Melontavaellus Vätsäriin

[Caide]

Terve!

Olen yrittänyt etsiä tietoa tulevasta matkasta, kenties elokuussa, Inarinjärvelle pohjois-osiin ja Vätsärin erämaa-alueelle. Aikaa on käytettävissä varmaan 1-3 viikkoa. Aika nihkeästi taas tuntuu löytyvän tietoa ja kaikki muruset löytyy sieltä täältä eri paikoista. Inkkarikanootti on ajatuksissa, koska siitä olisi helpompi kalastaa. Meitä lähtee kaksi reissuun ja kenties joku muu kanoottiporukka vielä lisäksi. Olemme kaikki todella noviiseja melontaretkissä, mutta jonkin verran kokemusta vaelluksesta ja vesillä liikkumisesta.

Ensinnä haluaisin tietää, mitä vaihtoehtoja on kanootin vuokrauspaikoiksi. Todella vaikea löytää mitään mainoksia netistä, koska mehän ei Suomessa uskota markkinointiin. Mahdollisimman läheltä järven pohjois-osia pitäisi paikka löytää ja paikka vaikuttaa tietysti reittivalintaan.

Toiseksi olisi kiva tietää reitistä enemmän. Jos lähtee melomaan surnuvuonoa pitkin, niin onko mahdollista vielä meloa takaisinkin, tehden "rengasreitin", vai onko virta niin kova, että tulee tuskaa aloittelijalle?

Kolmanneksi olisi kiva tietää Vätsärin hienoimpia kohteita. Tarkoitus olisi heittää päiväretkiä välillä rinkan kanssa maastoon. Myös kalastelemme, joten vinkit siihenkin kelpaa. Myös kaikki videot, kuvat ja toteutuneet reitit kiinnostavat. Ja koska olemme aloittelijoita, niin kaikki aiheeseen liittyvä tieto ja vinkit imetään talteen

[varg62]

Samaa tutkaillut, jos en Norjaan pääse on Inarin ympäri kanootilla mielessä. Varmaan saa pari kesää siihen uppoamaan. Katselin jos lähtisi Nellimistä ja Kyyneljärven kautta Suolisjärvelle ja siitä jonnekkin.Tai Nitsiltä Suolisjärvi-Kyyneljärvi-Nellim.

[Timoa]

Vätsärin suuunnalle suosittelen ehdottomasti "kannettavaa" kanoottia tai vastaavaa. Järvien välisillä kannaksilla pisti hymyillyttämään pienet vihreät muovinpalaset jotka oli luultavasti lähtöisin kanootista.
Jokunen kuva ja stooria Vätsäristä:
http://www.timoanttalainen.com/2015/08/packraft-vatsari-jaameri.html

[Janne Pyykkö]

Olet varmastikin jo löytänyt nämä 2 tarinaani. Toistan kuitenkin:
Kanootilla Vätsärin läpi Jäämerelle 22.-29.7.2014
Melontaretki Vätsärin Routasenkuruun 23.-30.7.2015

Minulla on ollut oma kanootti, ei ole tarvinnut vuokrata. Googlaa "ivalo kanoottivuokraus". Ivalojoki on näet paljon melottu avokanoottikohde, siksi Ivalosta saanet kanootin vuokratuksi.

[Janne Pyykkö]

Olemme kaikki todella noviiseja melontaretkissä, mutta jonkin verran kokemusta vaelluksesta ja vesillä liikkumisesta.
...
Mahdollisimman läheltä järven pohjois-osia pitäisi paikka löytää ja paikka vaikuttaa tietysti reittivalintaan.
...
Toiseksi olisi kiva tietää reitistä enemmän. Jos lähtee melomaan surnuvuonoa pitkin, niin onko mahdollista vielä meloa takaisinkin, tehden "rengasreitin", vai onko virta niin kova, että tulee tuskaa aloittelijalle?

Poimin tuohon vielä niitä kohtia, joita voin syventää.

