on puhunut asiaa.

Sääennustukset Muotkatakan pohjoispuolelle näyttävät olevan henkimaailman hommia, suattaavat pittää paikkaansa tai sitten ei.

[jänkäjussi]

Tuolla on Rovaniemen 7 vuorokauden sää.... ja noita kun seuraa, niin viimeisten päivien ennuste toisiaan heittää melko rajusti, hyvä jos huomisen tietää liki kohilleen.
http://freemeteo.com/default.asp?pid=15 ... gid=638936

Vuosien aikana on vakiintunut tapa, kun lappiin lähdetään, on suunnitelma mennä jonnekkin ja sitten pari varasuunnitelmaa. Usein lähtöaikaa ei voi muuttaa, kun on sovittu.
Tuttavapiiriin kuuluu säämies, jonka viimehetkien antamat tiedot ratkaisee mihin suuntaan lopulta lähdetään. Myös reissun aikana on pystytty puhelimitse kyseleen sään muutoksia ja eletty sen mukaan.
Monet lapinreissut on tehty sateettomasti kuivana, kun muualla on sateista.

Meillä retkireviiri kattaa Norjan Moi Ranasta Kirkkeneesiin ja siitä alaspäin Rovaniemeen koko lappi.
Ensi kesän oletuspaikka vaikuttaisi olevan Inarille, mutta sään niin määrätessä voidaan reissata ihan muualle.

Joskus vaikea sääskitilanne voi ajattaa meidät jäämeren rannoille. Tosin Norjassa saattaa sää muuttua varttitunnissa komeimmasta poudasta rankkaan kylmään sateeseen ja vesi lentää miltei vaakasuorassa.
Viimekesän raissu meni tässä suhteessa pahasti pieleen, kun jäätiin Enontekiön korpeen pahimpana räkkäaikana... juhannuksen jälkeiset viikot, myöhemmin tuolla ei olisi sääskiä ollut.

Ei mekään sokerista olla, pikkusateita ei lasketa, mutta vähäistä lomaa lapinreissulla ei kannata pilata sadetta pitämällä Ivalohotellissa tai kosteassa teltassa, viluttaa se sielläkin.

Säästä on hyviä kirjoja ja noita opiskelemalla oppii arvioimaan itsekkin huomisen sään.

[rellusitikka]

Jos jänis hyppii huhtikuussa hangella, on lumi maassa.

[tmustak]

Jos viettää teltassa kostean illan, voi kurkku olla kuiva aamulla, ja kuka nyt kuivaa kurkkua leivän päälle?

[jänkäjussi]

Meitä on iso ulkoileva porukka ja säänennustustaitoja lie kertynyt jokaiselle.
Itse olen vähin saanut jopa sääkoulutusta suorittaissani ilmailulupakirjaa, joskus vuosia sitten, ehkä jotain on vielä muistissa.

Matalapaineen vallitessa meillä usein sataa ja on kosteata, tällöin sääammattilaiset puhuu lämpimästä rintamasta. On isoja cumuluspilviä noin 2000 metrin korkeudessa, jopa alempana, sää voi olla tukahduttavan kuuma ja kaunis, ukkosen vaara suuri.
Sääski syönnillään, pääskyset liitää liki järven pintaa ja kalat tuikki ruakseen hyönteisiä, matelijat on liikkeellä.
Kuvassa Cumulus pilviä, tosin sateettomia pieniä, jotka illaksi latistuu pois.
http://www.vastavalo.fi/albums/userpics ... vieska.jpg

Korkeapaineen aikana pilvisyys on tuntuvasti vähäisempi, tai ei ollenkaan, säämiehet puhuu kylmästä rintamasta. Kylmän rintaman vallitessa voi silloinkin olla kuumaa, kun auringon suojana ei ole pilviä ja kosteusmittari näyttää pientä lukemaa.
Kylmän rintaman voi havaita, kun suihkulentokonesta jää höyryvanat taivaalle, lämpimänrintaman aikana niitä ei jää, kuin ihan korkealla 8000 metrissä ja ylempänä.
http://1.bp.blogspot.com/__4ZvdIfRR6c/T ... rails1.jpg

Korkeapaineen ( kylmänrintaman ) vallitessa aamulla heinikon pohja on kostea, voi esiintyä kevyttä pintasumua, joka kuivaa pian, se kertoo kastepisteen paikan luonnossa... kengän kärjet kastuu... tulee poutapäivä.

