Vinkki: DIY-kankaita (silnylon!) ja -tarvikkeita

luuppi
Viestit: 5569
Liittynyt: 09 Tammi 2013 20:24

Viesti Kirjoittaja luuppi »

Tuo Pepin esille ottama painetekija meinaa myos sita, etta pohjakankaan pilarikerroin pitaa olla moninkertainen seiniin/ kattoon verrattuna (vaikka paine syntyykin er lailla).

Tuo Helsport linkin taulukko on hyva osviitta sille paljonko paino menee ylos 3000 ja 4000 pilarin portaalla.

Tulistelijoita saattaa kiinnostaa Nomex, josta on nyt kehitetty myos telttakayttoon versio (se ei kuitenkaan esiinny linkin sisaltamassa painotaulukossa):
http://www.sternandstern.com/category/5 ... abric.html


Avatar
TREKKING
Viestit: 4138
Liittynyt: 15 Elo 2009 18:22
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TREKKING »

Korpijaakko kirjoitti:
cranberry kirjoitti:Riittäiskö tuo 1000 mm pitämään sateen oikealla puolen?
Yleisesti käytetty laavukangas. Eli luulisi riittävän.
Kuten joskus aiemminkin on ollut puhetta, niin pitäähän se.....uutena ihan kohtuullisesti jopa useita vuosia.
Mutta jos majoite on kovalla käytöllä ja halutaan pitkää ikää kannattaisi sitten ehkä ainakin harkita lisää millejä. (Tosikovassa ukkossateessa esim. Terra Novan ulkoteltan 3000 millisestä silnylonista tuli mikrotihkua läpi, joka tosin on niin pientä ettei se edes kastele mitään.)
Jokaisella taivutuksella (käsittely/tuuli) kangas vanhenee, samoin auringonvalo ja vesi, eli säät vanhentavat sitä.
Kyllä Siperia opettaa!
Avatar
Pepi
Viestit: 7440
Liittynyt: 23 Tammi 2006 18:16

Viesti Kirjoittaja Pepi »

^^ Pohjakankaaseen kohdistuu vain staattinen paine. Se ei kohtaa vettä vauhdilla. Painehuiput pohjan epätasaisuuksien kohdalla ovat kuivia, koska niiden kohdalta vesi väistyy. Siksi pohjakankaan vesipilariarvon voi käsittää talonpoikaisjärjellä, kankaaseen kohdistuvaa painetta kuvittelemalla. Pohjakankaassa tärkeämpää on, ettei siinä ole tai siihen kehity murtumien kautta huokosia, joiden kautta vesi voi imeytyä kapillaarisesti.

Joskus nuorena partiopoikana tein kokeen sen aikaisella puuvillaisella telttakankaalla. Suljin molemmista päistään avatun parilitraisen kurkkupurkin toisen pään kankaalla ja laskin purkkiin vettä. Kangas sai aluksi vettä liian nopeasti ja vuoti heti siitä, mihin vesi osui. Kuivasin kankaan ja annoin vettä aluksi tiputtelemalla niin että kankaalla oli aikaa turvota. Kun sitten lisäsin vettä varovasti, kangas ei tiputellut läpi, vaikka purkki oli melkein täynnä (ehkä noin 200 mm). Alapuolelta katsoen vesi näytti hiukan kiiltävän lankojen välistä. Kun koskin sormella alapintaa, vesi tuli äkkiä läpi suorastaan valumalla. Vanhempien neuvot olla koskettamatta telttakangasta sateella osoittivat pätevyytensä.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
Korpijaakko
Viestit: 6935
Liittynyt: 07 Touko 2009 16:14
Paikkakunta: Etelä-Karjala
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Korpijaakko »

Täällä Hillebergin kankaiden speksit. Vesipilarit näyttäisivät olevan vähän pienemmät kuin Helsportilla. Käytännön vertailut aloitan tulevana talvena. En usko, että eroja tulee näkyviin kuin korkeintaa käyttöiän loppupuolella eli joudutta odottamaan jokusen vuoden minun kommenttejani... :lol:

Lisäksi Hillebergin taulukossa mainitaan, että kankaissa on molemmilla puolilla kolminkertainen silikonointi. Extremetextilin silnyloneissa on kaksinkertainen käsittely, eli eivät ole ihan samaa tavaraa, vaikka oikein hyviä kankaita nekin.

