Teno

[Ursus]

Suomen ja Norjan yhteinen sopimus Tenon lohikannan vahvistamiskesi rajoituksia lisäten herättää paikallisissa vastustusta:
http://yle.fi/uutiset/utsjoella_jarjest ... origin=rss
Uuutinen sisältää useita linkkejä rajoituksista kertoviin säädöksiin.

[sahamies]

Kansanedustaja Kärnä: Rajoitukset ja sopimukset turhia.
Neuvotteleva virkamies: Kolmen vuoden täysrauhoitus.

[Ursus]

Mikä on tässä asiassa asetettava etusijalle: 1. saamelaisten eli paikallisten perinteiset oikeudet, 2. kalastusmatkailun tarpeet vai 3. lohikannan turvaaminen ja jopa sen kohentuminen.
Oman käsitykseni mukaan ainut toimiva vaihtoehto pitkällä tähtäimellä on vaihtoehto 3, joka on edellytys niin vaihtoehto 2:lle kuin 1:lle.

[Ursus]

Luin jostain tänä viikonloppuna, että Tenolla kalastusoikeudet eivät ole sidoksissa maanomistukseen liittyviin osuuksiin yhteisiin vesiiin, kuten muulla, vaan etniseen eli tarkemmin kielelliseen kuulumiseen tiettyihin saamelaisiin sukuihin.
Olisiko muuallakin Suomessa kalastrusoikeudet sidottava kieli- tai peräti murreperusteisesti tiettyihin sukuihin? Suomenruotsalaiset saisivat Pohjanmaan rannikon ja merialueet, savolaiset oman murrealueensa vedet Kallaveden ympäriltä jne
Tuo etninen perustelu turvata saamelaisille eri oikeudet samalla kun toisiita Utsjoen maan- ja rannanomistajilta vaaditaan 80 euron päivämaksu, tuntuu kyllä yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta erikoiselta oikeusvaltiossa.

[seppo]

Ovatko Ylä-Lapin kalavedet koskaan kuuluneetkaan muille kuin saamelaisväestölle?

[OS]

Tuo etninen perustelu turvata saamelaisille eri oikeudet samalla kun toisiita Utsjoen maan- ja rannanomistajilta vaaditaan 80 euron päivämaksu, tuntuu kyllä yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta erikoiselta oikeusvaltiossa.

Peritäänkö tuo päivämaksu myös niiltä ei-saamelaisilta, jotka ovat kirjoilla Utsjoella ja maksavat sinne myös veronsa?

[amatööri]

Itseä ei Tenon eikä minkään muunkaan joen lohenkalastus juurikaan kiinnosta mutta TÄÄLTÄ löytyy paikallisen yrittäjän punnittua puhetta Tenolta.Tämän jutun yläpuolelta löytyy päiväkirjan viimeinen merkintä tulevasta kesästä ja varausten peruuntumisesta.

[KaukoAntero]

Näyttää, että Utsjokisten mielestä valtiovallan ei pitäisi sekaantua heidän asioihinsa, kun etelässä ei niistä mitään ymmärretä. Näitä kannanottoja kun lukee, tulee joskus mieleen, että mitäpä jos tosiaan lopetettaisiin ihan kaikki puuttuminen kunnan ja sen asukkaiden asioihin. Sittenhän voivat kalastaa rajoituksetta, tappaa pedot ja ajella mönkkäreillä niin paljon kuin sielu sietää.

Kunnan budjetin tulopuolelta nyt häipyisi puolet (valtion osuudet). Poromiehet opettelisivat tulemaan toimeen ilman ruokintatukia, peto- ja kolarikorvauksia ym.

Anteeksi provo, aina ei voi mieltään malttaa .

Kauko

[Inari74]

Näyttää, että Utsjokisten mielestä valtiovallan ei pitäisi sekaantua heidän asioihinsa, kun etelässä ei niistä mitään ymmärretä. Näitä kannanottoja kun lukee, tulee joskus mieleen, että mitäpä jos tosiaan lopetettaisiin ihan kaikki puuttuminen kunnan ja sen asukkaiden asioihin. Sittenhän voivat kalastaa rajoituksetta, tappaa pedot ja ajella mönkkäreillä niin paljon kuin sielu sietää.