Tämän näköiset lumiset cirrus pilvet ilmestyy taivalle 10 kilometriin noin vuorokautta ennen matalapainetta. Näitä sanotaan myös jalaspilviksi.
http://wapedia.mobi/thumb/9ac5499/fi/ma ... Cpng%2Cgif
Kun taas lämpimän rintaman vallitessa heinän pohja on kuiva ja kastepiste on jossain taivalla,, pilvikerroksen alapinnassa tulee tukalan kuuma päivä, ukkosen mahdollisuus suuri ja todennäköisesti sataa tihauttaa jopa vuorokauden, kunnes matala on ohi.
Kosteus mittarit näyttää tuolloin suurempaa lukemaa.

Säätä tutkitaan voimavaroja säästämättä, sääasemia on maapallon kaikilla seuduin, laivat ja lentokoneetkin välittää tietoa. Sääasemat mittaa ilman ja meriveden lämpöä, ilmanpainetta, kosteutta, vallitsevia tuulia ja uskoisin vuorovesi-ilmiölläkin jotain osuutta olevan, vaikka meteoroloogit sitä ei tunnusta.
Säähämme vaikuttaa myös maapallon kiertoliike, ns. pasaatituulet ja päiväntasaajailmiö.
Tiedot analysoidaan tehokkailla tietokoneilla, jonka tulosta korjataan kokemusperäisellä tiedolla ja paikalliset tiedottajat jakaa siitä vielä omat näkemyksensä, ollen erehtyväisiä.

Tarkkoja säätietoja tavitsee ilamailun lisäksi merenkulku, armeijat, maanviljely, kalastajat, monet ammattikunnat meidän retkeilijoitten ollessa vähäisin porukka.

Joku minua kokeneempi on sanonut, että sää on yhtä arvaamaton, kuin lapsen pylly, koskaan ei voi tietää mitä tulemassa on, sen näkee sitten.
Tosin luontoa seuraamalla näkee ihmeellisiä asioita. Kerro omat näkemyksesi sään ennustamisesta, mielenkiinnolla odotan... opitaan jokainen.

[rellusitikka]

Jos viettää teltassa kostean illan, voi kurkku olla kuiva aamulla, ja kuka nyt kuivaa kurkkua leivän päälle?

Ei ennen tasoittavia , Ei leipää eikä kurkkua.

Onko kellään tietoa keveistä infuusiolaitteista jolla voisi ylläpitää
känniä parenteraalisesti reissussa. ??

[rellusitikka]

Meitä on iso ulkoileva porukka ja säänennustustaitoja lie kertynyt jokaiselle.
Itse olen vähin saanut jopa sääkoulutusta suorittaissani ilmailulupakirjaa, joskus vuosia sitten, ehkä jotain on vielä muistissa.

Matalapaineen vallitessa meillä usein sataa ja on kosteata, tällöin sääammattilaiset puhuu lämpimästä rintamasta. On isoja cumuluspilviä noin 2000 metrin korkeudessa, jopa alempana, sää voi olla tukahduttavan kuuma ja kaunis, ukkosen vaara suuri.
Sääski syönnillään, pääskyset liitää liki järven pintaa ja kalat tuikki ruakseen hyönteisiä, matelijat on liikkeellä.
Kuvassa Cumulus pilviä, tosin sateettomia pieniä, jotka illaksi latistuu pois.
http://www.vastavalo.fi/albums/userpics ... vieska.jpg

