vesistöjen ylitys

[luuppi]

Kauhukuvana muistuu välillä mieleen kun oli kerran menossa uimaan erään lammen ainoan järkevän leiripaikan viereiseen lähtöjokeen. Olin avojaloin, mutta onneksi näin matalan veden kivikossa vihreän rikkinäisen pullon töröttävän pystyssä. Ostin juuri uudet "Crocsit" kahlailuja varten, eihän nekään välttämättä haavaa estä mutta pienentävät kuitenkin sen mahdollisuutta. Kunnon haava jalkapohjassa jossain periferiassa niin silloin on leikki kaukana eikä puhelimellakaan saa välttämättä yhteyttä.

Juuri tuon takia hommasin Mares kahluukengat, kokoa 11 kun vaellus jalkineet 12. Kattavat kaikilta suunnilta varttinaluun korkeudelle ja varmasti pysyvät jalassa. Lisäksi pohjiin tehty "iilimatomainen" pito pohjan kiviä ja niillä olevaa kasvustoa silmälläpitäen
Toki crocseissa takalenkki irtoamista estämään, mutta muljuvat ne jalassa siltikin, kun veden alle ei niin tarkasti näe, että mihin parhaiten astua.

[Ursus]

Olen joutunut viemään oman pojan terveyskeskukseen, aikana jolloin niitä oli vielä pienilläkin paikkakunnilla, kun ilmeisesti saman järven rannassa olleesta huvipaikasta heitetty viinapullo oli kulkeutunut läheisen saaren rantaan, ja siellä mennyt alllokossa rikki kiviä vasten. Siihen sitten sattui poika loukkaamaan jalkansa. No ei onneksi pysyvää vahinkoa tullut. Itsellä on vieraassa rannassa joko crocksit tai kahluutossut, viimeksi mainittuja suosin kajakissa.
Meni vähän ohi ketjun aiheen, mutta kanootilla ja kajakillakin vesistöjä ylitetään.

[Nuortti]

Minä olen vaelluksillani aina käyttänyt kumisaappaita (myös talvella). Jokien ylityksiin käytin ensi crocseja, sitten villasukkia ja lopulta pelkkiä vaellussaappaita ilman sukkia, Oli tietysti selvää, että saappaat täyttyivät vedellä. Rannalla sitten kaadoin vedet pois saappaista ja laitoin sukat jalkaan ja jatkoin matkaa. Saappaat pysyivät riittävän kuivina eikä ongelmia tullut.

[Metsän Omena]

Vettymättömät ja venymättömät nastakengät ovat hyvät kahlatessa. Esimerkiksi nämä kuvan VJ Bold X suunnistuskengät.

- Jokaisella on luonnostaan oma sisäinen varoitusmekanismi asioille, jotka ovat luonnossa itselle vaarallisia.
Siksi jokea ei pidä kahlata kohdasta, joka pelottaa tai onnistuminen tuntuu epävarmalta.

[LauriA]

Jaa a. Kaipa tätä on joskus ensikesänä rantavedessä itse kokeiltava miten pääsee irti rinkasta parhaiten. Samalla kokeilla miten rinkan sadesuoja kelluttaa, eli voiko rauhallisesti virtaavan vesistön yllittää uimalla työntämällä rinkkaa edessään, vai pitääkö paketoida vaakkumiin koko rinkka.
Tällä hetkellä mennään vesistöt rinkan lantiovyö auki ja olkaimet löysinä, sekä kahdella vaellussauvalla. Maalaisjärjellä sitten katsotaan kuinka virtaava puro kyseessä. Jos tuntuu heti mahdottomalta tehdään U-käännös ja edetään jälleen.

No eipä ole tullut vielä testattua miten rinkan sadesuoja kelluttaa.
Kun täällä viimeaikoina kyselty miten jonkun joen yli voisi mennä vaikka uimalla.
Tässä kun tilavuus ja paino määrää kelluvuuden , niin pitäisi pakata rinkka vaelluskuntoon ja laitta "kellumaan". Tämä on vähän tekemistä vaille ollut kokeilu edelleen.
Yksikään joki ei tosin ole jäänyt ylittämättä. Mennään sitten sillan yli tai jotain.

[Pepi]

...
No eipä ole tullut vielä testattua miten rinkan sadesuoja kelluttaa.
...

On tullut. Nuorempana ja köykäisempänä tein mökkirannassa pikku näytöksen. Savotta pullolleen kevyttä täytettä ja makuupussi/alustarullat jatkoksi. Reilun kokoinen sadesuoja päälle. Menin rinkka selässä syväkyykkyyn rantaviivalle ja vedin sadesuojan alapään jalkaterieni yli. Siitä kallistin varovasti selälleni matalaan rantaveteen ja meloin rinkan varassa muutaman metrin kierroksen.

