Vanhat USA kartat suomestakin
-
Pertti Kurki
- Viestit: 1571
- Liittynyt: 19 Joulu 2008 11:36
Hieman eppäilen pitääkö ajoitus kutiaan. Ne kylät, joiden historiaa tunnen aika hyvin aina 1700-luvulle, eivät pidä kutiaan tiestön osalta jos tosiaan perustuvat 1939-43 materiaaliin. Liian suoraviivaisia ovat tiemerkinnät, että ne todella olisi ilmakuvista siirretty kartalle. Linjauksissa on jopa 10 km heittoja. Myös talojen nimissä on muutama virhe. Mutta historiallisena dokumenttina ihan mielenkiintoisia.
EDIT: löysin dokumentit, joiden perusteella kaikki nykyiset Rovanimeltä lähtevät kantatiet tehtiin jo 1920-1930-luvuilla. Niiden linjauksia on muutettu myöhemmin, mutta autolla on päässyt sekä itään että länteen jo silloin. Tältä osin nuo jenkkikartat ovat viihteellisiä.
EDIT: löysin dokumentit, joiden perusteella kaikki nykyiset Rovanimeltä lähtevät kantatiet tehtiin jo 1920-1930-luvuilla. Niiden linjauksia on muutettu myöhemmin, mutta autolla on päässyt sekä itään että länteen jo silloin. Tältä osin nuo jenkkikartat ovat viihteellisiä.
Kuvailutulkki
-
mettäantero
- Viestit: 2522
- Liittynyt: 12 Heinä 2013 21:22
Re: Vanhat USA kartat suomestakin
Mielenkiintoinen linkkivinkki, kiitosp.kivela kirjoitti:http://loadmap.net/en/m41731
Jäämerentieksi nimitetään Rovaniemeltä Ivalon kautta Liinahamariin 1931 valmistunutta tietä. Sodankylän ja Ivalon välinen osuus syntyi jo 1910-luvulla. Maanteitä edelsi Ruijan polku, jolla nykyisen Saariselän kohdalla oli sekä itäinen että läntinen haara. Polusta on mainintoja jo vuodelta 1598. Läntinen haara kulki Rieston kylästä (Lokan tekojärvessä) Laanilan kautta Inariin, itäinen haara Luirojärven ja Maantiekurun kautta Inariin. Riestoon tultiin etelästä vesitse. Jäämerentien Rovaniemen ja Ivalon välinen osuus muuttui osaksi Valtatie 4:ää vuonna 1938 uuden tienumerointijärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. En ollut paikalla vahtimassa, mutta pelkkä nimenvaihdos ei varmaankaan muuttanut tien linjausta.luuppi kirjoitti:Tietaako dokumentit, missa maarin lehmapolku Nelonen tehtiin suoraan vanhan Jaameren tien paalle?
Matti Grönroosin mukaan nykyinenkin nelostie ja Jäämerentie eroavat linjaukseltaan vain vähän toisistaan. Rovaniemen ja Ivalon välisen osuuden pituus oli 294 km vuonna 1938 ja 287 km vuonna 2013. Vanhasta tielinjasta on museoitu Magneettimäen nimellä kulkeva 5 km pitkä osuus Saariselän hulinakeskuksen lähellä. Linjausta on muutettu lähinnä kylien kohdalla. Grönroosin dokumentissa esitetään karttojen avulla muutamia muutoksia. Nelostien päällystys saatiin valmiiksi vuonna 1978, viimeiset metrit Kakslauttasen kohdalla. Museovirastolla on sekä Ruijanpolkua että Jäämerentietä käsittelevät weppisivut.
(Pitkä vastaus johtuu siitä, että että olen toista viikkoa flunssassa kotipuolessa, eikä pysty oikein mitään järkevämpääkään tekemään.)
Kylla dokumentit nakojaan tietaa.
Kommenteistani ehka heijastuu, etta kuljin reittia enemman ennen 1978 kuin ko. vuoden jalkeen. Varalentokenttien kohdalla oli hyva rykaista kaksoiskaasari auki ja kaupunkiajon roskat pois - kai ne patkat oli suoria jo ennenkin, vai ovatko paljonkin nipsaisseet kokonaispituudesta pois?