Inari on suuri järvi. Jos haluaa meloa jostakin Surnuvuonoon ja edelleen Surnujokea ylös tai vaihtoehtoisesti tulla tuota reittiä alas, niin tuuli saattaa pysäyttää. Alla olevat ohjeet olen kirjoittanut meriretkiä varten tähän artikkeliin, mutta voi soveltaa myös Inarijärvelle:
- Aivan riittäviä ennusteita löytää mm. www.ilmatieteenlaitos.fi ja www.foreca.fi.
- Jos tuulta on melontapäivälle 0–2 m/s, voi meloa huolettomasti mihin suuntaan tahansa.
- Jos tuulta on 3–5 m/s, pitää valita melontareitti tuulen suunnan mukaan, mutta voi meloa muutamia kilometrejä myös sivu- tai vastatuuleen.
- Jos tuulta on 6–8 m/s, pitää valita reitti sisäsaaristosta. Esimerkiksi Tammisaaresta Inkooseen on mahdollista meloa suojaista reittiä. Voi meloa myös muutamia kilometrejä sivutuuleen (tai vastatuuleen, jos on pakko). Avonaisia vesiä pitää välttää.
- Jos tuulta on 9–10 m/s, ainakin itse lähden merelle erittäin harvoin ja silloinkin hyvin suojaista reittiä.
- Jos tuulta on 11 m/s tai enemmän, en melo merellä.

Jos kokemusta on vähänlaisesti, lähtöpaikaksi Nellim tai Nitsijärvi sopivat vain, jos sääennusteen mukaan seuraavat 2-3 päivää ovat vähätuuliset. Muuten lähtisin suosiolla Sevettijärveltä. Kyselit tuossa Surnujoen virran "kovuutta", mutta korostan vielä, että Inarijärven tuulet ovat huomattavasti suurempi riski avokanootilla. Surnujoen tulo alavirtaan aina onnistuu, jos uittaa pitkän köyden avulla kanoottia alas (eikä siinä muutenkaan muistikuvieni perusteella muuta laskettavaa koskea olisi kuin Surnukoski Inarijärven suulla).

Mitä Vätsärin rengasreitteihin tulee, sellaisia voi keksiä itsekin, kun katsoo karttaa. Jos järvien väliset kantomatkat ovat lyhyitä, yleensä siitä on joku muu mennyt.

[George]

Tässä muutama linkki Vätsärin melontaan:
Outa-lehden_juttu
Surnu-joen_melonta
Surnun_video_alkuosa

[OS]

Tässä muutama linkki Vätsärin melontaan:
Outa-lehden_juttu
Surnu-joen_melonta
Surnun_video_alkuosa

Kiitokset Georgelle kuva- ja videolinkeistä. Upeita kivisiä seutuja tuolla.

[Janne Pyykkö]

Tässä muutama linkki Vätsärin melontaan:
Outa-lehden_juttu
Surnu-joen_melonta
Surnun_video_alkuosa

Kiitos, oli antoisaa katsottavaa. Hyvä oivallus kiinnittää vetoköysi tuolla lailla Surnujokea noustessa.

Yksi kysymys olisi "seimeäminen"/"seimetä"-sanasta, mistä sana on lähtöisin? Ei ole tullut minulle vastaan. Google-haku kertoo sen olevan meänkieltä, mahtaako olla tornionlaaksolainen sana?

Sanan "rompsimies" tai tekemiseen viittaava "rompsiminen" olen kuullut muutaman kerran, ja silloin mieheltä, joka tunsi tekniikat kuinka Oulujoessa nostettiin koskiveneitä koskia ylös (ennen kuin Oulujoki padottiin voimaloille). Seimeäminen ja rompsiminen ovat kaiketi täsmälleen sama asia (vai onko rompsiminen aina yhden suuremman veneen nostamista ja seimeäminen monen pienemmän peräkkäin?), ja jos on sama, niin "rompsimisen" käsitän tunnetummaksi sanaksi, joten sitä voisin ruveta tästedes käyttämään, kun sopivia yhteyksiä löytyy. Tässä yksi linkki, jossa rompsimisesta oiva kuva: http://arkisto.kirjastovirma.fi/items/show/12096

Kysynpä vielä mahdollista lisätietoa sanasta "raito" (usean kanootin jono), onko se yleisesti "jono mitä tahansa, jotka on kytketty toisiinsa" vai tarkemmmin nimenomaan "useamman toisiinsa kytketyn poron jono", kuten tämä sanakirja väittää http://urbaanisanakirja.com/word/raito/

[omat polut]

Seimeäminen on etäisesti tuttu, sitä tullut itsekin harrastettua niin inkkarilla kuin jokiveneellä. Raito on tietty lähtöisin pororaidosta, ei kai sitä ole kielletty käyttää muissakaan yhteyksissä. Sauvominen ja muotkaaminen tavallisempia tähän vetiseen etenemistapaan liittyviä ilmauksia.

