Kohtaamisia luonnossa.

[Resupekka]

Vaimon kanssa autolla kotiin ajaessa kotikadulla kiinnitimme hiljaisessa vauhdissa huomion tien reunassa makaavaan karvaläjään. Niihin on totuttu Espoon teillä. Tunnistettavasti oravahan siinä makasi mutta sillä erotuksella että viimeisillä voimillaan liikutti päätään ja ojenteli käpäliään (auttakaa). Itku parahti kummaltakin. Mitä olisi pitänyt tehdä? Palata takaisin ja siirtää tien sivuun...ajaa autolla päältä että kärsimykset loppuu? Luultavasti takaa tuleva bussi teki sen..toivottavasti. Ei ihan sellainen näky mitä perjantaina työillan jälkeen toivoi näkevänsä. Tottunut enemmän näkemään niitä kuolleita. Eiköhön sillä luonnolla ole tarkoitus meille kaikille. Loppujen lopuksi yhtä raaka. Toiset vaan lähtee arvokkaammin kuin toiset. Lopputulos sama

Orava taitaa olla aika sitkeähenkinen otus kissan tapaan. Kerran ollessani mp:llä liikkeellä sattui samankaltainen tapaus. Kurre oli jäänyt auton yliajamaksi, takaruumis oli lättynä. Yritin ajaa moottoripyörän etupyörän otuksen pään yli, mutta aina viime tingassa se kierähti alta pois etujalkojen varassa kuin väkkärä. Lopulta oli pakko hakea metsästä kunnon karahka jolla tein mitä tehdä piti...

Lopettaahan tuollaiset pitää ilman vaiheita. Ei se poraaminen sitä uhria lohduta eikä auta.

Mieleen jäi kun ohi mateli lapsiperheen auto jossa päät kuikuilivat. Taisivat siunailla kuinka sadistinen setä rääkkää kurreparkaa.

[tappuri]

Menomatkalla Mustakeron autiotuvalle päiväpatikoinnilla oli haiseva hirvenraato polun lähellä. Samaa polkua takaisin, ei jälkeäkään raadosta.Kuka/mikä lie korjannut talteen ?

[miki]

Tuli retkeiltyä Ilomantsin koitajoki maastossa kolme päivää.
Kohtaamisia oli oli mm. aamun usvassa majava,lintuja...muutamia teeriä,muutamia koppeloita,pyitä,tikkoja,korppi,lukemattomia pikkulintuja.
Jälkihavaintoja karhun repimistä kannoista,muurahaispesistä.
Kyllä syksyisessäkin metsässä/luonnossa on paljon elämää.

[linkkari-inkkari]

Lopettaahan tuollaiset pitää ilman vaiheita. Ei se poraaminen sitä uhria lohduta eikä auta.

Lopettaahan kärsivä eläin pitää, jos sitä ei voi auttaa muuten. Paha kyllä, inkkari on jonkin kerran joutunut tuon tekemään ja inkkari tunnustaa olevansa sen verran pehmeäluonteinen, että saa sellaisesta mielialansa matalalle - ainoastaan eväät voivat yrittää ylös.

Eläinten yliajotilanteissa inkkaria on joskus ihmetyttänyt monien ihmisten julma välinpitämättömyys - tai välinpitämätön julmuus. Esimerkiksi muutama vuosi sitten inkkari näki pitkällä, vilkkaasti liikennöidyllä maantiesuoralla jo kaukaa suuren määrän vaaleita höytyviä pöllähtelevän ilmaan autojen ajoviimasta ja ehti jo typerästi ajatella jonkun pudottaneen höyhentyynyn tms tielle. Lähemmäksi ajettuaan inkkari näki auton kolhaiseman valkoisen kissan pyöriskelevän tokkurassa keskellä ajotietä. Autoja painoi koko ajan ohitse molemmin puolin n. 100 km/t, hidastamatta ja pahemmin väistämättäkään. Inkkari pysäytti autonsa pientareelle jonkin matkan päähän ja otti tavaratilasta tunkin varren todennäköisen varalle ja lähti astelemaan yliajopaikkaa kohti. Autot mennä suhahtelivat koko ajan mainittavasti hidastamatta ja valkoisia karvoja pölähteli ilmaan uskomaton määrä. Ehkä - ja toivottavasti - onnekseen (myös inkkarin onneksi) kissa tuli sen verran tolkkuihinsa, että pääsi ajokaistalta ja hävisi pensaikkoon ennen kuin inkkari ehti paikalle. Autoja ehti tuona aikana mennä kymmenittäin ohitse, ja yksikään muu ajaja ei pysähtynyt auttamaan onnetonta eläintä. Inkkari ei oikein tämmöistä ymmärrä, mutta ehkä se vika onkin juuri inkkarin ymmärryksessä.

[rautu]

Karhua pääsin eilen tiirailemaan parinsadan metrin päästä, kun bongasin sen sänkipellolla syömässä. Oli ensimmäinen kerta, kun villin karhun pääsen näkemään livenä. Ei ollut iso, joten ei pelottanut.

Lisäksi lukuisia hirviä, pyitä teeriä, metsoja, ja varsinkin tikkoja on tullut viime päivinä nähtyä.

[Ölliäinen]

Toissayönä Jongunjoen varrella Siltakosken laavussa kuuntelin hukan huutoa, ekan kerran eläissäni.

Tännään iltapäivällä Herajärven Kiviniemeen menevällä tiellä kolme riekkoa tepasteli Pippanan eessä eivätkä meinanneet millään poistua tieltä. Kameraan tallentui ehkä jottain tuulilasin läpi.

