Kysy mitä vain melonnasta
Re: Kysy mitä vain melonnasta
Oma poljettava Hobieni on rungoltaan vähän alle kolmimetrinen päälläistuttava kajakki. Pienin saatavilla ollut malli, jotta pystyn kuljettamaan sitä auton katolla. Pääasiassa olen tehnyt sillä yhden yön retkiä, mutta myös vähän pitemmät reissut Merenkurkussa ja Inarilla. Mikään rahtialus se ei ole, mutta harkiten valitut viikon varusteet sillä kyllä kulkevat, kunhan ei ylitä kantavuutta, joka on 100 kg. Jos ylittää, joutuu istumaan vedessä. Painavat tavarat "ruumaan" ja kevyet kuivapussissa tarakalle. Pitempien runkojen kantavuus ja runkonopeus on parempi. Poljettavalla ja melottavalla ei liene tässä juuri eroa.
Runko on melko tasapohjainen ja siis alkuvakaa, mutta loppukiikkerä. Lyhyt paatti rullaa aalloissa sukeltelematta. Tuulta vastaan pääsee polkemalla paremmin kuin melomalla, mutta litteä runko surffaa aalloissa aika lailla. Alan huolestua kelistä vasta, jos aallot murtuvat niin jyrkiksi, että voivat "heittää". Ensireissulla pääsi yllättämään 15 m/s kuusikilometrisellä järvenselällä ja huomasin kelin kovuuden vasta muiden veneiden käyttäytymisestä. Sellaiseen en toki vasiten rannasta lähde. Pääasiassa melottaviksi tarkoitetut rungot voivat olla kapeampia ja käyttäytyä toisin. Itsetyhjentyvä ponttoonimainen alus ei vahingon sattuessakaan menetä kelluvuuttaan yhtään. Sitä vain ei saa päästää karkuun.
Runko on melko tasapohjainen ja siis alkuvakaa, mutta loppukiikkerä. Lyhyt paatti rullaa aalloissa sukeltelematta. Tuulta vastaan pääsee polkemalla paremmin kuin melomalla, mutta litteä runko surffaa aalloissa aika lailla. Alan huolestua kelistä vasta, jos aallot murtuvat niin jyrkiksi, että voivat "heittää". Ensireissulla pääsi yllättämään 15 m/s kuusikilometrisellä järvenselällä ja huomasin kelin kovuuden vasta muiden veneiden käyttäytymisestä. Sellaiseen en toki vasiten rannasta lähde. Pääasiassa melottaviksi tarkoitetut rungot voivat olla kapeampia ja käyttäytyä toisin. Itsetyhjentyvä ponttoonimainen alus ei vahingon sattuessakaan menetä kelluvuuttaan yhtään. Sitä vain ei saa päästää karkuun.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
Re: Kysy mitä vain melonnasta
Olisiko suositella vajaa viikonmittaista inkkarilla melottavaa rengasreittiä Itä-Suomesta/Kaakkois-Suomesta? Olisi mukava löytää uusia kohteita jo noilla seuduin melottujen kansallispuistojen lisäksi.
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
Re: Kysy mitä vain melonnasta
En ole melonut tuolla vielä. Luistelureissulla tykästyin Katosselän ja Ristiveden alueeseen. Katosselän puolella etenkin hiljaista. Varmaan voisi meloen viikon kierrellä jylhiä rantoja, eikä suojelun rajoitusalueitakaan taida olla kesällä. Sen verran kapeita sokkeloisia vesiä että pääsee tuulelta suojaan kunhan on aikataulussa varaa valita reitti.
Re: Kysy mitä vain melonnasta
Itse pidän aika paljon Luonterin alueesta ja siitä Louhiveden kautta Varkaantaipaleen kanavalle, Yövettä itään, Vekarsalon luoteispäässä on hyvä leiripaikka. Siitä Ruokovettä myöten Vetojaolle ja edelleen Ruuhonsaarille (Laajahiekka on myös hyvä paikka yöksi). Ruuhonsaarilta Patasaarelle, jonka länsirannan hiekkarannan kohdalla on hyvää leiripaikkaa. Patasaarelta Käyhkään ja Kukonharjun kanavien kautta Hiekkaniemen laavulle, jossa on ihan OK leiripaikka. Hiekkaniemestä on vain muutama melanvetäisy Katosselälle, joka kannattaa kierrellä ympäri. Katosselältä Rongonsalmen kautta kohti Kietävälän lossia ja siitä vielä Puumalan kautta Rokansaareen. Rokansaaresta Pistohiekan selän kautta pienen sillan alitse kohti Puuterselkää, josta kannattaa jatkaa Pienen sällinlahden perälle, josta on lyhyt kantotaival Luonterin puolelle (ainakin +2 hengen porukalla kantaminen on helppo juttu). Siitä vielä Raintsaareen leiriin, tai riippuen melontahaluista onhan tuolla Luonterilla paljonkin hienoja paikkoja yöpymiseen.
Itseä ei juuri haittaa käydä monesti samassa paikassa, joten reilu 5 kertaa olen kutakuinkin saman reitin käynyt melomassa, tietysti pieniä reitti muutoksia olen tehnyt.