Riittävä vesipilari riippuu sovelluksesta. Yleisesti 2000mm pilaria pidetään vesitiiviyden takuuna, mutta ulkoiluvaatteissa rajaksi esitetään monesti 10m ja useat kalvokankaat pääsevät yli 20m lukemiin. Toisaalta testissä reilusti alle 1000mm vesipilariin yltävä puuvilla(polyesteri) voi käytännössä majoitekankaana olla riittävän vedenpitävä. Jänniä juttuja.
cranberry
Viestit: 188
Liittynyt: 12 Joulu 2013 18:11

Viesti Kirjoittaja cranberry »

TREKKING kirjoitti: (Tosikovassa ukkossateessa esim. Terra Novan ulkoteltan 3000 millisestä silnylonista tuli mikrotihkua läpi, joka tosin on niin pientä ettei se edes kastele mitään.)
Jokaisella taivutuksella (käsittely/tuuli) kangas vanhenee, samoin auringonvalo ja vesi, eli säät vanhentavat sitä.
Vähän tämän vuoksi otin asian puheeksi. Olin nimittäin viikon tunturissa ja sattu sopivasti vähän heikot kelit. Viikon aikana oli ehkä yks pv jolloin aurinko näky, muulloin sato enemmän tai vähemmän.
Kun aikansa satoi reippaan tuulen kans, majoitteemme seinän sisäpinta kostui ja tuulen räpätessä kangasta vesi tuli pienenä sumuna sisälle. Tyvenellä vesi olisi ehkä valunut seinää pitkin alas, eikä olis niin haitannu. Kangas juuri tuota 1000mm:stä. Mielestäni seinäpinnan kosteus ei johtunut kondensiosta.
akpoika

Viesti Kirjoittaja akpoika »

Pepi kirjoitti:Suihkussa testatessa pisaralle pitäisi saada putoavaa sadepisaraa vastaava nopeus (5-15 m/s) ja koko.
Se nopeus oli helposti selvitettävissä. Pisarakoko on hankala, mutta eihän se vesisateessakaan ole vakio.

Kokeilin, että suihkukahvasta vesi jaksaa nousta noin 1,5 metrin korkeuteen täydellä paineella. Sen vesipilarihan on silloin 1500 milliä eli enemmän kuin laavukankaalle on luvattu. Tästä on ratkaistavissa nopeus v ajanhetkellä 0 s eli veden tullessa ulos kahvasta (v0=Neliöjuuri(v-2*a*(x-x0))). a on putoamiskiihtyvyys ja x korkeusero. (Tammertekniikka, Tekniikan kaavasto, s. 91)

Kaavasta laskettuna nopeus on 5,4 m/s, mutta veden nopeus kasvaa vapaassa pudotuksessa noin 0,5 m/s suihkutestissä (etäisyys kahvasta kankaaseen 15-20 cm). Noin 6 m/s veden nopeus vastaa noin 20 kPa dynaamista painetta (luettu RakMK D1:n putkimitoitusdiagrammista). 20 kPa = noin 0,2 bar = noin 2000 mm vesipilari.

Näkisin, että kokeilussa olleen laavukankaan 1000 millin vesipilariarvo on alakanttiin ilmoitettu.

Toisessa vielä edellistäkin vähemmän tieteellisessä kokeessa kiedoin kankaan hanan poresuuttimen ja juoksuputken ympärille mahdollisimman tiiviisti. Juoksuputken ympärille moninkerroin, mutta poresuutinta vasten oli vain yksi kerros. Pystyin avaamaan hanan noin puolilleen ennen kuin vesi alkoi vuotamaan kankaan ja juoksuputken välistä. Tässä vaiheessa mitään ei vielä tullut kankaasta läpi. Tästä ei vain valitettavasti mitään luotettavaa painearvoa saa kankaalle, kun mittausvälineet olivat täällä kotilaboratoriossa niin kehnot. Pitäisi saada kunnolla tiiviisti se kangas ja painemittari tarkempaan tutkimiseen :-) Vesijohtoverkostosta olisi kyllä otettavissa noin 3-5 bar ( noin 300-500 kPa) paine...
Viimeksi muokannut akpoika, 09 Joulu 2014 14:17. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
akpoika