Kiivetessäni tutkimaan karttaan merkittyjä laavuja Kolin länsipuolelle Ruohovaaraan kuppeeseen, viirupöllö töllötti yhen mutkan takana puun oksalla kymmenen metrin päässä. Kameraa kohottaessa lähti mehtään.

Korjaus/lisäys: kuvista lajintunnistus muutti linnut akkateeriksi, ja löyty sieltä kamerasta vastaava tapaaminen ukkometon kanssa Jongunjokivarren tiellä. Paan jokupäivä ne kuvat tuonne pikasaveppiin, vaikka eivät oukkaa hyviä laadultaan.

[Jonte]

Herään aamuyöstä mökillä vaimon kuorsaukseen. Tökkäsen vähän jolloin kuorsaus tavallisesti loppuu. Kuorsaus kumminkin jatkuu ja kun tökkäsen vähän kovemmin niin vaimo herää ja komentaa että "mitä ihmettä sää oikein tökit".
Kuulemme äänen molemmat ja huomaan että tikka päristää mökin ikkunapieltä. Tikka kiertää sitten huolellisesti koko mökin. Nappaan kameran ja otan siitä kuvia. Lintukirjasta koetan tunnistaa, kyseessä lienee pohjan tikka.
Noustaan kahvin keittoon tavallista aikaisemmin.

Pohjantikkakoirashan se siinä.
Mielenkiintoinen havainto, että tämä laji on tutustumassa mökkiin. Harmaapäätikalle ja käpytikallekin se on tyypillisempää. Pohjantikka on yleensä tiiviisti metsässä viihtyvä kaveri.

[miki]

Näin lumen aikaan kohtaamiset on myös jälkiä lumessa.
Joen varrelta jäljet.....minkki,näätä,jänis,teeri,orava,majava,hiiri,hirvi.
Sellasia tälläkertaa.

[TiMoKo]

Ilmassa oli suorastaan urheilujuhlan tuntua kun viime keväänä pääsi lähietäisyydeltä tarkkailemaan merikotkaa
Ilmeisesti lihan laatu tuli huonoksi havaittua, kun pääsin pelkällä katselulla. Selvästi linnun silmäterän asennosta näki, että ruokailumielessä kävi katsastamassa tilanteen.
Hetken päästä hiihdin vahingossa ruokailupaikalle, jossa oli neljä merikotkaa ruokailemassa.
Todella upea lintu

[amatööri]

Lokakuun loppupuolella tuli kierreltyä Salamajärvellä muutama päivä.
Pitkospuiden vieressä välillä Sysilampi-Heikinjärvenneva oli peuran pää,kaulasta poikki eikä peräpäätä näkynyt missään.Paikalla ei näkynyt mitään kamppailun jälkiä eikä edes korpit olleet käyneet nokkimassa puhtaaksi,silmät tallella ja kieli pitkällä.

Ja eräänlaiseksi kohtaamiseksi voinee lukea ne pari vanhempaa miestä jotka tuhlasivat polttopuita Sysilammen autiotuvan pihassa,kymmenkunta parikymmentäsenttistä pölliä kerralla nuotioon ja se oli sitten pihavalona.
Yövytyään jättivät makuupussit kämppään ja pyöräilivät parkkipaikalle autoilleen.
Kai sama rituaali toistui seuraavanakin iltana.

Kattelin sitä touhua kyllä varaustuvan puolelta yhden illan.

[TuomasK]

Tuossa vajaa kuukausi takaperin oltiin Siikanevalla koiran kanssa makkaraa menossa paistamaan. Koira jolkotteli siinä vapaana ympärillä. Yhtä äkkiä huomasin että mitenkäs se poika on noin kauaksi kerennyt, kun huomasin "sen" n. 150-200m päässä. No poitsu tulikin samantien selän takanta. Tarkemmin katsottuna se olikin susi,ainakin mitä suurimmalla todennäköisyydellä. Nyt on sitten sekin otus nähty.

[miki]

Hyvin syöneen näköisiä rusakoita tontilla nakertamassa pensaista rungon kuorta pois.
Eivät paljon hätkähdä kun ajaa pois,kymmenenmetrin päähän loikkivat ja kun hätistelijä häviää niin eikun pensaitten ja puitten kimppuun.

[IkiHonka]

Olin tänään ulkoiluttamassa suksia ja yhytin sillä reissulla talttahampaan uimassa. Hetken sain hiihtää rinnalla (rannalla tosin), ennen kuin se paukautti hännällään ja sukelsi. Eipä ole ennen tullut majavaa kohdattua talvella.

[Mempsu-]

Olin pitämässä kahvituntia ja ikkunan ulkopuolella, melkein koskemattomassa lumikinoksissa, lumikko piti hauskaa. Etäisyyttä tähän ihanan näköiseen nappisilmään oli vain 3-10 metriä. Toinen telmi kyllä sydämen kyllyydestä lumessa, sukelsi hankeen ja nousi toisesta paikasta ylös.

[IkiHonka]

Tänään jatkui pellesvenssonien ulkoilutus. Aamuhämärissä painuin metsään ja paluu meni kuutamohiihdoksi. Päivän saldo: puolen tusinaa joutsenta ja koskikara. Rauhassa sain joutsenia tarkkailla niin kauan, kun otin varovasti kameran esille ja aloin vaihtamaan pidempää putkea. Eivät halunneet kuvaan, kun ottivat siinä vaiheessa ritolat.

PS. Niinuspuolelle pitää merkitä hankeen pudonnut linssinsuojus. Ei kellään ole ylimääräistä Canonin 58 millistä linssinsuojusta? Ollut mielessä karkunarun virittäminen noihin suojuksiin, mutta kun niissä ei ole oikein sopivaa kiinnityspistettä.