Kunnan budjetin tulopuolelta nyt häipyisi puolet (valtion osuudet). Poromiehet opettelisivat tulemaan toimeen ilman ruokintatukia, peto- ja kolarikorvauksia ym.

Anteeksi provo, aina ei voi mieltään malttaa .

Kauko

Olen samaa mieltä, vaikka itsekin ylä-Lapissa asun...

[Ursus]

Vähän offtopic, mutta en malta olla miettimättä, olisiko Ylä-Lapille myönntettävä samanlainen itsehallinto kuin Ahvenanmaalle? Epäilen kyllä, että (kalastus)riidat eivät ainakaan alkuun vähenisi yhtään.

[Pihkasilmä Kaarnakorva]

Pistetäänpä tännekin linkki tuoreimpaan blogitekstiini, kun käsittelee tämän keskustelun aihetta.

[Ursus]

^ Asiallinen kirjoitus hyvin perusteltuine näkökantoineen, eli teksti linkistä kannattaa lukea.

[OS]

Pistetäänpä tännekin linkki tuoreimpaan blogitekstiini, kun käsittelee tämän keskustelun aihetta.

Täytyy olla tyytyväinen ja onnellinenkin, että omat Tenon lohestuksen vuodet olivat 1970 - 1988. Ensimmäiset luvat ostettiin tullessa Utsjoelta ja jatkoluvat haettiin sitten lähempää Nuorgamista, eikä ollut minkäänlaista saikkaamista lupien kanssa. Varsinkin tuolloin alkuvuosina perhokalastuksen kuviot toimivat hienosti ja herrasmiesmäisesti eikä pyyntipaikoilla ollut ruuhkaa. Kaikki pääsivät vuorollaan kokeilemaan onneaan ottipaikoilla ja kyllähän siinä hyvin selvästi kävi ilmi, ketkä olivat pyyntimiehiä ja ketkä saamamiehiä. Itse lukeuduin pääasiassa tuohon em. ryhmään. Ylävirrasta alaspäin tulevat soutajatkin huomioitiin ja annettiin heille tilaa suorittaa laskunsa. Myöhempinä vuosina rannaltapyytäjien määrä lisääntyi ja samalla vähitellen ja osittain katosi tuo alkuaikojen herrasmiesmäisyys ja toisten pyytäjien kunnioittaminen, mm. jokin ryhmä omi itselleen jonkun hyvän ottipaikan, eikä siihen ollut muilla asiaa. Pihkasilmä Kaarnakorvan blogijutun kakkos- ja kolmoskuva ovat juuri tuolta alueelta, jossa lohta pyysimme. Varsinkin kakkoskuvan tilanne on juuri sellainen, jossa tuli itsekin oltua monesti mukana. Milloin lie otettu tuo kuva?

[Ursus]

Vieraspaikkakuntalaisten kalastusmahdollisuuksien vähentäminen tai sen kalliimmaksi lupamaksuja korottamalla tekeminen mukamas Tenon lohikannan suojelemiseksi on täyttä humpuukia niin kauan kuin paikalliset saavat pyytää ajoverkoilla ja kulkuttamalla. Jos lohikanta ja kalastusmatkailu Tenolla halutaan säilyttää, olisi ensin puuttuttava siihen kalastukseen, joka vie suurimman osan vuoden saaliista. Mutta kun se on paikallisten perinteinen oikeus, niin ollaan vaikka valmiita uhraamaan koko lohikanta.

[Capella]

Vieraspaikkakuntalaisten kalastusmahdollisuuksien vähentäminen tai sen kalliimmaksi lupamaksuja korottamalla tekeminen mukamas Tenon lohikannan suojelemiseksi on täyttä humpuukia niin kauan kuin paikalliset saavat pyytää ajoverkoilla ja kulkuttamalla. Jos lohikanta ja kalastusmatkailu Tenolla halutaan säilyttää, olisi ensin puuttuttava siihen kalastukseen, joka vie suurimman osan vuoden saaliista. Mutta kun se on paikallisten perinteinen oikeus, niin ollaan vaikka valmiita uhraamaan koko lohikanta.

Ensinnäkin saamelaisten maita ja vesiä ne ovat, eivätkä suomalaisten. Toiseksi virkistyskalastus on suurin osa vuotuisesta saaliista. Kolmanneksi kulkuttaminen on saamelaisten kulttuuria siinä missä pilluralli traktoreilla on suomalaisten kulttuuria.