Viesti Kirjoittaja akpoika »

cranberry kirjoitti:
TREKKING kirjoitti: (Tosikovassa ukkossateessa esim. Terra Novan ulkoteltan 3000 millisestä silnylonista tuli mikrotihkua läpi, joka tosin on niin pientä ettei se edes kastele mitään.)
Jokaisella taivutuksella (käsittely/tuuli) kangas vanhenee, samoin auringonvalo ja vesi, eli säät vanhentavat sitä.
Vähän tämän vuoksi otin asian puheeksi. Olin nimittäin viikon tunturissa ja sattu sopivasti vähän heikot kelit. Viikon aikana oli ehkä yks pv jolloin aurinko näky, muulloin sato enemmän tai vähemmän.
Kun aikansa satoi reippaan tuulen kans, majoitteemme seinän sisäpinta kostui ja tuulen räpätessä kangasta vesi tuli pienenä sumuna sisälle. Tyvenellä vesi olisi ehkä valunut seinää pitkin alas, eikä olis niin haitannu. Kangas juuri tuota 1000mm:stä. Mielestäni seinäpinnan kosteus ei johtunut kondensiosta.
On myös mahdollista, että seinän sisäpinnan kosteus johtui nimenomaan kondensiosta ja sumu tuli juurikin siitä, kun pisarat iskivät kankaaseen. Ilmankosteuskin lienee ollut suuri sateella, jolloin kondension kehittyminenkin on enemmän kuin todennäköistä, kun majoitteen alla on mahdollisesti märkä maa ja ihmisiä, jotka myös tuottavat kosteutta. :-) Se yhdistettynä heikkoon ilmanvaihtoon aiheuttaa varmasti kosteusongelmia oli sen katteen vesipilari mikä tahansa. Sama toistuu liian helposti nykyisissä muovipusseiksi rakennetuissa järjettömän energiatehokkaissa rakennuksissamme.


Muokkaus: Onko hyviä vinkkejä mistä voi nähdä vesisateella onko sisäpinnan kosteus kondensoitunut vai mahdollisesti tullut kankaasta läpi?
cranberry
Viestit: 188
Liittynyt: 12 Joulu 2013 18:11

Viesti Kirjoittaja cranberry »

akpoika kirjoitti:
cranberry kirjoitti:
TREKKING kirjoitti: (Tosikovassa ukkossateessa esim. Terra Novan ulkoteltan 3000 millisestä silnylonista tuli mikrotihkua läpi, joka tosin on niin pientä ettei se edes kastele mitään.)
Jokaisella taivutuksella (käsittely/tuuli) kangas vanhenee, samoin auringonvalo ja vesi, eli säät vanhentavat sitä.
Vähän tämän vuoksi otin asian puheeksi. Olin nimittäin viikon tunturissa ja sattu sopivasti vähän heikot kelit. Viikon aikana oli ehkä yks pv jolloin aurinko näky, muulloin sato enemmän tai vähemmän.
Kun aikansa satoi reippaan tuulen kans, majoitteemme seinän sisäpinta kostui ja tuulen räpätessä kangasta vesi tuli pienenä sumuna sisälle. Tyvenellä vesi olisi ehkä valunut seinää pitkin alas, eikä olis niin haitannu. Kangas juuri tuota 1000mm:stä. Mielestäni seinäpinnan kosteus ei johtunut kondensiosta.
On myös mahdollista, että seinän sisäpinnan kosteus johtui nimenomaan kondensiosta ja sumu tuli juurikin siitä, kun pisarat iskivät kankaaseen. Ilmankosteuskin lienee ollut suuri sateella, jolloin kondension kehittyminenkin on enemmän kuin todennäköistä, kun majoitteen alla on mahdollisesti märkä maa ja ihmisiä, jotka myös tuottavat kosteutta. :-) Se yhdistettynä heikkoon ilmanvaihtoon aiheuttaa varmasti kosteusongelmia oli sen katteen vesipilari mikä tahansa. Sama toistuu liian helposti nykyisissä muovipusseiksi rakennetuissa järjettömän energiatehokkaissa rakennuksissamme.
Vain sateen ja tuulenpuolella kondensiota? Mielestäni ei.
akpoika