Niin herkkää ja varovaista oli meno, etten vaelluksella käyttäisi tätä menetelmää vesistön ylitykseen. Mutta kellutti se ylisuuri sadesuoja muutamakiloisen rinkan ja 50-kiloisen miehen. Nyt on painoa toista kymmentä kiloa enemmän, eivätkä kankeat jalat taivu semmoiseen asentoon.

Kriittinen kohta useissa normaalisti mitoitetuissa sadesuojissa on sivut, joissa parras on matalimmillaan. Sen sijaan olen käyttänyt riittävän isoa kuivapussia.

[LauriA]

Tarkoitin että tuuppaisin kelluvaa rinkkaa edessäni ja uisin perässä. Vesistöt jossa syvyytä alkaa olemaan yli navan. En pitäisi sitä siis selässä.

Tähän mennessä olen kahlannut max. lantion syvyydeltä olevia vesistöjä reppu selässä remmit auki.

[kpa]

Lantioremmi auki vai kiinni: tästä on näkemyksiä puolesta ja vastaan. Kuulun lantiovyö kiinni-koulukuntaan, koska:
-Jos kaadut eteenpäin siten, että iso reppu liukuu pään yli, voi jäädä (veden alle) asentoon, josta ei pääse ilman apua ylös. Kannattaa kokeilla (kuivalla maalla) ja miettiä, miten tuossa tilanteessa toimit. Lantiovyö kiinni tätä riskiä ei ole.
-Lantiovyö kiinni tuo tukevuutta eikä horjahda ihan niin helposti.

Heikkoutena toki se, että ei pääse repustaan niin nopeasti eroon, mutta veden alla ei nyt ihan suunnaton kiire kyllä ole, jos on suurin piirtein sinut veden kanssa. Lähinnä tilanne, jossa jostain syystä lantiovyö ei aukeaisi, on ongelma, mutta tähän mennessä olen kyllä aina lantiovyön auki saanut

Varmaan tuon riskin moni tietääkin, mutta just-in-case, jos jollekin oli ennen tunnistamaton riski.

[Nuortti]

Minulla on lantiovyön kiinnitys juuttunut kiinni niin ettei auennut. Onneksi sain rinkan käännettyä eteen ja sain puukon esille. Sillä katkaisin lantiovyön.
Kyseessä oli Savotta 906 rinkka.

[Tazba]

906 mallissa ilmeisesti sama metallinen lantiovyönsolki, joka oli entisissä intin tetsareissa. Ainakin omassa 2002 saapumiserässä niitä vielä käytettin. Muistan, että muutaman kerran kyseisen vuoden aikana se jumittui ja aukesi vasta pienen väkivallan jälkeen. Hätätilanteessa tosiaan kyseinen solki voi olla vaarallinen jumittuessaan.

Suurimmassa osassa nykyrinkkoja on ennemmin muovinen solki joka aukeaa kun sivuilta painaa. Näissä ei ole tullut vastaan aukeamisongelmaa. Ennemminkin jos vyö on liian kireällä ei välttämättä soljen molemmat laidat mene kunnolla lukkoon.

Itse kahlaan vyö kiinni rinkan tukevamman tuntuman takia, mutta ymmärrän vyön avaajiakin. Minusta molemmissa tavoissa on puolensa. Kukin minimoi riskinsä omalla tyylillään.

[Mr_C]

Lantioremmi auki vai kiinni: tästä on näkemyksiä puolesta ja vastaan. Kuulun lantiovyö kiinni-koulukuntaan, koska:
-Jos kaadut eteenpäin siten, että iso reppu liukuu pään yli, voi jäädä (veden alle) asentoon, josta ei pääse ilman apua ylös. Kannattaa kokeilla (kuivalla maalla) ja miettiä, miten tuossa tilanteessa toimit. Lantiovyö kiinni tätä riskiä ei ole.
-Lantiovyö kiinni tuo tukevuutta eikä horjahda ihan niin helposti.

Heikkoutena toki se, että ei pääse repustaan niin nopeasti eroon, mutta veden alla ei nyt ihan suunnaton kiire kyllä ole, jos on suurin piirtein sinut veden kanssa. Lähinnä tilanne, jossa jostain syystä lantiovyö ei aukeaisi, on ongelma, mutta tähän mennessä olen kyllä aina lantiovyön auki saanut

Paras kun jossain vaellusseuroissa / kerhoissa pääsisi harjoittelemaan, esim uimahallissa tms. Varmistajat vieressä ettei tule uhreja, kun huomaa että vyö auki meinaa lähteä henki.