Kommenteistani ehka heijastuu, etta kuljin reittia enemman ennen 1978 kuin ko. vuoden jalkeen. Varalentokenttien kohdalla oli hyva rykaista kaksoiskaasari auki ja kaupunkiajon roskat pois - kai ne patkat oli suoria jo ennenkin, vai ovatko paljonkin nipsaisseet kokonaispituudesta pois?
Katselin itse Lokan aluetta, Sodankylää, Orajärvi ja kohtalaisen tarkat tiedot. Pitää näyttää vanhemmille ihmisille. Nuo polut on varmaan muistissa. Aiemmin olen nähnyt saksalaisten piirtämään sotien aikaisen kartan ja hyvin näkyi vanha sompio. En nyt muista mistä kartta löytyy. Oli tarkin kartta siihen mennessä.
Yo. tykistokarttahuomioon liittyen, kannattaa katsoa missa sakujen Birke-suunnitelman mukaisen vetaytymisen suoja-asemat kulki.
Wikin kertomaa: Suomussalmi–Kuusamo-linjalta itään asettunut XVIII vuoristoarmeijakunta määrättiin siirtymään Rovaniemen ja Muonion kautta Karesuvannon Sturmbock-asemaan turvatakseen tieyhteyden Norjaan. Sallan itäosaan sijoitettu XXXVI vuoristoarmeijakunta siirtyi pääosin Rovaniemen kautta Schutzwall-asemaan Ivaloon (siis aluksi selvasti siita etelaan, mutta sehan hylattiin nopeasti, vaikka oli hyvin valmisteltu, kumpaakin asemaa oli ollut rakentamassa kolme ja puoli tuhatta ukkoa. Ja Sturmbockissahan pysyttiin niin kauan kuin huvitti; siis ihan sodan loppuun asti).
- oli Jaameren tiella vilsketta tuossa varhaisessa vaiheessa
- kartoitusvaihe oli maaliskuusta '44 alkaen, vaikka linnoitustyot kaynnistettiin vasta elokuussa
Wikin kertomaa: Suomussalmi–Kuusamo-linjalta itään asettunut XVIII vuoristoarmeijakunta määrättiin siirtymään Rovaniemen ja Muonion kautta Karesuvannon Sturmbock-asemaan turvatakseen tieyhteyden Norjaan. Sallan itäosaan sijoitettu XXXVI vuoristoarmeijakunta siirtyi pääosin Rovaniemen kautta Schutzwall-asemaan Ivaloon (siis aluksi selvasti siita etelaan, mutta sehan hylattiin nopeasti, vaikka oli hyvin valmisteltu, kumpaakin asemaa oli ollut rakentamassa kolme ja puoli tuhatta ukkoa. Ja Sturmbockissahan pysyttiin niin kauan kuin huvitti; siis ihan sodan loppuun asti).
- oli Jaameren tiella vilsketta tuossa varhaisessa vaiheessa
- kartoitusvaihe oli maaliskuusta '44 alkaen, vaikka linnoitustyot kaynnistettiin vasta elokuussa
Tokumenttia pukkaa.p.kivela kirjoitti:Aiemmin olen nähnyt saksalaisten piirtämään sotien aikaisen kartan ja hyvin näkyi vanha sompio. En nyt muista mistä kartta löytyy.
Mattsonin ja Teeriahon artikkelissa on kartta Rieston suoalueista ja ote Vuotso 1-4 -kartaston Vuotso 2 -kartasta. Otteessa näkyy Nattasten pohjoispuolinen alue.
Kiitos, tässähän se olikin.PyyMetso kirjoitti:Tokumenttia pukkaa.p.kivela kirjoitti:Aiemmin olen nähnyt saksalaisten piirtämään sotien aikaisen kartan ja hyvin näkyi vanha sompio. En nyt muista mistä kartta löytyy.![]()
Mattsonin ja Teeriahon artikkelissa on kartta Rieston suoalueista ja ote Vuotso 1-4 -kartaston Vuotso 2 -kartasta. Otteessa näkyy Nattasten pohjoispuolinen alue.