Itseä ei juuri haittaa käydä monesti samassa paikassa, joten reilu 5 kertaa olen kutakuinkin saman reitin käynyt melomassa, tietysti pieniä reitti muutoksia olen tehnyt.
"Klabbeissa on mulla tonnin stiflat. Ei ne tonnii bungaa, mut ne painaa sen."
-
Metsän Omena
- Viestit: 3773
- Liittynyt: 13 Tammi 2008 19:58
Re: Kysy mitä vain melonnasta
Tupla.
Viimeksi muokannut Metsän Omena, 17 Touko 2023 22:22. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Metsän Omena
- Viestit: 3773
- Liittynyt: 13 Tammi 2008 19:58
Re: Kysy mitä vain melonnasta
^Tuttuja vesiä. Mökkini on tuon reitin varrella. Kolmenakymmenenä kesänä noita vesiä soutanut ja metsiä samonnut.
Re: Kysy mitä vain melonnasta
Onko kenelläkään kokemusta ja jäänyt mieleen millainen joenpätkä on Kyyneljärven ja Kyynelvuonon välissä? Tietoa on että kanootilla siitä pääsee helposti vetämällä kanoottia, mutta mitenkä on soutuveneen kanssa, siitä asiasta haluaisin kuulla.
Re: Kysy mitä vain melonnasta
Ei sitten lähdetty katsomaan sinne asti. Vasikka selän ja Kasarin laitoja kierreltiin, hyvä kun ei turhaan kauemmaksi lähdetty
Turhaan sen vuoksi että kalaa saimme riittävästi näiltä meille ennestään tutuilta vesiltä
Metsäpalovaroitus hieman vei päiväleiri rutiineista hohtoa pois. Kahvit piti keittää kaasulla ja kalat tuoda kylmälaukussa mökille syötäväksi ja pakastimeen. Hieno viikko oli. Inari oli neljä päivää peilityyni eikä vettä satanut pisaraakaan.
Turhaan sen vuoksi että kalaa saimme riittävästi näiltä meille ennestään tutuilta vesiltä
Metsäpalovaroitus hieman vei päiväleiri rutiineista hohtoa pois. Kahvit piti keittää kaasulla ja kalat tuoda kylmälaukussa mökille syötäväksi ja pakastimeen. Hieno viikko oli. Inari oli neljä päivää peilityyni eikä vettä satanut pisaraakaan.
Re: Kysy mitä vain melonnasta
Eipä ollut tungoksesta tietoakaan. Monena aikaisempana elokuun alun viikkona on veneitä ollut huomattavasti enemmän uisteluhommissa.
Partakonlahdelta lähti aamuisin 4-6 venettä, isot ajaen plaanissa ensimmäiset kilometrit, ja sitten me pienemmillä purtiloilla liikkuvat jotka usein laskimme uistimet pyyntiin jo heti kahden metrin vedessä. Taimen ja rautu ottivat kylläkin parhaiten 15-20 metrin syvyydestä, vain muutamia otettavia kaloja saimme matalammista vesistä.
Harjukset olivat hukassa meiltä, vaihtaneet paikkaa tai eivät välittäneett uistimiamme. Alle kymmene niitä saimme, eikä puolen kilon kaloja montaakaan ollut. Varma paikka Turvesaaren kivikolla Vasikkaselän reunalla oli ihan kuollut. Ei ensimmäistäkään pintakäyntiä missään. Siitä kohden oli saatu jokaisella aiemmalla reissulla päivän harjuskiintiö täyteen muutamalla lipan heitolla.
Oudon näköistä limaa oli tarttunut kiinni Pahtasalmen saaren rantakiviin, en muista että siellä olisi tuollaista ollut aiemmin.
Iltapäivisin näkyi vain ihan muutama vene liikkeellä, siellä on tilaa ja saaristosokkeloa niin paljon että ei itsekään aina tiedä tarkalleen mistä salmesta olisi fiksuinta yrittää mennä.
Kanootteja näin Inarilla tuona aikana vain kaksi, Partakonlahdella meloskelivat
Koirasaaren palon aiheuttamat savut näimme Saunarin yli Akusaarilta päin katsottuna. Näytti että Keskimmäinen Reposaari on tulessa, soitimme hätäkeskukseen ja sieltä päivystäjä kysyi että oletteko varma ettei palo ole Kettuniemessä! Joku oli siis jo ehtinyt ilmoittaa että Kettuniemi palaa. Seuraavana päivänä luettiin uutisista että palo olikin Koirasaaressa. Savun nousua kun katsoo edessä olevien saarien yli, niin paikantaminen ei olekaan sitten ihan helppoa.
Torstaina aamulla kun lähdimme autolla Sevettiin Nitsijärven veneenlaskupaikan parkkipaikka näytti olevan tupaten täynnä autoja ja trailereita, monta kymmentä autoa siinä oli parkissa.