Jos vettä on tarpeeksi, niin kaatuessa se kelluttaa ja rinkka kelluu enemmän kuin rinkan kantaja. Silloin käy sama kuin tuossa lainauksen esimerkissä eteenpäin kaatumisessa, rinkka nousee ylös ja viilekehihnat nousee kainaloiden alle eikä käsiä saakaan sieltä niin vain pois. Samalla rinkka painaa eteenpäin ja päätä veden alle.
Kun on virtaavaa vettä, niin ei tarvitse olla edes syvää. Polven korkuisessa vedessä kaatuessa virtaava vesi alkaa nopeasti viedä ja mennään painavin osa edellä. Jalat tulee perässä sätkien. Eli veden virtaus voimistaa rinkan nousemista kainaloon ja pään yli, jos lantiövyö on auki.

Lantiovyö kiinni tukevasti, olkaviilekkeet löysemmälle, jolloin kädet saa nopeasti viilekkeistä pois. Sen jälkeen avaa lantiovyön ja rinkka irtoaa kantajasta, ilman että yrittää painaa enemmän veden alle.

Sauvoja käyttäessä kahlatessa pitää muistaa että käsiä ei saa laittaa sauvojen hihnoihin, koska siitä ei irrota kovin äkkiä millään kantotyylillä.
Olen nähnyt kun on kahlattu lantiovyö auki ja kädet ollut työnnetty sauvojen rannehihnojen läpi. Onneksi ei tapahtut mitään epätoivottua.

Lantiovyö auki (edit: lisätty puuttuva sana) kahlatessa pitäisi olla vain toinen käsi rinkan viilekkeessä ja toinen vapaana, silloin rinkan pystyy pudottamaan selästä kaatuessa. Rinkan paino ei saa olla suuri silloin, tai kantaminen on niin huteraa että menee nurin joka tapauksessa.

[Pepi]

Useimmiten käytän Karrimorin rinkkaa, jonka lantiovyön saa auki yhdellä kädellä pyyhkäisemällä ilman varsinaista sormiotetta. Pidän sitä kiinni, koska kulku on siten niin paljon vakaampaa. Vanha tuote, jollaista ei kai saa enää mistään. Vanhan Savottani solki on tosiaan ihan maailmanlopun vehje.

[LauriA]

Laitoin Savotan 906 2x10l vesipöntöt+aluskatejäämää, sekä ympäri Savotan sadesuoja. Hyvin kantaa jos pitäisi joku syvempi paikka ylittää. Koitin myös remmit auki tai kiinni kaatumista, niin kummassakaan en erityistä ongelmaa kokenut. Remmit auki niin repun sain pois ja remit kiinni nousin vain ylös. Virtaavassa vedessä voi toki olla haastavampaa molemmat. Tein myös videot mutta en niitä osaa tänne laittaa kun valittaa koosta sun muusta?

Jokainen silti tehkööt omat testinsä omilla varusteilla!

[asentopaikan aave]

Kerran kellutin rinkan sadeviittaan kääräistynä (kun erillistä sadesuojaa en käytä) hyvin hitaasti virtaavan suo-ojan yli. Syvyyttä oli heti jo reunalla rintaan, leveyttä sen verran ettei heittäminen tai yksiltä jalansijoilta nostaminen vastarannalle olisi onnistunut. Ojan keskikohdan syvyyttä en osannut arvioida joten rinkan kannattelu pään päällä olisi voinut olla huono idea jos jalat eivät olisi yltäneet pohjaan. Lopulta homma oli helppo kun vettä oli syvimmillään vain kaulaan, mutta eiköhän sitä joudu joskus vastaavanlaisia suo-ojia ylittämään ihan uimallakin. Sen verran hatarampi temppu tuo sadeviitan käyttö verrattuna sadesuojaan että vaatteet ja nukkumiskamppeet täytyy olla kuivasäkissä tai nylofume-pussissa rinkan sisällä.

[Tunnelivaeltaja]

Lantiovyö auki (edit: lisätty puuttuva sana) kahlatessa pitäisi olla vain toinen käsi rinkan viilekkeessä ja toinen vapaana, silloin rinkan pystyy pudottamaan selästä kaatuessa. Rinkan paino ei saa olla suuri silloin, tai kantaminen on niin huteraa että menee nurin joka tapauksessa.

Muistan lukeneeni tuollaisen ohjeen joskus aikaisemminkin. Selvästikin siinä yritetään minimoida hukkumisen riskiä jokeen kaaduttaessa, mutta samalla
moninkertaistetaan kaatumisen riski. Hankala joki, 20 kiloa painoa yhdellä olkapäällä ... ei kuullosta hyvältä! Vaikka rinkan kastuminen tai jopa katoaminen on pienempi paha kuin hukkuminen, ei sekään hyväksi ole. Saman tien voisi melkein ehdottaa, että on varminta heittää rinkka suosiolla jokeen jo rannalta ja kävellä yli ilman?!

Itse(kin) siis edustan lantiovyö kiinni -puoluetta. Ja epäilyttävissä tapauksissa kannattaa ensin tiedustella kahlausreitti (ja kahlaamisen järkevyys) ilman rinkkaa.