Viesti Kirjoittaja akpoika »

cranberry kirjoitti:
akpoika kirjoitti:
cranberry kirjoitti: Vähän tämän vuoksi otin asian puheeksi. Olin nimittäin viikon tunturissa ja sattu sopivasti vähän heikot kelit. Viikon aikana oli ehkä yks pv jolloin aurinko näky, muulloin sato enemmän tai vähemmän.
Kun aikansa satoi reippaan tuulen kans, majoitteemme seinän sisäpinta kostui ja tuulen räpätessä kangasta vesi tuli pienenä sumuna sisälle. Tyvenellä vesi olisi ehkä valunut seinää pitkin alas, eikä olis niin haitannu. Kangas juuri tuota 1000mm:stä. Mielestäni seinäpinnan kosteus ei johtunut kondensiosta.
On myös mahdollista, että seinän sisäpinnan kosteus johtui nimenomaan kondensiosta ja sumu tuli juurikin siitä, kun pisarat iskivät kankaaseen. Ilmankosteuskin lienee ollut suuri sateella, jolloin kondension kehittyminenkin on enemmän kuin todennäköistä, kun majoitteen alla on mahdollisesti märkä maa ja ihmisiä, jotka myös tuottavat kosteutta. :-) Se yhdistettynä heikkoon ilmanvaihtoon aiheuttaa varmasti kosteusongelmia oli sen katteen vesipilari mikä tahansa. Sama toistuu liian helposti nykyisissä muovipusseiksi rakennetuissa järjettömän energiatehokkaissa rakennuksissamme.
Vain sateen ja tuulenpuolella kondensiota? Mielestäni ei.
Okei, en osannut sitä lukea rivien välistä. Valitettavasti en ollut avotunturireissussasi mukana, mutta sekin mahdollisuus kai on, että tuuli ja sade sai kondensoituneen veden irtoamaan sumuna sisäilmaan vain toiselta puolelta. :-)

Saattoi se toki vuotaakin ja se on harmi, jos asia niin on. :roll: Onko tarkempia tietoja tuulen voimakkuudesta? Minun kaatosadekokemukseni rajoittuvat 1000 millisen alla noin 15-17 m/s tuulenpuuskiin..
Viimeksi muokannut akpoika, 09 Joulu 2014 14:59. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Korpijaakko
Viestit: 6935
Liittynyt: 07 Touko 2009 16:14
Paikkakunta: Etelä-Karjala
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Korpijaakko »

cranberry kirjoitti:Vähän tämän vuoksi otin asian puheeksi. Olin nimittäin viikon tunturissa ja sattu sopivasti vähän heikot kelit. Viikon aikana oli ehkä yks pv jolloin aurinko näky, muulloin sato enemmän tai vähemmän.
Kun aikansa satoi reippaan tuulen kans, majoitteemme seinän sisäpinta kostui ja tuulen räpätessä kangasta vesi tuli pienenä sumuna sisälle. Tyvenellä vesi olisi ehkä valunut seinää pitkin alas, eikä olis niin haitannu. Kangas juuri tuota 1000mm:stä. Mielestäni seinäpinnan kosteus ei johtunut kondensiosta.
Siksipä erilaiset kankaat erilaiseen käyttöön. Itse ajattelin tuosta 1000mm tavarasta Erätoverin tapaista laavukangasta, jota käyttäisin ensisijaisesti metsämaastossa tai ainakin alueilla, joilla pääsee laskeutumaan purajaan päivän aikana jos sattuu tosi kurjat kelit.