Olin jo tuudittaunut ajatukseen että Inari ja sen vesillä seilaaminen ovat jo lopullisesti ohi kohdaltani, olihan edellisestä käynnistäni kulunut jo muutama vuosi. Kiitän omia poikiani siitä että onnistuivat vielä saamaan vanhan jäärän liikkeelle. Kärpänen puraisi uudelleen, jota toivoinkin.
Partakonlahdelta lähti aamuisin 4-6 venettä, isot ajaen plaanissa ensimmäiset kilometrit, ja sitten me pienemmillä purtiloilla liikkuvat jotka usein laskimme uistimet pyyntiin jo heti kahden metrin vedessä. Taimen ja rautu ottivat kylläkin parhaiten 15-20 metrin syvyydestä, vain muutamia otettavia kaloja saimme matalammista vesistä.
Harjukset olivat hukassa meiltä, vaihtaneet paikkaa tai eivät välittäneett uistimiamme. Alle kymmene niitä saimme, eikä puolen kilon kaloja montaakaan ollut. Varma paikka Turvesaaren kivikolla Vasikkaselän reunalla oli ihan kuollut. Ei ensimmäistäkään pintakäyntiä missään. Siitä kohden oli saatu jokaisella aiemmalla reissulla päivän harjuskiintiö täyteen muutamalla lipan heitolla.
Oudon näköistä limaa oli tarttunut kiinni Pahtasalmen saaren rantakiviin, en muista että siellä olisi tuollaista ollut aiemmin.
Iltapäivisin näkyi vain ihan muutama vene liikkeellä, siellä on tilaa ja saaristosokkeloa niin paljon että ei itsekään aina tiedä tarkalleen mistä salmesta olisi fiksuinta yrittää mennä.
Kanootteja näin Inarilla tuona aikana vain kaksi, Partakonlahdella meloskelivat
Koirasaaren palon aiheuttamat savut näimme Saunarin yli Akusaarilta päin katsottuna. Näytti että Keskimmäinen Reposaari on tulessa, soitimme hätäkeskukseen ja sieltä päivystäjä kysyi että oletteko varma ettei palo ole Kettuniemessä! Joku oli siis jo ehtinyt ilmoittaa että Kettuniemi palaa. Seuraavana päivänä luettiin uutisista että palo olikin Koirasaaressa. Savun nousua kun katsoo edessä olevien saarien yli, niin paikantaminen ei olekaan sitten ihan helppoa.
Torstaina aamulla kun lähdimme autolla Sevettiin Nitsijärven veneenlaskupaikan parkkipaikka näytti olevan tupaten täynnä autoja ja trailereita, monta kymmentä autoa siinä oli parkissa.
Olin jo tuudittaunut ajatukseen että Inari ja sen vesillä seilaaminen ovat jo lopullisesti ohi kohdaltani, olihan edellisestä käynnistäni kulunut jo muutama vuosi. Kiitän omia poikiani siitä että onnistuivat vielä saamaan vanhan jäärän liikkeelle. Kärpänen puraisi uudelleen, jota toivoinkin.
Re: Kysy mitä vain melonnasta
Peukku tuolle.sahamies kirjoitti: ↑11 Elo 2024 20:57 Olin jo tuudittaunut ajatukseen että Inari ja sen vesillä seilaaminen ovat jo lopullisesti ohi kohdaltani, olihan edellisestä käynnistäni kulunut jo muutama vuosi. Kiitän omia poikiani siitä että onnistuivat vielä saamaan vanhan jäärän liikkeelle. Kärpänen puraisi uudelleen, jota toivoinkin.![]()
Re: Kysy mitä vain melonnasta
"Onko kenelläkään kokemusta ja jäänyt mieleen millainen joenpätkä on Kyyneljärven ja Kyynelvuonon välissä? Tietoa on että kanootilla siitä pääsee helposti vetämällä kanoottia, mutta mitenkä on soutuveneen kanssa, siitä asiasta haluaisin kuulla."
Veneen pystyy ehkä vetämään kiviltä paremmin "kosken" koillispuolella. Lounaispuolella vähän matkaa koskesta polku ylittää kannaksen. Sitä pitkin vedimme kanootin ylös elokuussa 2020. Kuva alajuoksulta.

Veneen pystyy ehkä vetämään kiviltä paremmin "kosken" koillispuolella. Lounaispuolella vähän matkaa koskesta polku ylittää kannaksen. Sitä pitkin vedimme kanootin ylös elokuussa 2020. Kuva alajuoksulta.

Re: Kysy mitä vain melonnasta
Kiitos! Tuossa vielä pystyy soutamaankin ainakin kuvassa näkyvässä vedenkorkeudessa, virtaus näyttäisi olevan melko maltillinen. Ylempänä sitten muuttunee kivikkoisemmaksi ja vuolaammaksi. Ehkäpä joskus tuonne, Kyyneljärvellä olisi mukava päästä kalastamaan.
Ympyräreittiä mekin suunnittelimme, eli Kyyneljärveltä Suolisjärvelle ja sieltä poispäin.
Ympyräreittiä mekin suunnittelimme, eli Kyyneljärveltä Suolisjärvelle ja sieltä poispäin.