[George]

Yksi kysymys olisi "seimeäminen"/"seimetä"-sanasta, mistä sana on lähtöisin? Ei ole tullut minulle vastaan. Google-haku kertoo sen olevan meänkieltä, mahtaako olla tornionlaaksolainen sana?

Sanan "rompsimies" tai tekemiseen viittaava "rompsiminen" olen kuullut muutaman kerran, ja silloin mieheltä, joka tunsi tekniikat kuinka Oulujoessa nostettiin koskiveneitä koskia ylös (ennen kuin Oulujoki padottiin voimaloille). Seimeäminen ja rompsiminen ovat kaiketi täsmälleen sama asia (vai onko rompsiminen aina yhden suuremman veneen nostamista ja seimeäminen monen pienemmän peräkkäin?), ja jos on sama, niin "rompsimisen" käsitän tunnetummaksi sanaksi, joten sitä voisin ruveta tästedes käyttämään, kun sopivia yhteyksiä löytyy. Tässä yksi linkki, jossa rompsimisesta oiva kuva: http://arkisto.kirjastovirma.fi/items/show/12096

Minä olen oppinut noiden termien käytön T.I. Itkosen kirjoista.
Tässä on eräs kuva hänen kirjastaan "Lapin matkani"

Seimeämistä

Kuvassa on teksti:
"Venettä seimetään seimiköydellä ja pitkällä seipäällä (rompsilla). Kuva on 1910-luvun alusta Inarista, Joenjoen Alakoskelta, seimeäjinä tässä Ilmari ja Arvo Jussi Itkonen"

edittiä: Tässä vielä linkit Surnun melontaretkeen pariin muuhun osaan:


SurnunMelonta_keskimmäinen osa
SurnunMelonta_loppuosa

[Janne Pyykkö]

Yksi kysymys olisi "seimeäminen"/"seimetä"-sanasta, mistä sana on lähtöisin? Ei ole tullut minulle vastaan. Google-haku kertoo sen olevan meänkieltä, mahtaako olla tornionlaaksolainen sana?

Sanan "rompsimies" tai tekemiseen viittaava "rompsiminen" olen kuullut muutaman kerran, ja silloin mieheltä, joka tunsi tekniikat kuinka Oulujoessa nostettiin koskiveneitä koskia ylös (ennen kuin Oulujoki padottiin voimaloille). Seimeäminen ja rompsiminen ovat kaiketi täsmälleen sama asia (vai onko rompsiminen aina yhden suuremman veneen nostamista ja seimeäminen monen pienemmän peräkkäin?), ja jos on sama, niin "rompsimisen" käsitän tunnetummaksi sanaksi, joten sitä voisin ruveta tästedes käyttämään, kun sopivia yhteyksiä löytyy. Tässä yksi linkki, jossa rompsimisesta oiva kuva: http://arkisto.kirjastovirma.fi/items/show/12096

Minä olen oppinut noiden termien käytön T.I. Itkosen kirjoista.
Tässä on eräs kuva hänen kirjastaan "Lapin matkani"

Seimeämistä

Kuvassa on teksti:
"Venettä seimetään seimiköydellä ja pitkällä seipäällä (rompsilla). Kuva on 1910-luvun alusta Inarista, Joenjoen Alakoskelta, seimeäjinä tässä Ilmari ja Arvo Jussi Itkonen"

Hyvä. Tuo ratkaisi, että seimeäminen on sama asia kuin rompsiminen.

PS. Olemme kaukana Caiden alkuperäisistä kysymyksistä. Ei ole ihan kohteliasta vaihtaa puheenaihetta.