Sitten jos meinaa telttailla kovin tuulisissa ja märissä paikoissa niin 3000mm tai 4000mm telttakangas ulkopintaan ja sisäpuolelle kerros hengittävää ja vettähylkivää suojaksi.
akpoika kirjoitti: - -
Muokkaus: Onko hyviä vinkkejä mistä voi nähdä vesisateella onko sisäpinnan kosteus kondensoitunut vai mahdollisesti tullut kankaasta läpi?
Annostelee vesiliukoista väriainetta teltan ulkopintaan tasaisesti sateen aikana ja tutkii tuleeko mitään läpi? Sadevaatteet ja sumutinpullo siis mukaan. :wink:
cranberry
Viestit: 188
Liittynyt: 12 Joulu 2013 18:11

Viesti Kirjoittaja cranberry »

akpoika kirjoitti:
cranberry kirjoitti:
akpoika kirjoitti: On myös mahdollista, että seinän sisäpinnan kosteus johtui nimenomaan kondensiosta ja sumu tuli juurikin siitä, kun pisarat iskivät kankaaseen. Ilmankosteuskin lienee ollut suuri sateella, jolloin kondension kehittyminenkin on enemmän kuin todennäköistä, kun majoitteen alla on mahdollisesti märkä maa ja ihmisiä, jotka myös tuottavat kosteutta. :-) Se yhdistettynä heikkoon ilmanvaihtoon aiheuttaa varmasti kosteusongelmia oli sen katteen vesipilari mikä tahansa. Sama toistuu liian helposti nykyisissä muovipusseiksi rakennetuissa järjettömän energiatehokkaissa rakennuksissamme.
Vain sateen ja tuulenpuolella kondensiota? Mielestäni ei.
Okei, en osannut sitä lukea rivien välistä. Valitettavasti en ollut avotunturireissussasi mukana, mutta sekin mahdollisuus kai on, että tuuli ja sade sai kondensoituneen veden irtoamaan sumuna sisäilmaan vain toiselta puolelta. :-)

Saattoi se toki vuotaakin ja se on harmi, jos asia niin on. :roll: Onko tarkempia tietoja tuulen voimakkuudesta? Minun kaatosadekokemukseni rajoittuvat 1000 millisen alla noin 15-17 m/s tuulenpuuskiin..
Kodassa oltiin toisella puolen ja jotenki kärvisteltiin. Kaipas kyllä sisätelttaa/-kotaa joka ois muuttanu tilanteen toiseksi. Toisaalta saumatki alko vuotaan, ei ollu samalla lailla katesaumattu ku Fjällräven Akka. Neljän hengen porukalla oltiin. Kaks nukku Fjällräven Akka 3ssa ja heillä ei mitään hätää.
Avotunturin pitkiä reissuja ei oo minullakaan monta takana. Majote kyllä vaihtu noiden parin reissun jälkeen.
Tuo vuotamiseen kyllä varmaan vaikutaa kankaan venyminenki märkänä ja kovassa tuulessa ja kuinka kireeksi köydet vetää.
Tuulen voimakkuudesta ei tietoa ku dataa ei saanu. Mut ei mikään myrsky.
Vuotamiseksi tuo kosteus pääteltiin, mutta ainahan tuossa erehtyminen on tietenki mandollista. Mutta jos on viitteitä että 3000mmstäki tulee jonku verran läpi, niin...
Kuten Korpjaakko mainitti kankaissa on varmaan eroa.
Avatar
TREKKING
Viestit: 4138
Liittynyt: 15 Elo 2009 18:22
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TREKKING »

cranberry kirjoitti:
akpoika kirjoitti:
cranberry kirjoitti: Vähän tämän vuoksi otin asian puheeksi. Olin nimittäin viikon tunturissa ja sattu sopivasti vähän heikot kelit. Viikon aikana oli ehkä yks pv jolloin aurinko näky, muulloin sato enemmän tai vähemmän.
Kun aikansa satoi reippaan tuulen kans, majoitteemme seinän sisäpinta kostui ja tuulen räpätessä kangasta vesi tuli pienenä sumuna sisälle. Tyvenellä vesi olisi ehkä valunut seinää pitkin alas, eikä olis niin haitannu. Kangas juuri tuota 1000mm:stä. Mielestäni seinäpinnan kosteus ei johtunut kondensiosta.
On myös mahdollista, että seinän sisäpinnan kosteus johtui nimenomaan kondensiosta ja sumu tuli juurikin siitä, kun pisarat iskivät kankaaseen. Ilmankosteuskin lienee ollut suuri sateella, jolloin kondension kehittyminenkin on enemmän kuin todennäköistä, kun majoitteen alla on mahdollisesti märkä maa ja ihmisiä, jotka myös tuottavat kosteutta. :-) Se yhdistettynä heikkoon ilmanvaihtoon aiheuttaa varmasti kosteusongelmia oli sen katteen vesipilari mikä tahansa. Sama toistuu liian helposti nykyisissä muovipusseiksi rakennetuissa järjettömän energiatehokkaissa rakennuksissamme.
Vain sateen ja tuulenpuolella kondensiota? Mielestäni ei.
Tuosta cranberryn tapauksesta en tietenkään tiedä, mutta omat lukuisat kokemukset erilaisista ilmoista sisältävät myös sellaisia, että kauniin auringonpaisteen jälkeen tulee hirrrrveä ukkossade, tai muutoin kova sadekuuro, jolloin ei mitään kondensiota kerkeä muodostuakaan. Sen läpitulleen tihkun tunsi hyvin posken iholla tai myös kämmenselän iholla.
Kyllä Siperia opettaa!
akpoika