Korkeapaineen aikana pilvisyys on tuntuvasti vähäisempi, tai ei ollenkaan, säämiehet puhuu kylmästä rintamasta. Kylmän rintaman vallitessa voi silloinkin olla kuumaa, kun auringon suojana ei ole pilviä ja kosteusmittari näyttää pientä lukemaa.
Kylmän rintaman voi havaita, kun suihkulentokonesta jää höyryvanat taivaalle, lämpimänrintaman aikana niitä ei jää, kuin ihan korkealla 8000 metrissä ja ylempänä.
http://1.bp.blogspot.com/__4ZvdIfRR6c/T ... rails1.jpg

Korkeapaineen ( kylmänrintaman ) vallitessa aamulla heinikon pohja on kostea, voi esiintyä kevyttä pintasumua, joka kuivaa pian, se kertoo kastepisteen paikan luonnossa... kengän kärjet kastuu... tulee poutapäivä.

Tämän näköiset lumiset cirrus pilvet ilmestyy taivalle 10 kilometriin noin vuorokautta ennen matalapainetta. Näitä sanotaan myös jalaspilviksi.
http://wapedia.mobi/thumb/9ac5499/fi/ma ... Cpng%2Cgif
Kun taas lämpimän rintaman vallitessa heinän pohja on kuiva ja kastepiste on jossain taivalla,, pilvikerroksen alapinnassa tulee tukalan kuuma päivä, ukkosen mahdollisuus suuri ja todennäköisesti sataa tihauttaa jopa vuorokauden, kunnes matala on ohi.
Kosteus mittarit näyttää tuolloin suurempaa lukemaa.

Säätä tutkitaan voimavaroja säästämättä, sääasemia on maapallon kaikilla seuduin, laivat ja lentokoneetkin välittää tietoa. Sääasemat mittaa ilman ja meriveden lämpöä, ilmanpainetta, kosteutta, vallitsevia tuulia ja uskoisin vuorovesi-ilmiölläkin jotain osuutta olevan, vaikka meteoroloogit sitä ei tunnusta.
Säähämme vaikuttaa myös maapallon kiertoliike, ns. pasaatituulet ja päiväntasaajailmiö.
Tiedot analysoidaan tehokkailla tietokoneilla, jonka tulosta korjataan kokemusperäisellä tiedolla ja paikalliset tiedottajat jakaa siitä vielä omat näkemyksensä, ollen erehtyväisiä.

Tarkkoja säätietoja tavitsee ilamailun lisäksi merenkulku, armeijat, maanviljely, kalastajat, monet ammattikunnat meidän retkeilijoitten ollessa vähäisin porukka.

Joku minua kokeneempi on sanonut, että sää on yhtä arvaamaton, kuin lapsen pylly, koskaan ei voi tietää mitä tulemassa on, sen näkee sitten.
Tosin luontoa seuraamalla näkee ihmeellisiä asioita. Kerro omat näkemyksesi sään ennustamisesta, mielenkiinnolla odotan... opitaan jokainen.

Hataran tiedon varaan tukeudun väittäessäni että tehokkaimmat prosessorit
on valjastettu sään ennustamiseen.
Professoreista puhumattakaan.(Tauno Heikkinen)

Siippani kehoitti mennä nukkumaan. Ja höpsis sille.

[tmustak]

Säähän vaikuttaa myös maapallon pyörimisakseli muutokset sekä koko maapallon systeemin kääntyminen radan suhteen. Lisäksi kuu ei käyttädy aivan normien mukaan eikä aurinko.

Muuttujia on melkoinen määrä, johon ihmisen toiminta tuo oman lisänsä. Jopa ihmiskunnan tuottama lämpömäärä on suurempi kuin kaikkien ydinreaktorien. 6,5 miljardia ihmistä tuottaa myös rutkasti kasvihuone kaasuja. Onkohan kkukaan näitä laskenut?

[rellusitikka]

Komppaan Tmustak:
Kaipaisin hieman täsmennystä kuun poikkeavista normeista, arskan minä jo tunnenkin.