[sepaonu]

venälaisen kajakkimatka

ymmäran venäja ja voin sanoa, että myös tämän tiimin yhteenveto oli, että tuuli on avain.
Minulla on listalla 2016 viikonreissu inarilla kajakillaa, feelfree 13,5 jalkanen, vähän pelottavaa
Yksi järven ylitys norjassa kanootti kaltaisella kajakilla vuona 2013 riitti, että ymmärsin, että mun juttu on SOT.

[omat polut]

Joo Inarilla tuuli määrää, kaverilla meinas kanssa inkkarin kanssa olla hengenlähtö lähellä, jotain kyyneljärvi/surnunperukka-seutuja kolusivat.

[Usmi]

Alla lainaus omasta kirjoituksestani Heitetty reissu -säikeestä. Elokuun loppupuolella tehtiin tämä reissu. Reitti oli lyhennelmä tästä:

http://personal.inet.fi/koti/riiko/seve ... ti2010.htm

Aikaa ei ollut ihan noin pitkään reissuun ja tällä retkellä oli ajatuksena kilometrien keräämisen sijaan panostaa kerrankin kunnolla leirielämään ja kalastukseen.

"Onneksi tuli suunniteltua melontareissu vaellusreissun sijasta tällä kertaa. Oli sen verran helteinen viikko nyt Lapissakin. Ei veden tippaa, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta koko ajan.

7 vuorokautta Sevettijärven ja Vätsärin vesistöissä meloen ja kanoottia vetäen.

Reitti: lähtö Semekurtan tien varresta Sollumusjokea ekaksi yöksi karttaan merkatulle nuotiopaikalle. Lampien ja Sollumuslompolon kautta Sollumusjärvelle. Suunnitelmissa oli jatkaa vielä itäänpäin, mutta kanootin kiskominen huonokuntoisilla veneteillä kivikossa osoittautui sen verran rankaksi mukana olevalla lastilla, että muutimme suunnitelmaa ja jatkoimme oikaisten nimettömien pikkulampien ja Kivijärven kautta Suolisjärvelle. Suolistaipaleen tuvan kautta Suolisvuonoon. Pois isolta vuonolta Naittujärven kohdilla, jatkaen takaisin länteen erittäin komean Iso Ahvenjärven, Pikku Ahvenjärven ja lampien kautta Syrjäpuolijärvelle ja edelleen Kortelompolan kautta Jorvapuolijärvelle ja näin epäviralliselle Sevettijärven melontareitille. Tällä oikaisupätkällä kanootin veto oli mielestäni paljon helpompaa kuin noilla huonoilla veneteillä. Maastopohja ei ollut läheskään niin kivistä kuin alkumatkasta. Kivisyys sinänsä ei tullut yllätyksenä, kun olen tuolla aiemminkin patikoinnut. Sevetin maantien alituksen jälkeen Suprusta pohjoiseen kohti lähtöpaikkaa Kuosna-, Väli-, Mihkal- ja Rautaperäjärven kautta Luusuaan tien varteen ja lyhyt kävely auton luo. Rautaperänjokea emme siis laskeneet.

Kalaa tuli varsinkin alkupuolella hyvin ja sen takia säästyi ennätyspaljon varattuja retkieväitä takaisin kotiin tuotavaksi. Mukana oli myös telttasauna kiukaineen + tietysti saunaoluet. Joka ilta myös saunoimme ja uimme hienoissa paikoissa. Bongasimme myös aivan kanootin edestä uivan hirviemon vasoineen, ei ihan jokapäiväistä herkkua tuokaan!

Itikoita ja mäkäräisiä oli kyllä suht runsaasti ennen kokemaani samaan ajankohtaan nähden. Lienee tällä lämpöaallolla osansa asiassa.

Yllätys oli myös legendaarisen Sevetin Baarin toiminnan loppuminen."

[George]

Sellaisen neuvon antaisin kuitenkin ketjun aloittajalle ettei heti ensimmäisellä reissulla lähtisi Routasen kuruun. Tosin siellä suunnalla ne Vätsärin kauneimmat maisemat ovat kuten Jannen ja Timon kuvat hyvin kertovat.
Varsinkaan tuosta Jannen viime kesän retkestä ei pidä ottaa oppia