Lämpötila eri korkeuksissa

[Nuortti]

On tullut pohdittua sitä, että miksi Lapissa tunturille noustessa ylhäällä on lämpimämpää kuin alhaalla laaksossa. Ymmärrän tämän selittyvän sillä, että lämpimän ilman tiheys on pienempi kuin kylmän ilman. Miten tämä teoria toimii Alpeilla. Kun sieltä tulee pois niin lämpö sen kuin lisääntyy ja lumet häipyy pois silmistä

[Ursus]

Johtuisiko se inversiosta.

[omat polut]

En ole meteorologi, mutta inversio se on.

[Pepi]

Tuntureilla inversio muodostuu yleensä pintainversiona. Siinä selkeä sää aiheuttaa maanpinnan lämpösäteilyn karkaamisen avaruuteen, jolloin maan (lumen) pinta jäähtyy voimakkaasti. Sen jäähdyttämä ilma valuu muuten tyynessä säässä rinnettä pitkin alas ja kertyy sinne.

Olen toisinaan katsellut, miten tuo rinnettä pitkin valuva ilmakerros on niin kylmä, että se näkyy valon taittumisessa ja rikkoo horisontin kangastuksen tapaan. Kerran kaveri kummasteli, kun kahvitauolla nousin suksineni kiven päälle seisoskelemaan. Otin esiin lämpömittarin, joka näytti kiven juurella kireämpää kuin 40 asteen pakkasta, kun kiven päällä oli 18. Valuva ilmakerros oli noin 10-15 cm paksu. Ropijärven jäällä oli 46 astetta pakkasta. Kaamoksen valo ja värit olivat upeat.

[Raato]

Lämpötila laskee ylöspäin mennessä keskimäärin 0,6-0,7 astetta /100m

[Aaro]

Otin esiin lämpömittarin, joka näytti kiven juurella kireämpää kuin 40 asteen pakkasta, kun kiven päällä oli 18. Valuva ilmakerros oli noin 10-15 cm paksu. Ropijärven jäällä oli 46 astetta pakkasta. Kaamoksen valo ja värit olivat upeat.

Miten telttaillessa voisi kylmimmän ilman huomioida? Yleisesti tunnettuahan on nousta ylös rinteeseen, mutta jäällä tai loivassa rinteessä telttailija altistunee tyynellä tälle kylmyydelle. Kannattaako rinteesssä kaivaa ojat teltan ympärille johtamaan kylmä ilma teltan ohi tai tasaisella tehdä muuri tai kasata lunta teltan ympäri kylmimmän ilman esteeksi?

[Metsän Omena]

Alueella, jossa on vähäistä suurempia korkeuseroja, kannattaa suosia niin leiriytymisen kuin kulkemisen suhteen harjanteita notkojen sijaan. Mm. katabaattinen tuuli hakeutuu veden tapaan sinne minne painovoima ohjaa.

[tiku]

Sepon viesti toisessa säikeessä uudesta Goddejärven säähavaintopaikasta sai tutkimaan Kilpisjärven kyläkeskuksen ja Saanan lämpödataa kuluneelta vuodelta. Tein siitä Excel-kaavion, jossa vihreät pisteet kertovat lämpöeron noiden paikkojen välillä (vrk-keskiarvo, kyläkeskus miinus Saana) ja viiva näyttää lämpöeron keskiarvon edellisiltä 30 päivältä. Reunoilla kesä, keskellä talvi.


Näkyy että kyläkeskus on kesäaikana kolme-neljä astetta lämpimämpi kuin tunturi ja talvella viitisen astetta kylmempi. Suurimmillaan ero näkyy olleen talvella 22 astetta.

Sama vähän eri tavalla

Tässä näkyy vielä selkeämmin, että alamaan ja tunturin suuri lämpöero (suuntaan tai toiseen) on ollut nimenomaan pakkassään juttu ja muulloin ero on jäänyt yleensä max. viiden asteen rajoihin.

[sahamies]

Tämä nyt menee vähän eri korkeuksista ja niiden lämpötiloista puhumiseen, mutta tulkoonpa nyt mainituksi sivusto sondehub. Seuraan ellen nyt lähes päivittäin, mutta ainakin viikoittain Jokioisilta lähetettyjä säähavaintopalloja joita lähetetään sieltä kolmasti päivässä.
Pallot nousevat toisinaan jopa 30 km:n korkeuteen ja mittaavat tuulia, lämpötiloja ym. Kaikki mittaustulokset näkyvät reaaliaikaisena sivustolla.
Kylmintä on tuossa puolivälin krouvissa, jolloin -50 astetta rikkoutuu. Kun noustaan yli kolmenkympin niin lämpötila on enää noin -25 astetta. Usein käyn poimimassa sondin ja pallon jäännökset maastosta. putoamispaikkahan tulee tarkasti näkyville kartta-alustalle.
Umpimetsästä on vaikeaa löytää sondia ilman paikantamislaitetta, mutta pelloilta sitten onnistuu helpommin. Järviin putoaa harmittavan usein, ja sinnehän ne yleensä sitten jäävät.

[seppo]

Onko Saanan ja Kilpisjärven kyläkeskuksen lämpötilaerosta pääteltävissä, että Meekolla on talvella viitisen astetta kylmempää kuin Goddejärvellä?

[tiku]

Noin varmaan oletamme, tyynellä pakkassäällä. Silloin siis tunturiin yöpymään, jos lämmintä tilaa ei ole ja kylmyys huolettaa. Eipä taida sellaista tilannetta juuri tulla.

[hannes]

Koettu on. Olimme talvella kovalla pakkaskelillä vaeltamassa, ja kun reitti vei ylhäältä alas, lämpötilaeron tunsi. Alhaalla oli tosi kylmä, ero oli tuntuva
Oli tyyni pakkaskeli -25-35 asteen välillä.

[Pepi]

Joulunpyhimä 1986 majailin mökissä korkealla Utsjoen Ailegaksella tyynen pakkassään inversiorajan yläpuolella. Hiihtelin komeassa päiväkuutamossa 18:n asteen pakkasessa. Yhtenä päivänä päätin käväistä kirkolla ja laskin kohtalaista vauhtia alas Mantojärvelle alamaita verhoavan sumupilven läpi. Kuin olisi kylmään kaivoon hypännyt. Pilven alla oli 42 astetta pakkasta.