Viesti Kirjoittaja akpoika »

Perustan arvioni lähinnä lukemaani, kun omat kokemukset eri vesipilariarvollisista kankaista ovat vielä niin rajalliset, mutta epäilen, että vesipilariarvo ei ole koko totuus vaan tässä on vähän sama homma kuin kaikissa muissakin (esim makuupussit), että eri valmistajat ilmoittavat eri tavalla mitattua dataansa. Epäilen, että joskus pienemmän vesipilariarvon kangas onkin jossain tapauksessa vedenpitävämpi kuin suuremman. Ja juuri se, että on aika mahdotonta eräolosuhteissa sanoa oliko se nyt kondensoitunutta vai vuotanutta vettä joka ilmaan sumuuntui, saattaa johtaa väärään johtopäätökseen. Saatan olla väärässäkin. Täytyy kai itse tehdä muutama tarppi eri kankaista ja alkaa bongailemaan myrskyjä ja tehdä muita testejä. Minun kokemukseni ovat sellaiset, että uskallan varsin mainiosti jatkossakin laavukankaisella majoitteella avotunturiin. Valitettavan harvoin vain tarjoutuu sellainen mahdollisuus ja sitten on retkeiltävä lähimaastossa ja Lapin reissutkin suuntautuvat useimmiten metsäiselle vyöhykkeelle, kun se innostaa enemmän. Mitään ongelmaa ei ole itsellä ollut niin miksipä vaihtaisi pois edullisesta raaka-aineesta :-)

Tuo cranberryn kokemus on kyllä erittäin mielenkiintoinen. Mikä kangas ja majoite oli kyseessä tarkemmin ottaen? Itse tehty? Ilmeisesti ei PU-pinnoitettu, kun saumatkin vuotivat (sehän ongelma olisi helppo teipata pois)?
cranberry
Viestit: 188
Liittynyt: 12 Joulu 2013 18:11

Viesti Kirjoittaja cranberry »

akpoika kirjoitti:Tuo cranberryn kokemus on kyllä erittäin mielenkiintoinen. Mikä kangas ja majoite oli kyseessä tarkemmin ottaen? Itse tehty? Ilmeisesti ei PU-pinnoitettu, kun saumatkin vuotivat (sehän ongelma olisi helppo teipata pois)?
Ei ite tehty. Merkki ja malli jääköön mainittematta, ku havainnot todella kapealla pohjalla. Mutta katesauma erilainen ku ns. huipputeltoissa.
akpoika

Viesti Kirjoittaja akpoika »

cranberry kirjoitti:
akpoika kirjoitti:Tuo cranberryn kokemus on kyllä erittäin mielenkiintoinen. Mikä kangas ja majoite oli kyseessä tarkemmin ottaen? Itse tehty? Ilmeisesti ei PU-pinnoitettu, kun saumatkin vuotivat (sehän ongelma olisi helppo teipata pois)?
Ei ite tehty. Merkki ja malli jääköön mainittematta, ku havainnot todella kapealla pohjalla. Mutta katesauma erilainen ku ns. huipputeltoissa.
OK. Saumoja on monenlaisia ja kaikki valmistajat eivät niitä sitten ilmeisesti testaa käytännössä. :-) Onko tietoa millä pinnoitteella se kangas oli?
Vastaa Viestiin