Nakojaan kartta istui juuri tuohon yhteyteen, jota spekuloin ylla.
"Vuotson (ja myös Lätäsenon) karttojen
teossa oli tiukka aikataulu. Vaikka kartan
tekijät vaihtoivat asemiaan kahdesti; ensin
Petsamon Parkkinaan ja sitten Pohjois-
Norjan Rundhaugiin, oli Vuotson kartta-
sarja joukoilla jo lokakuussa (Lätäsenon
kartta valmistui marraskuussa). Vuotson
Schutzwall
jäi keskeneräiseksi ja taiste-
lujoukot (169. D) olivat siellä asemissa
vain 19.–31.10.1944, joten karttojen hyöty
jäi vähäiseksi. Samoin kävi Lätäsenon
Stürmbockissa"
"Vuotson (ja myös Lätäsenon) karttojen
teossa oli tiukka aikataulu. Vaikka kartan
tekijät vaihtoivat asemiaan kahdesti; ensin
Petsamon Parkkinaan ja sitten Pohjois-
Norjan Rundhaugiin, oli Vuotson kartta-
sarja joukoilla jo lokakuussa (Lätäsenon
kartta valmistui marraskuussa). Vuotson
Schutzwall
jäi keskeneräiseksi ja taiste-
lujoukot (169. D) olivat siellä asemissa
vain 19.–31.10.1944, joten karttojen hyöty
jäi vähäiseksi. Samoin kävi Lätäsenon
Stürmbockissa"
Re: Vanhat USA kartat suomestakin
Taytyy lukea tuo linkitetty artikkeli isommalla ruudulla, vaikka taisin sen jo aikanaan lukaista.
Saksan kokema uhka pohjoisen arneijansa jaamisesta mottiin sai heidat laittamaan kartan piirtoon professorimiehia ja erikoisvarustettuja lentokoneita.
Siten kavi ohraisesti, koska Ardennien taistelussa kolonnien piti edeta ohi Bastognen , Meuse- joelle. Vuoden 1939 kartoituksen mukaan.
Mutta tiet olikin laitettu risteytymaan Bastognessa, josta tuli tulppa, ei vain puolustajien takia, vaan myos siksi etta kolonnista muodostuikin pitka ruuhka "oikeille" teille.
Amerikkalaiset olivat 1943-44 ilmakuvanneet mahdolliset reitit Normandiasta Reinille ja karttakehtia oli jaettu 70 tuh. Kpl .
Mittakaavoissa 25 tuh- 100 tuh , komentotasosta riippuen.
Yksi taktisista kartoista jai saksalaisten kasiin jo hyokkayksen alkuvaiheissa, ja komentajansa, kun vertasi teita omaan, vanhaan karttaansa, totesi etta suunnitelmansa meni peffalleen... mutta puskea piti silti. Yks Adolf olisi voinut repia pelihousunsa moisesta uutisesta
Saksan kokema uhka pohjoisen arneijansa jaamisesta mottiin sai heidat laittamaan kartan piirtoon professorimiehia ja erikoisvarustettuja lentokoneita.
Siten kavi ohraisesti, koska Ardennien taistelussa kolonnien piti edeta ohi Bastognen , Meuse- joelle. Vuoden 1939 kartoituksen mukaan.
Mutta tiet olikin laitettu risteytymaan Bastognessa, josta tuli tulppa, ei vain puolustajien takia, vaan myos siksi etta kolonnista muodostuikin pitka ruuhka "oikeille" teille.
Amerikkalaiset olivat 1943-44 ilmakuvanneet mahdolliset reitit Normandiasta Reinille ja karttakehtia oli jaettu 70 tuh. Kpl .
Mittakaavoissa 25 tuh- 100 tuh , komentotasosta riippuen.
Yksi taktisista kartoista jai saksalaisten kasiin jo hyokkayksen alkuvaiheissa, ja komentajansa, kun vertasi teita omaan, vanhaan karttaansa, totesi etta suunnitelmansa meni peffalleen... mutta puskea piti silti. Yks Adolf olisi voinut repia pelihousunsa moisesta uutisesta
